Markanmedia kävi läpi heinäkuun uutisointia ympäri maailman – pelkoa, faktaa vai ennakoivaa politiikkaa?


Viimeisen kuukauden aikana uutisvirta eri puolilta maailmaa on täyttynyt hälyttävillä viesteillä: valtioiden puolustusbudjetit kasvavat, varusmiespalveluksia laajennetaan, väestönsuojelua tehostetaan ja suurharjoituksia järjestetään yhä kiihtyvään tahtiin. Kysymys, joka herää monen kansalaisen mielessä on yksinkertainen: valmistautuuko maailma sotaan?

Eurooppa: Saksasta Puolaan – aseita, miehiä ja miljardeja

Saksa on asettanut itsensä johtavaan asemaan Euroopan uudessa turvallisuustrendissä. Deutsche Wellen (28.7.2025) mukaan Saksan hallitus on hyväksynyt luonnoksen, jonka mukaan puolustusbudjetti nousee asteittain 95 miljardista eurosta lähes 162 miljardiin euroon vuoteen 2029 mennessä – 3,5 %:iin BKT:sta.

Vieläkin konkreettisempi viesti tuli Tagesschau-uutisten (31.7.2025) kautta: Saksassa uusien sotilasrekrytointien määrä on kasvanut 28 prosenttia alkuvuonna verrattuna edellisvuoteen. Tavoitteena on kasvattaa asevoimat 183 000 sotilaasta 260 000:een vuoteen 2035 mennessä.

Myös Ranska seuraa perässä. Presidentti Emmanuel Macron ilmoitti France 24:n mukaan (13.7.2025), että puolustusbudjetti tullaan kaksinkertaistamaan 32 miljardista eurosta 64 miljardiin euroon vuoteen 2027 mennessä. Budjettiin sisältyy nopea 3,5 miljardin lisäpanostus jo ensi vuodelle.

Ruotsi puolestaan suunnittelee uusivansa kutsuntajärjestelmää niin, että entisiä upseereita voitaisiin kutsua palvelukseen jopa 70-vuotiaiksi asti. Asiasta uutisoi SVT Nyheter (14.7.2025), joka myös korosti maan sitoutumista puolustusmenojen nostamiseen 2,4 %:iin BKT:sta.

Puolassa valmistautuminen näkyy konkreettisesti tehtaissa. Polskie Radio (2.7.2025) raportoi, että maa sijoittaa yli 600 miljoonaa euroa kolmeen uuteen tykkiammustehtaaseen, kasvattaakseen 155 mm ammustuotantoaan. Syynä on ”suora varautuminen mahdolliseen Venäjän aggressioon”.

Tanska otti historiallisesti merkittävän askeleen 1.7.2025, kun myös naiset määrättiin pakollisiin kutsuntoihin. DR Nyhederin mukaan kyseessä on selkeä viesti: koko väestö osallistuu puolustukseen. Tavoitteena on laajentaa reserviä ja valmistautua kriisitilanteisiin yhdessä NATO:n kanssa.

Aasia: Taiwan varautuu Kiinaan, Intia vahvistaa arsenaaliaan

Taiwan on ehkä maailman tarkimmin varautuva alue. Reuters (9.7.2025) raportoi, että Taiwanin vuosittaiset Han Kuang -sotaharjoitukset ovat tänä vuonna ”historian suurimmat”, ja niihin osallistui yli 22 000 reserviläistä sekä useita HIMARS-raketinheitinjärjestelmiä, joita CNN (12.7.2025) mukaan käytetään simuloimaan puolustusta Kiinan hyökkäystä vastaan.

Siviilivalmiutta testattiin 17.7.2025, jolloin koko maa pysähtyi ilmahyökkäyssimulaation ajaksi. Taiwan News raportoi, että harjoituksen tarkoitus oli testata kansalaisten kyky siirtyä suojatiloihin viiden minuutin sisällä hälytyksestä.

