Satuin näkemään muutama päivä sitten YouTubessa videon, jonka otsikko oli ”Why Robert Schuller Lost His Church, His Family, And His Legacy In 3 Years” eli suomeksi ”Miksi Robert Schuller menetti kirkkonsa, perheensä ja hengellisen perintönsä kolmessa vuodessa”.
Olin hämmästynyt, koska olin tiennyt Schullerista (1926-2015) jo vuodesta 1980 lähtien, kun olin kuuntelemassa hänen puhettaan Tukholmassa järjestetyssä konferenssissa, jossa myös ostin hänen ruotsiksi käännetyn kirjansa ”Nya möjligheter” (Uusia mahdollisuuksia), mutta en ollut tietoinen hänen loppuelämänsä katastrofista enkä edes hänen kuolemastaan 88-vuotiaana v. 2015.

Kirjan nimi viittaa Schullerin positiivisen ajattelun julistuksen ytimeen, että kaikki on mahdollista, jos vain uskoo. Väite on totta, koska Raamattukin opettaa niin, mutta Schullerin kohdalla ongelma syntyy siitä, että hän ei sitten paljon muista Raamatun totuuksista puhunutkaan, kuten synnistä, tuomiosta ja parannuksenteon välttämättömyydestä. Tällainen yksipuolinen Raamatun totuuksien julistaminen johtaa aina lopulta tuhoon, koska sillä ei ole lopulta Jumalan siunausta.
Schullerin kohdalla menestystä kesti 30 vuotta. Hän rakennutti v. 1980 mahtavan Kristallikatedraalin Garden Groven kaupunkiin Kaliforniaan, ja hänen valtavan suosittua TV-ohjelmaansa ”Hour of Power” (Voiman tunti) katsottiin ympäri maailmaa. Jossain vaiheessa ohjelma näkyi Suomessakin. Katsoin sitä 1980-luvulla silloin tällöin, mutta en muista silloisen kanavan nimeä, mutta se oli luultavasti Sky TV tai jotain sinne päin.
Kun Schuller jäi eläkkeelle 80-vuotiaana, vaikeudet alkoivat, koska Schullerin ja hänen työtään jatkavien lasten eli pojan ja tyttären kanssa syntyi sovittamattomia riitoja monista eri asioista, mikä johti erottamisiin ja oikeuteen haastamisiin. Kaikki nämä sukuriidat vaikuttivat tietysti negatiivisesti kannattajiin, jotka lähtivät kirkosta, mikä merkitsi myös rahalahjoitusten dramaattista vähenemistä, mikä johti lopulta koko kirkon konkurssiin ja myyntiä Orange Countyn roomalaiskatoliselle hiippakunnalle.
Mitä tästä voisi sanoa? Mielestäni ainakin sen, että evankeliumia pitäisi saarnata kokonaisuudessaan eikä ottaa siitä vain kirsikoita kakun päältä. Kaikki menee pieleen, jos pidetään vain ihmisiä rohkaisevia motivaatiopuheita kaiken mahdollistavasta uskosta, mutta ei samalla puhuta ollenkaan syntisten ihmisten parannuksenteon tarpeellisuudesta ja siitä, että ihmisen tulee uudestisyntyä uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, jonka jälkeen Jumala voi antaa katuvalle syntiselle hänen pahat tekonsa anteeksi.
Toisekseen tästä voi oppia sen, että sanonta ”Suku on pahin” taitaa pitää paikkansa ainakin joissakin tapauksissa. Tulee myös mieleeni vielä lisätä se tosiasia, että Schullerin kirkon tuho ja alasajo ei ole ainutlaatuinen, vaan vastaavia menestysteologiaa julistavien megakirkkojen romahduksia on ollut muitakin ja on parhaillaankin. Olisi parempi pitää esillä koko Raamatun totuutta eikä vain osia siitä.
Jouko Piho 24.3.2026
