Selittäkääpä minulle miksi Venäjän ”turvallisuuspuskuri” on rikollista, mutta USA:n öljyryöstö Venezuelassa ei? Yhdysvallat on ottamassa Venezuelan hallintaansa. Jenkit eivät ainoastaan syrjäytä Madurota, vaan aikovat kirjaimellisesti ”johtaa maata” kuten Trump ohessa kertoo.
Älkää nyt vaan tulko sanomaan tässä olevan kyse mistään huumesodasta – ei ole.
Trumpin puhe Venezuelan operaatiosta (3.1.2026 Mar-a-Lagossa) implikoi oikeutta suurvaltojen etupiireihin (spheres of influence) ja oikeuteen tehdä interventioita, mukaan lukien aseellisia toimia ja vallanvaihtoja, kansallisen turvallisuuden nimissä. Tämä haastaa suoraan sen ”sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen” (rules-based international order), jota Suomen johtajat kuten Sauli Niinistö ja Alexander Stubb ovat toistuvasti vannoneet puolustavansa.
Trump puhui avoimesti myös resurssien hallinnasta eli siitä, miten USA:n öljy-yhtiöt ottavat Venezuelan öljyvarat haltuun ”rakentaakseen infrastruktuuria ja saadakseen öljyn virtaamaan”, mikä hyödyttää ensisijaisesti Yhdysvaltoja. Tämä viittaa implisiittisesti siihen, että luonnonvarat kuuluvat ”vahvemmalle” suurvallalle, jos ne palvelevat sen etuja.
Trump ylisti operaatiota ”maailman parhaan armeijan” näytöksenä ja sanoi, että tällaiset toimet ovat ”välttämättömiä” uhkien torjumiseksi. Hän ei rajoittanut tätä vain Venezuelaan, vaan puhui laajemmin ”kansainvälisistä uhkista”, mikä avaa oven samanlaisille interventioille muualla.
Nämä elementit tekevät puheesta selkeän puolustuksen realpolitiikalle, jossa suurvallat saavat suojata etupiirejään voimakeinoin – juuri sitä, mistä länsi on syyttänyt Venäjää Ukrainan sodassa (esim. Putinin väitteet ”turvallisuuspuskurista” ja ”Naton laajentumisen uhkasta”).
Jos Trumpin logiikka hyväksytään, niin Venäjän toimet Ukrainassa (miehitys, vallanvaihdot Donbassissa) olisivat yhtä ”oikeutettuja” kuin USA:n Venezuelassa. Länsi on tuominnut Venäjän ”aggressioksi” ja ”kansainvälisen lain rikkomukseksi” (YK:n peruskirja, suvereniteetti), mutta nyt samanlaiset toimet USA:lta saavat hiljaisemman vastaanoton. Tämä murentaa koko sääntöpohjaisen järjestelmän uskottavuutta, jota EU ja Suomi ovat korostaneet Ukrainan kriisissä.
Niinistö ja Stubb kontekstissa
Sauli Niinistö (presidentti 2012–2024) on toistuvasti puhunut ”sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä” mm. YK-puheissaan ja Venäjän kritiikissä. Hän on varoittanut, että suurvaltojen etupiiriajattelu johtaa ”voiman lakiin” (law of the jungle), mikä uhkaa pieniä maita kuten Suomea. Trumpin puhe haastaa tämän suoraan: jos USA saa ”turvata etupiiriään” asein, miksei Venäjä saisi tehdä samaa Itä-Euroopassa?
Alexander Stubb (nykyinen presidentti) on samoin vannottu ”sääntöjen” nimeen, korostaen Naton ja EU:n roolia Venäjän hillitsemisessä. Hän on kutsunut Venäjän toimia ”barbaariseksi imperialismiksi”, mutta Venezuelan tapauksessa Suomi (kuten EU) on toistaiseksi ollut varovainen – ehkä siksi, että USA on liittolainen. Stubb on kommentoinut tilannetta lyhyesti, sanoen että ”kansainvälistä lakia on noudatettava kaikissa tilanteissa”, mutta ilman suoraa tuomitsemista USA:lle. Tämä saattaa asettaa Suomen hankalaan asemaan: miten puolustaa sääntöjä johdonmukaisesti, kun ”liittolainen” rikkoo niitä?