Intiassa, kuten The Times of India (3.7.2025) kertoi, puolustusministeriön neuvosto hyväksyi yli 12 miljardin dollarin asehankinnat – mm. elektronisen sodankäynnin järjestelmiä, ohjusjärjestelmiä ja panssaroituja ajoneuvoja. Tavoitteena on ”ennakoida monisektorisia uhkia Kiinan ja Pakistanin suunnalta”.

Venäjä ja Kiina – vanhat liittolaiset näyttävät voimansa

Venäjän ja Kiinan laivastot pitivät yhteisharjoitukset Japaninmerellä 1.–5. elokuuta. Interfax ja South China Morning Post kertoivat, että harjoitusten tarkoituksena oli ”vahvistaa strategista yhteistoimintaa alueella”, mutta asiantuntijat ovat tulkinneet kyseessä olevan myös voimanosoitus Japanille ja Yhdysvalloille.

Venäjä ei ole jäänyt lepäämään – RIA Novosti uutisoi 23.7.2025, että 150 sota-alusta ja 120 lentokonetta osallistuu laajoihin ”July Storm” -harjoituksiin Tyynellämerellä ja arktisilla alueilla. Mukana ovat mm. uudet elektronisen sodankäynnin järjestelmät ja drooniparvet.

Israel – kolmen rintaman kriisi ja pakko varautua

The Jerusalem Post (6.7.2025) kertoi, että Israelin armeija suunnittelee kutsuntakuulutuksia ultraortodoksille, jotka ovat perinteisesti olleet vapautettuja palveluksesta. Tavoitteena on saada 54 000 uutta reserviläistä palvelemaan kasvavien uhkien – erityisesti Iranin ja Hizbollahin – varalta.

Samalla Haaretz (17.7.2025) raportoi, että Israel nostaa puolustusmenojaan 42 miljardilla shekelillä. Sillä pyritään mm. nopeuttamaan ohjuspuolustusjärjestelmien kuten Arrow 4:n tuotantoa ja lisäämään panssariyksiköiden liikkuvuutta.

Yhdysvallat ja sen liittolaiset: harjoituksia globaalilla skaalalla

Pentagonin mukaan (tiedote 25.7.2025), Talisman Sabre 2025 on suurin kansainvälinen sotaharjoitus Tyynellämerellä: 19 maata, 35 000 sotilasta. Mukana ovat Australia, Japani, Kanada ja useat NATO-maat. Harjoitus testaa yhteistoimintaa ”suurvaltakonfliktin simulaatiossa”.

Samanaikaisesti Stars and Stripes (30.7.2025) uutisoi Large Scale Exercise 2025 -harjoituksen alkaneen, jossa Yhdysvaltain laivasto ja merijalkaväki operoivat yhtä aikaa 22 aikavyöhykkeellä. Tavoitteena on testata kykyä vastata kriisiin useilla mantereilla yhtä aikaa.

Sota vai varautumista epävarmuuteen?

Asiantuntijat ovat jakautuneita: toiset näkevät nämä toimet rationaalisena varautumisena muuttuneeseen maailmanjärjestykseen, toiset varoittavat, että itse varustautuminen luo uutta jännitettä ja voi johtaa ennaltaehkäiseviin konflikteihin.

Sipri-instituutin mukaan maailman puolustusmenot ovat korkeimmillaan sitten kylmän sodan – ja nousu on ollut jyrkkää vuodesta 2022 lähtien. Erityisesti Euroopan ja Aasian varautumiskierteet ovat kiihtyneet.

Maailma ei ole enää siinä geopoliittisessa tasapainossa, jossa se oli vielä vuosikymmen sitten. Jokainen uutinen voi tuntua yksittäiseltä, mutta yhdessä ne kertovat kehityksestä, jossa kansakunnat valmistautuvat pahimpaan – joko puolustautumaan tai estämään sodan varustautumisen avulla. Kun tarpeeksi moni valmistautuu konfliktiin, itse valmistautuminen saattaa joskus olla se, joka laukaisee seuraavan.


Lähteet: Deutsche Welle, Tagesschau, France 24, SVT Nyheter, DR Nyheder, Polskie Radio, Reuters, CNN, Times of India, Interfax, South China Morning Post, Jerusalem Post, Haaretz, Pentagon, Stars and Stripes, SIPRI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *