Iskulause “et omista mitään ja olet onnellinen” on noussut esiin globaalissa keskustelussa, erityisesti Maailman talousfoorumin visioiden myötä. Suomessakin tämä agenda herättää kysymyksiä – Ovatko kansalaiset siirtymässä omistamisesta vuokraamiseen ja palvelumalleihin? Onko valtiontalous ajautunut vastuuttomuuteen. Tämä artikkeli tarkastelee näitä kysymyksiä faktojen, lukujen ja trendien valossa.
Omistamisen murros: vuokra-asuminen ja palvelutalous
Suomessa omistamisen kulttuuri on murroksessa. Vuonna 2024 omistusasuntojen osuus kaikista asunnoista oli 61,3 %, kun vuokra-asuntojen osuus oli 35,9 %. Muutos näkyy erityisesti nuorten ja kaupunkilaisten keskuudessa. omataloyhtio.fi
Asuntojen hinnat ja korkotaso ovat tehneet omistusasumisesta yhä vaikeammin saavutettavaa, mikä ohjaa monia vuokramarkkinoille. Samalla kotitalouksien velkaantuminen kasvaa: lähes 60 % kotitalouksista oli velallisia vuonna 2023, ja kokonaisvelat nousivat 203,6 miljardiin euroon. stat.fi
Palvelutalous eli subscription economy on samanaikaisesti vallannut alaa. Yhä useampi maksaa ohjelmista, viihteestä, autoilusta ja elektroniikasta kuukausittain sen sijaan, että omistaisi ne. Autojen leasing ja yhteiskäyttöpalvelut vähentävät yksityisautoilua, ja elinkustannusten nousu tekee joustavista kulutusmalleista houkuttelevia. Kyse ei ole vain kuluttajien valinnoista, vaan yritysten strategiasta rakentaa toistuvia tulovirtoja – ja se tekee arjesta entistä riippuvaisempaa palveluista. grandviewresearch.com
Valtiontalouden haasteet: kasvava velka ja raskaat rakenteet
Valtiontalouden tila heijastuu suoraan kansalaisten talousympäristöön. Vuoden 2024 lopussa Suomen julkinen velka oli 169,4 miljardia euroa eli 61,2 % BKT:stä. Velkaantumisen tahti jatkuu alijäämäisten budjettien myötä. valtionvelka.fi
Sote-uudistus on yksi suurimmista julkisen sektorin menoeristä. Vuonna 2022 sote- ja pelastustoimen kulut olivat 21,9 miljardia euroa ja ennuste vuodelle 2027 on lähes 28 miljardia. kuntaliitto.fi
Myös suurhankkeiden ongelmat näkyvät kustannuksissa. Apotti-potilastietojärjestelmän kulut ovat paisuneet satoihin miljooniin euroihin, ja Fortumin Uniper-kaupat aiheuttivat veronmaksajille yli 5,8 miljardin euron tappiot. kauppalehti.fi, ieefa.org
Valtiontalouden tarkastusvirasto ja useat asiantuntijat ovat toistuvasti huomauttaneet, että menokasvu, lisäbudjetointi ja hallinnon paisuminen heikentävät julkisen talouden kestävyyttä ja lisäävät verorasitetta.
Ostovoiman heikkeneminen
Reaalinen ostovoima on laskenut useana vuonna peräkkäin, kun palkkojen nousu ei ole pysynyt hintojen ja korkojen perässä. Vuonna 2024 kuluttajahinnat nousivat keskimäärin 4,5 %, mutta keskipalkkojen nousu jäi noin kolmeen prosenttiin. euronews.com
Sähkön, ruoan ja asumisen kallistuminen on syönyt etenkin keskituloisten ja eläkeläisten taloudellista liikkumavaraa. Kotitalouksien säästämisaste on painunut negatiiviseksi, mikä tarkoittaa, että monet elävät jatkuvasti tulojaan suuremmilla menoilla.
Kasvavat asumiskustannukset näkyvät myös palvelutaloudessa: kun omistaminen on kallista ja kulut nousevat, moni valitsee vuokra- tai tilausmallin taloudellisena kompromissina. Näin ostovoiman heikkeneminen kiihdyttää samaa omistamattomuuden kehitystä, joka näkyy asumisessa, liikkumisessa ja kulutuksessa.
Kohti riippuvaisempaa tulevaisuutta
Omistamisen väheneminen, velkaantuminen, palvelutalouden kasvu ja valtiontalouden mullistukset muodostavat yhteisen kehityskulun. Ne viittaavat talouden ja yhteiskunnan rakenteellisiin muutoksiin, jotka tekevät kansalaisista entistä riippuvaisempia palveluista ja julkisista järjestelmistä.
Onko tämä kehitys kestävää – ja kuka lopulta omistaa sen, mitä suomalaiset käyttävät?
Samuel Gryning 18.10.2025
Tämä mainittu agend voi toteutua vain jos ihmisillä on velkaa. Kiinteistöverot, energia ja muut oheiskulut eivät nouse niin korkeiksi että tavallinen työssäkäyvä tai eläkeläinen eivät niistä selviäisi. Mutta jos on velkaa, on tilanne täysin toinen.
Itse omistan paljon työkaluja ja harrastan viljelemistä. Tällä hetkellä on vaikea kuvitella sellaisia toimenpiteitä joilla minut saataisiin taloudellisesti ahdinkoon ja sitäkautta kaupunkiasujaksi.