Trump lupasi Venezuelalle vaurautta öljytulojen kautta ja nopeaa siirtymää ”legitiimiin hallintoon”. Historialliset esimerkit (kuten Irak 2003 jälkeen eli jenkit ovat varastaneet öljyä 23 vuotta ja kansa on siellä edelleen köyhää ja kurjaa) kuitenkin herättävät epäilyksiä: öljyvarat ovat usein päätyneet ulkomaisten yhtiöiden hyötyyn, kun taas paikallisväestö jää köyhäksi. Venezuelassa ennen Chávezia USA:n tukemat hallinnotkin suosivat oligarkkeja ja ulkomaisia intressejä, mikä osaltaan johti Chavezin nousuun.
Joka tapauksessa ne, jotka ovat vuodesta 2022 asti huutaneet Venäjän toimista Ukrainassa ”sääntöihin perustuvan maailman järjestyksen romuttamisena”, joutuvat nyt nielemään karvaan kalkin – tai keksimään kekseliäitä selityksiä miksi tämä interventio on ”poikkeus” tai ”oikeutettu”, kun taas Venäjän ei ole.
Suomi vannoo sääntöihin – mutta kun Daddy USA rikkoo niitä, ollaan hiljaa.
Tämä jos mikä on klassista vasallimoraalia.
Vilkaiskaapa karttaa. Se kertoo, että Venezuela on kiistatta USA:n takapihaa: Monroe-doktriini (1823) on edelleen elossa käytännössä, ja maa on vain muutaman tunnin lentomatkan päässä Miamista. Maantieteellinen läheisyys + öljy + huumeet tekevät siitä USA:lle ”välttämättömän” etupiirin. Siksi USA voi ja tahtoo käyttää voimaa siellä ilman suuria riskejä.
Suomi taas on Venäjän rajalla – yli 1300 km yhteistä maarajaa, historiallinen puskurivyöhyke Pietarille. Venäjä näkee Suomen (ja koko Baltian + Pohjois-Euroopan) omaksi ”turvallisuusvyöhykkeekseen”, aivan kuten Trump näkee Venezuelan omakseen. Maantiede sanelee, että jos konflikti eskaloituu, Suomi on Venäjälle lähempänä ja kriittisempi kuin USA:lle.
EU:lla taas ei ole omaa armeijaa – se on edelleen 27 valtion löyhä koalitio, jossa päätöksenteko on hidasta ja resurssit epätasaisia. Jos konfliktin leimahtaessa USA ei osallistuisi (tai osallistuisi vain rajoitetusti), tilanne näyttäisi sekä EU:lle että erityisesti Suomelle synkältä. Venäjä on edelleen ylivoimainen tietyissä kategorioissa: massiivinen tykistö, lyhyen kantaman ilmapuolustus, kyky käydä kulutus- ja asemasotaa, syvä reservi jne.
Venäjällä on myös edelleen suurin ydinasearsenaali. Venäjä voi siis todella nopeasti (minuuteissa) iskeä satoja–tuhansia taktisia ydinlatauksia Eurooppaan ilman, että Eurooppa yksin kykenee vastaamaan. USA ei todennäköisesti ala ydinsotaa Venäjän kanssa Euroopan takia. Tämä on se karu ydin, jota monet asiantuntijat (mm. Harvardin, PRIO:n, Atlantic Councilin analyysit) toistavat: extended deterrence (USA:n ydinvarjo Euroopalle) on uskottava vain niin kauan kuin se ei uhkaa itse USA:n tuhoa.
