Ateenan ensimmäisen asteen hallinto-oikeus on antanut historiallisen päätöksen, jossa Kreikan valtio määrättiin maksamaan noin 300 000 euroa vahingonkorvauksia naisen perheelle. Nainen menehtyi veritulppaan saatuaan AstraZenecan COVID-19–rokotteen. Tapaus on ensimmäinen kerta Euroopassa, kun tuomioistuin on asettanut nimenomaan valtion – ei lääkevalmistajaa – oikeudelliseen vastuuseen joukkorokotuskampanjan seurauksena aiheutuneesta kuolemasta.
Tuomioistuin katsoi todennäköisen syy-yhteyden naisen tromboosin ja AstraZenecan rokotteen välillä. Naisella ei ollut tunnettuja altistavia riskitekijöitä, ja kuolema tapahtui ajallisesti rokotuksen jälkeisessä ikkunassa.
AstraZenecaa itsessään ei tuomittu, sillä tuomioistuin ei todennut rokotevalmisteessa varsinaista tuotevirhettä. Sen sijaan vastuu kohdistettiin valtioon, koska rokotus oli osa Kreikan keskushallinnon toimeenpanemaa kansanterveyskampanjaa, jossa kansalaisiin kohdistui tuomioistuimen näkemyksen mukaan tosiasiallista painostusta – kampanjaa ei pidetty aidosti vapaaehtoisena. Alueelliset terveysviranomaiset vapautettiin vastuusta, koska ne olivat toimineet yksinomaan keskushallinnon antamien ohjeiden mukaisesti.
Tapauksen merkitys ulottuu Kreikan rajojen ulkopuolelle. Vaikka yksittäisiä korvauksia on aiemmin maksettu esimerkiksi Isossa-Britanniassa, ne ovat kanavoituneet joko valtion omien korvausjärjestelmien kautta tai suoraan lääkevalmistajaa vastaan nostetuissa kanteissa.
Ateenan päätös on ensimmäinen, jossa eurooppalainen tuomioistuin on näin yksiselitteisesti linjannut, että valtio kantaa poliittisen ja oikeudellisen vastuun massarokotuskampanjasta silloin, kun kampanja on valtiojohtoinen eikä kansalaisille ole jätetty aitoa mahdollisuutta kieltäytyä. Tämä avaa uuden oikeudellisen tien korvausvaateille kaikissa niissä Euroopan maissa, joissa koronapassit, työpaikan menettämisen uhka ja matkustusrajoitukset muodostivat tosiasiallisen pakon ottaa rokote.
Tapauksesta raportoivat muun muassa Europe Reloaded, sekä useat kreikkalaiset ja kansainväliset vaihtoehtomediat. Pääuutismediat eivät ole toistaiseksi nostaneet tapausta merkittävästi esiin, mikä on herättänyt kritiikkiä erityisesti niissä maissa, joiden rokotepolitiikka noudatteli Kreikan kaltaista valtiojohtoista linjaa.
Suomen näkökulmasta tapaus on erityisen kiinnostava. THL:n ohjaama massarokotuskampanja sisälsi elementtejä – koronapassi, epäsuora sosiaalinen painostus, työpaikan menettämisen uhka – jotka rinnastuvat Kreikan tilanteeseen. Mikäli Ateenan ennakkotapaus saa seuraajia, se voi johtaa vastaaviin korvausprosesseihin myös Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.
Samuel Gryning 24.5.2026
Lähteinä myös: Independent News, Qualex – oikeustietokanta, Iraklio News, Athens News (rua.gr), Europe News