Terveyteni eteen olen tehnyt yhden investoinnin lisää. Ostin VEVOR:ista vedentislauslaitteen. Eli, tislaan kaiken juomaveteni. Toki Brita on palvellut hyvin thän asti. Mutta jatkojalostuksessa tilattu vesi sisältä vähemmän kemikaleja. Mineraleja myös. Uskon kuitenkin saavani mineralit juureksista. Mitä eroa olen huomannut? Jano ei tule samalla tavalla kuin ennen. Ja janon tunne ei ole yhtä pistelevä kurkussa. Eli, vähempi vesimäärä riittää pidemmälle päivään. Uskon että muniaiset kiittävät kun virtsan kautta ei poistu vesiliukoisia yhdisteitä.
Mutta asiaan… suomalaisten kannattaa hankkiutua eroon lainoistaan mahdollisimman nopesti. Kokonaisia terveyskeskusksia, kouluja ja vanhainkoteja myydään 1500e hintatasoon. Nyt pitää tuntea yhteisöllisyyttä ja roheasti muodostaa omia kommuuneja. Sieltä se säästö tulee jotta voi hankkia tiloja maaeudulta. Ei kuitenkaan pyyntihintaan vaan verotusaroon. SNiillä hinnoilla se kauppa käy maanviljelijöiden kesken.
Tislattu vesi on vaarallista juomaa, jos ei siihen lisää tai ravinnossa ole metalli-ioneita tarpeeksi (Na, Mg,Ca ja K). Ne ovat tarpeen aivoille ja sydämelle, koska ne toimivat sähköllä. Ihmisessä ei ole kupari tai alumiini johtimia, joten tarvitaan metalli-ioneja johtamaan elimistössä sähköä. Sydän ei toimi ilman näitä ioneja ja jos niistä on vähäinen puute sydämen toiminta häiriintyy, esimerkiksi syntyy eteisvärinä.
”Onko tämä kehitys kestävää – ja kuka lopulta omistaa sen, mitä suomalaiset käyttävät?”
Tämä kehitys ei ole kestävää ja globalisti eliitti joka koostuu tiemmä noin 10 000 pirusta (en pidä heitä edes ihmisinä) tulevat omistamaan kaiken, jos vain pääsevät maaliin. Etunenässä siellä ovat vanhat tutut Rothchildit, JP Morgan, Rockefellerit, pyrkyri B. Gates..
Sinulle Pois velka.
Tislattuvesi on myrkyllistä juotavaksi!!! Katoppa vaikka wikistä.
Klooratun veden kloori tislautuu mukana ja se ei missään nimessä sovellu eliöille.
Ihan vain tiedoksesi. Ihmisen kuuluu juoda luonnollista kaivovettä, jossa on myös terve mikrobikanta sekä kivennäisaineita. Steriilisyys ei kuulu ihmisen luonnolliseen ravintoon.
Itse ajattelin aikoinaan samoin. Mutta sitten mietin että mistäs eskimot saavat vetensä. Lumesta ja jäästä. Haihdunnan seurauksena vesimolekylit nousevat ilmaan ja sadannan seurauksena ne laskeutuvat alas. Kylmässä ilmassa lumena ja lämpöisemmässä vetenä. Samalla logiikalla sadevesi olisi myrkyllistä. Ja kuitenkin elimistö käyttää siitä tislatustakin vedestä sen H²O atomin. Mitä tulee klooriin niin kloori on kaasu joka haihtuu pois lämpöisestä tisleestä. Muutenkin kloori haihtuu pois jos vesi on avonaisessa astiassa vuorokauden. Sen huomaa jo Brita-kannussa.
Mutta… palataan asiaan puolen vuoden kuluttua. Ja katsotaan onk tullut mitään sivuvaikutuksia. Maanantaina menen verikokeisiin ja sielä pitäisi bilanssit olla balanssissa, tai kaikki sekaisin. Vitamiinit ja aminohapot pitää saada ruuasta, mutta sen vuoksihan ruuan laatua tarkkaillaan että se on tasapuolist ja tasapainoista.
Sadevesikin on tislattua, mutta ilmakehästä siiheen tulee paljon tavaraa mukaan. Se haihtuu ilmaan alle sadassa ilmankosteuden mukaan, joten ei ole sama asia kuin lämmöllä tislaaminen.
Kyse on molekyylien välisistä sidoksista. Kovalenttinen-, vety ym.
Kloorit haihtuu juu, mutta kemiallisten sidosten luonne on täysin erilainen tislassa verrattuna luonnon veteen. Muistaakseni elimistössä solujen osmoottinen paine ym. häiriintyy tislatusta.
Tee mitä teet, mutta en suosittelisi ilman useamman päivän seisottamista, jotta sidokset palautuu ja pikkasen vuorisuolaa sekaan.
Tislatun veden sopimattomuus ihmisen ruuansulatuskanavaan on perusasia kemian ja biologian opiskelussa. Ei lasillinen mitään tee, mut jos lipität sitä parilitraa päivittäin, niin puolenvuoden ja sairaalakeikan jälkeen tiedät, että sait varoituksen tosta kokeilun vaarallisuudesta. Aikuinen ihminen toki saa tehdä mitä haluaa. Etsisit kuitenkin tietoa asiasta, muualtakin kuin wikistä pyydän. Esim. suolan ld50 arvo on 3000mg/kg rotalla. Tislatussa vedessä 2000mg/kg ihmisellä.
Yleisimmät testi eläimet ovat kani ja rotta, mm. www2 aikana ihminen, jos ld50 arvon kohdalla ei lue eläinlajia, silloin aine on testattu joskus ihmiselläkin.
Rahat näyttävät kertyvän rikkaimmille, niin suunta jossa keskiluokka köyhtyy ja ei omista mitään on lopputulos.