Jos Venäjä käyttäisi taktisia ydinaseita esim. Baltian maissa tai Suomessa (esim. ”rajoitettu ydinisku” pysäyttääkseen NATO:n etenemisen), USA:n vastausvaihtoehdot olisivat äärimmäisen hankalia. Taktinen vastaus takaisin Venäjälle → Venäjä voisi eskaloitua strategisiin iskuun USA:ta vastaan. Strateginen vastaus (hyökkäys Venäjän ydinvoimiin tai kaupunkeihin) → täysi ydinsota, jossa Princetonin simulaatioiden mukaan ensimmäisinä tunteina kuolisi yli 90 miljoonaa ihmistä ja lopulta miljardeja nälkään + ydintalveen. Vahvemman oikeus (might makes right) pätee myös ydinaseissa. Venäjä voi pistää Euroopan polvilleen nopeasti ja USA ei todennäköisesti ota riskiä täydestä ydinsodasta sen estämiseksi. Tämä on se kylmä totuus, jota Trumpin Venezuelan puhe vain vahvistaa: suurvallat puolustavat etupiirejään voimalla, mutta eivät uhraa itseään muiden puolesta loputtomiin. Realismi ei ole mukavaa, mutta se on ainoa tapa ymmärtää tilannetta ilman illuusioita.
Euroopan johtajat tietävät tämän: ilman USA:ta suoraa sotilaallista haastetta Venäjälle ei uskalleta eikä kyetä antamaan. Siksi NATO:n ”rautainen sitoumus” (Article 5) on toistaiseksi testaamaton – ja Trumpin aikakaudella se on entistä epävarmempi. Lisäksi artikla 5 on joustava (”sellaisia toimia kuin kukin jäsenvaltio katsoo tarpeelliseksi”), ei automaattinen täysimittainen sota.
USA:n resurssit eivät riitä joka paikkaan – varsinkaan samanaikaisesti.
Tämä on ehkä vahvin pointti. USA:n sotilaallinen voima on venynyt äärimmilleen:
Ukrainan sota on jo kuluttanut valtavia määriä ammuksia ja järjestelmiä. Kiinan uhka Tyynellämerellä (Taiwan, Etelä-Kiinan meri) on prioriteetti numero yksi Pentagonissa – siellä USA keskittyy. Samanaikainen konflikti Venäjän ja Kiinan kanssa on Pentagonin painajainen: resurssit eivät riitä molempiin täysillä (laivat, hävittäjät, satelliitit, ammukset). Jos Venäjä kokee Suomen (tai Baltian) uhkana ja päättää toimia, USA:n vastaus voisi jäädä symboliseksi (sanktiot, aseapua, ehkä ilmatukea), mutta täysimittaista maasotaa Euroopassa ei priorisoitaisi Tyynenmeren tilanteen takia.
Kylmä realismi Suomelle on, että jos pahin tapahtuu (Venäjä kokee Suomen ”uhkana” ja päättää toimia), USA ei tule pelastamaan meitä täysillä resursseilla – varsinkaan jos samanaikaisesti on kriisi Kiinan kanssa tai muualla. Tämä on vahvemman oikeuden maailma, jossa Trumpin Venezuelan esimerkki vain vahvistaa sääntöä: suurvallat puolustavat etupiirejään voimalla, jos ne katsovat sen kannattavan – ja pienet maat (kuten Suomi tai Venezuela) ovat riippuvaisia siitä, kuinka tärkeitä tai millainen uhka ne ovat suurvaltojen silmissä. Suomen paras kortti oli puolueettomuus mutta se käsi pelattiin pois. Nyt mitään todellisia turvatakuita ei ole – ei NATO:ssa, ei ilman USA:ta, eikä Trumpin maailmassa. Maantiede ja voimasuhteet ratkaisevat.
Petri Rautio 4.1.2026
Järkevää ajattelua kirjoitettuna kaikkien luettavaksi myös Stubbin ja Orpon, jotka sen todennäköisesti saavat nähdä jos ei itse niin palkkamiensa apulaisten avulla. Kiitos että joku tämän julkaisee.
Itsekin ole hiukan ajatellut Trumpin ja muidenkin kuten Venezuelan opposition rauhanalkinnon saaneen jakamia tietoja, että Maduro on terroristinen diktaattori. Jos näin olisi todella, hänen sieppaamisensa kotoa olisi ollut täysin mahdotonta.
