Kuva: Rob, Unsplash

Suomessa rakastetaan juhlapuheita ”maailman huipusta”, mutta talousdata kertoo karua kieltään. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Visual Capitalist sijoittavat Suomen vuoden 2026 ennusteissaan sijalle 47. Olemme juuri ja juuri maailman 50 suurimman talouden joukossa, mutta perävalot vilkkuvat jo edessämme enenevissä määrin. Onko suomalaisella ”ylimielisyydellä” enää mitään katetta?

Visual Capitalistin tuore raportti maailman 50 suurimmasta taloudesta vuonna 2026 on kylmää kyytiä niille, jotka elävät yhä 1990-luvun Nokia-huumassa. Globaali talous on kasvanut valtavaksi, 123,6 biljoonan dollarin koneistoksi, jossa Suomi on enää pieni ja kutistuva reunamerkintä.

Siinä missä listan kärjessä Yhdysvallat ja Kiina pelaavat omassa sarjassaan, Suomi taistelee paikastaan Romanian ja Portugalin kaltaisten maiden seurassa. Pienuus ei ole häpeä, mutta se on, ettei Suomessa haluta ymmärtää omaa kutistuvaa painoarvoa.

Ohituskaistalla on ruuhkaa: Nousevat jättiläiset jättävät Suomen telineisiin

Kun tarkastellaan IMF:n lokakuun 2025 World Economic Outlook -dataa, paljastuu suomalaisten kannalta nöyryyttävä totuus. Monet maat, joita olemme tottuneet pitämään ”kehittyvinä”, ovat jo pyyhältäneet taloudellisessa koossa ohitsemme. Filippiinit (33.) ja Vietnam (35.) ovat jo Suomen edellä. Bangladesh (34.) takoo kasvulukuja, joista Suomessa voidaan vain unelmoida. Nämä maat kasvavat 5–6 prosentin vuosivauhtia, kun taas Suomen Pankin ja VM:n ennusteet povaavat meille mitätöntä 1,1–1,4 prosentin kasvua.

Kyse ei ole vain koosta, vaan dynamiikasta. Sijalla 47 oleva Suomi on kuin vanha ja hidas retkivene, kun taas vähättelemämme nousevat Aasian taloudet ovat ketteriä pikaveneitä.

Miksi totuuden tunnustaminen on niin vaikeaa?

Suomessa vallitsee kollektiivinen harha siitä, että maailma seuraisi henkeään pidätellen meidän mielipiteitämme. Sijalla 47 oleva maa on globaalissa mittakaavassa tilastollinen pyöristysvirhe. Silti meillä poseerataan ”moraalisena suurvaltana” ja jaetaan neuvoja jättiläisille.

Talousrealismi loistaa poissaolollaan, kun: Keskitymme jakamaan kuihtuvaa kakkua, vaikka pitäisi miettiä, miten pärjätä kilpailussa investoinneista. Väestörakenteemme sakkaa. Suomi on yksi maailman nopeimmin ikääntyvistä maista, mikä tarkoittaa, että työikäisten hupeneva joukko yrittää elättää kasvavaa eläkeläisten määrää. Investoinnit kiertävät Suomen. Miksi kukaan sijoittaisi sijalla 47 olevaan syrjäiseen lätiskään, jos tarjolla on dynaamisempia ja kasvavampia markkinoita?

    Peräpeilissä näkyy pölyä: Putoaminen listalta häämöttää

    Suomen paikka 50 suurimman joukossa ei ole mikään luonnonlaki. Perässämme hengittävät jo uudet haastajat, kuten Uzbekistan, Etiopia ja Kazakstan. Nämä maat eivät tyydy paikallaan polkemiseen, vaan ne tavoittelevat paikkaa globaalissa eliitissä rajuilla uudistuksilla.

    Jos Suomen kasvuvauhti pysyy nykyisellä tasollaan, meidät siivotaan pois top 50 -listalta jo ennen vuosikymmenen vaihdetta. Sitä ei pelasteta juhlapuheilla sivistysvaltiosta, vaan pelkästään kylmällä taloudellisella kilpailukyvyllä.

    Suomen on korkea aika muistaa asemansa. Me olemme pieni maa kaukana pohjoisessa, ja asemamme maailmassa on ansaittava joka päivä uudestaan. Sija 47 ei ole saavutus, se on viimeinen varoitus.

    Jos jatkamme suuruudenhullua huutelua vailla taloudellista pohjaa, huomaamme pian olevamme pelkkä alaviite taloushistorian kirjoissa – se entinen menestyjä, joka unohti, ettei maailma ole sille mitään velkaa.

