Yhteiskuntaa kriittisesti tarkastelevan median päätoimittajana törmään usein samaan ongelmaan: se, mikä on todennäköistä ja uskottavaa, on monesti hankalasti todentettavissa faktaksi. Julkinen keskustelu rakentuu usein “todistettujen faktojen” varaan, mutta todellisuus on harvoin niin yksinkertainen.
Kun tieto on rajallista, lähteet epämääräisiä tai hallinto ei suostu vahvistamaan tietoa, mediassa syntyy helposti harhakuva: joko tieto hyväksytään automaattisesti totuutena tai se leimataan valheeksi. Totuus ei kuitenkaan katoa siitä, ettei sitä voi heti todentaa. Todentamattomuus ei ole sama asia kuin epätotuus, vaan usein se kertoo siitä, että tiedon vahvistaminen on monimutkaista, aikaa vievää ja vaatii riippumattomia lähteitä, joita nykymaailmassa ei kaikissa tapauksissa aina ole välttämättä lainkaan.
Tässä roolissa kriittinen journalismi on tärkeämpi kuin koskaan. Meidän tehtävämme on esittää epäselväkin tieto läpinäkyvästi, analysoida lähteitä, kertoa epävarmuuden aste ja antaa yleisölle mahdollisuus muodostaa oma käsityksensä. Se ei ole helppoa eikä aina kiitosaihe, mutta juuri tässä on riippumattoman median arvo: se ei tyydy hallituksen tai valtavirran määrittämään “fakta”-käsitteeseen, vaan etsii totuutta siellä, missä se on piilossa.
Meidän on muistettava, että epävarma tieto ei ole valhe. Se on kutsu kysyä lisää, tutkia syvemmin ja pitää keskustelu elävänä. Totuus voi olla vaikeasti todistettavissa, mutta sen etsiminen on kriittisen journalismin ydin.
Päätoimittaja Samuel Gryning 12.11.2025