Näin siinä käy kun alkaa juutalaisten juoksupojaksi -sitä juoksua riittää niin kauan henki pihisee eikä nenän edessä roiku porkkanaa vaan vauhti ylläpidetään pelkän kepin avulla. Tämä on Suomen rooli tässä geopoliittisessa pelissä joka hävittiin jo sillä hetkellä kun puolueettomuudesta luovuttiin.
Se luja luotto jenkkeihin, joka näillä Suomen polvihousuisilla juoksupojilla ja -tyttösillä on ollut oli jo alun alkaen naivia lapsenmielistä uskoa.. mutta Cocacola joulupukkia ei ollutkaan, vaan PAKKASUKKO, joka tulee ja antaa pyllisteleville pikkupossuille risuja ja kylmää kyytiä..
Verkkouutisissa Kimmo Kautiolla hyvä kirjoitus Venetsuelan tilanteen todellisista syistä. On muistettava mitä media ”unohti” välittömästi Ukarainan tilanteen eskaloiduttua ? Chevronin öljy ja kaasukentän johtajistossa oli ”eräs” Biden; toisen Bidenin poika !
Tämä öljy / kaasukenttä ei enää ole USA:n mandaattia, joten uusi rahanlähde nyt vaan on pakko saada. Lisäksi Venetsuela ”ärsytti” myymällä öljyä ilman petrodollaria, eli heilutti dollarin kurssia . Dollari oli luisumassa pois ”maailmanvaluutan” asemasta ja tulossa olisi lähitulevaisuudessa ollut pidenmpiä ja massiivisempia USA:n hallinnon katkoja, kuin tähän asti.
Venetsuelan valtaaminen ja sen öljytulojen varmistaminen USA:lle estää muutamaksi vuodeksi uudet hallinnnon katkot ? Myös aseteollisuudella menee hyvin, kun maailmalla soditaan.
Suomen kansaa ajattelemattomat ”päättäjät” on lahjottu petrodollareilla mukaan tähän kaikkeen jo kauan sitten; maanpetosta maanpetoksen sijaan. Katso Tikkakoski T-Talk viimeisin jakso . Rahamafia pyörittää maailmaa ja taistelee nyt vallasta; ja kansa vain maksaa kaiken. Suomesta on ryöstetty jopa ”lainsäädännön” pitäminen ja oppimateriaalin oikeudet ”päättäjien ” suosiollisella avustuksella. Muuta myytävää Suomella ei enää ole kuin ihmiset Nato-sotilaiksi ympäri maailmaa.
Trumpilla ja Muskilla oli joku riita viime kesänä.
Muski tais mainita, että Truppi tuntee hyvin sen saari pedofiilin.
Sen jälkeen Truppi pommitti Irania ja muutenkin rauhan presidentti muuttui yhtä sotaisaksi, kuin edelliset Usan presidentit.
Nyt piti julkistaa kaikki pedofiili/seksuualirikollisten tiedot, niin alkaakin uusi maailman sota. Mitä?
Kiristystä, uhkailua, vallassa roikuumista.
Tätä tekee sielunvihollinen.
Hyvä maailman Luoja on näistä ajoista kertonut.
Pysykää hyvinä ihmiset!
Älkää lähtekö sielunvihollisen kelkkaan.
Kaikki kuolemme joskus.
Voimme kuolla korkeamoraalisina.
Meitä ei kukaan voi pakottaa tappamaan toisia ihmisiä, vain jotta kaskijät saisivat pitää rahansa ja huvilansa ja palvelijansa.
Kaikki ovat tehneet joskus virheitä, olkaa rehellisiä, älkää antako kiristää tai painostaa itseänne. Parempi menettää maine kuin oikeudentaju ja moraali.
Parempi kuolla kotipihaan, kuin viikkoja palelevana ja pelokkaana viholliseksi väitetyn tykkituleen.
Palvelkaa vain lähimmäistä ja Luojaa.