    Samuel Gryning 23.1.2026

    4 thoughts on “Kolumni | Suomen putoaminen talouden ”kärpässarjaan” on vain ajan kysymys”
    1. Suomi putoaa alle sijan 50 jo ennen vuotta 2030. Järki on tyystin kadonnut kansalaisilta ja sen päättäjiltä. Noh eihän typerä kansa itselleen ole koskaan saanut älykkäitä ja hyviä päättäjiä.
      Matutus imee varoja noin 10 mrd vuodessa. Ukrainan sodassa Ukrainan tukeminen on ollut niin typerää kuin voi olla ja siinä samalla pilattu suhteet kaikkiin suurvaltoihin.
      Vihreä siirtymä on täys huijaus. Se vain nostaa energian hintoja ja edistää talouden kurjistumista. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka, mutta tässä nyt jotain.

    2. Markasta luopuminen oli käytännössä kansallinen itsemurha. Nyt anomme lakki kourassa rahaa Brysselistä vai Frankfurtissako se Euro raha luodaan tyhjästä. Mutta koko Euro ponzi rahamarkkina on romahduksen partaalla, joten pidelkää karvahatustanne kiinni kun kohta pudotaan korkealta ja kovaa. Hopea rikkoi eilen 100 $ ja kulta pian 5000 $ unssi.. kanarialinnut hiilikaivoksessa huutaa niin että korvia koskee..

      The global monetary system is about to collapse (The Great Reset, or Basel Endgame).

      The biggest credit bubble in history will soon pop ($300T).

      There is no way the US can refinance its $28T in maturing treasuries in the next 4 years without an obscene amount of printing.

      Trump tariffs are hastening the collapse, and it’s by design.

      Gold and silver are the only meaningful life raft. Physical possession is everything.

      The whole world right now is a sophisticated game of musical chairs; the chairs are precious metals.

      Crypto is a psyop. Those who purchase will have no chair when the music stops.

      Real estate, crypto, stocks and bonds will all lose significantly compared to precious metals.

      The banking system has been meticulously designed to seize your assets to buoy up a collapsing banking sector (see The Great Taking). You have ZERO counter party risk with precious metals.

      https://www.zerohedge.com/commodities/congrats-everyone-meet-man-who-bought-1billion-physical-silver-rally

    3. Mistä tämä paha muutos johtuu?
      Suomi oli sotien jälkeen nopeasti kehittyvä maa, jossa syntyi yksi maailman teknologia suurimmista yhtiöistä, jossa koulutus kohosi maailman huipulle ja jossa suuret sotavelat oli maksettu jo vuonna 1975. Nyt Suomi on heikossa taloudellisessa asemassa oleva rapistuva valtio. Vaikea löytää syytä vai olisiko se sittenkin helppoa.
      Yhden selityksen saa, kun katsoo Suomen pankin velkaantumista % BKT:sta 1900-2015 ja asettaa samaan kuvaan Suomen hallitsijat. Siinä näkee, että kehittymisen aikaa oli sotien jälkeen 1950 Paasikiven ja Kekkosen aika vuoteen 1982 saakka. Tätä aikaahan pilkataan suomettumisen ajaksi, josta Jari Tervo teki TV sarjan, jonka kannattaa katsoa Yle areenassa harkiten. Kekkosen poistuttua 1982 presidentiksi tuli demarien Mauno Koivisto, jonka hallitsemana alkoi rankka taloudellinen taantuma 1990 ja samalla NL hajosi. Sillä saattoi olla oma vaikutuksensa, koska kaupankäynti sinne väheni merkittävävästi.
      Koiviston jälkeen presidentiksi kohosi 6 vuodeksi Ahtisaari velkaantuminen pysähtyi ja jatkui tilanteen paranemisena Tarja Halosen aikana vuoteen 2010 saakka. Sitten presidentiksi pääsi kokoomuksen Sauli Niinistö ja miltei yhtä suuri velkaantuminen alkoi uudelleen ja sitä on jatkunut näihin päiviin saakka, jossa valtion ulkomaiset velat ovat kohonneet 85 miljardiin ja 10 miljardia suuremmiksi, mitä ne olivat 1945 sodan loputtua 1945 BKT:sta prosentteina. On myös merkillepantavaa, että viime aikoina hallitukset ovat olleet kokoomuksen tai demarien johtamia.
      On turha väittää, ettei kansalaisten valitsemilla hallituksilla ole merkitystä. Hallituksethan tekevät kaikki valinnat olivat ne huonoja tai hyviä tai johtivat jopa sotiin suurvaltoja vastaan tai saavat aikaan suomettumisen, joka oli loistavaa hyvinvoinnin aikaa, mistä Tervo ei mainitse sanaakaan.

    4. Kyllä itkettää Suomen taloudellinen ahdinko ,niin siellä ei osta johtaa politiikkaa eikä avata uusia ovia missä Suomi pystyisi kilpaileen ,erityisesti pois TYHJÄN-TOIMITTAJAT SUOMEN POLITIIKASTA /KENEN VIKA ? Hakeekaa syntipukkia

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *