Euroopasta puhutaan usein itsenäisenä toimijana, jolla on omat parlamenttinsa, hallintonsa ja taloutensa. Poliitikot korostavat jatkuvasti Euroopan unionin ”strategista autonomiaa”. Kuitenkin tarkempi tarkastelu osoittaa, että todellinen valta ei useinkaan ole Brysselissä vaan Washingtonissa ja Moskovassa.
Yhdysvallat on vuosikymmenten ajan ollut Euroopan turvallisuuspolitiikan perusta. NATO:n jäsenyys tarkoittaa, että valtaosa Euroopan maista on sotilaallisesti suoraan sidottu Yhdysvaltoihin. Erityisesti Ukrainan sodan myötä on käynyt selväksi, että EU seuraa lähes kaikissa keskeisissä päätöksissä Washingtonin linjaa. Aseapu, pakotepolitiikka ja jopa energiamarkkinoiden uudelleenjärjestelyt ovat pitkälti tapahtuneet Yhdysvaltojen ehdoilla. EU:n pakotteet Venäjää vastaan julkaistiin koordinoidusti Valkoisen talon kanssa. Lisäksi Euroopan riippuvuus amerikkalaisesta nesteytetystä maakaasusta (LNG) on kasvanut räjähdysmäisesti, mikä on tehnyt Yhdysvalloista yhden suurimmista hyötyjistä Euroopan energiakriisissä.
Venäjä puolestaan vaikuttaa Eurooppaan toisenlaisen keinovalikoiman avulla. Energiapolitiikka oli pitkään sen tärkein vipuvarsi ja vaikka pakotteet ja LNG:n tuonti ovat vähentäneet suoraa riippuvuutta, hintakriisi vuonna 2022 paljasti, kuinka haavoittuvainen Eurooppa edelleen on. Venäjän vaikutus näkyy myös ainakin virallisen tiedon mukaan hybridioperaatioissa ja kyberhyökkäyksissä, joita esimerkiksi EU:n oma kyberturvallisuusvirasto ENISA on toistuvasti varoittanut. Toisin sanoen Moskova jatkaa Euroopan horjuttamista – ei avoimena kumppanina vaan ns. vastavoimana, joka pitää mantereen ainakin näennäisesti jatkuvassa epävarmuuden tilassa.
Euroopan johtajat puhuvat mielellään unionin itsenäisyydestä, mutta todellisuudessa EU joutuu jatkuvasti reagoimaan Yhdysvaltojen ja Venäjän liikkeisiin. Saksa ja Ranska ovat yrittäneet ajaa ”strategista autonomiaa”, mutta käytännön päätökset – aina puolustuspolitiikasta energiaan – muovautuvat suurvaltojen paineen alla. Eurooppa ei johda itseään, se reagoi muiden tahtiin.
Kuka johtaa Yhdysvaltoja? Entä Venäjää?
No tästä pääsemme syvemmälle tarkasteluun. Ovatko Yhdysvallat ja Venäjä lopulta edes itsenäisiä toimijoita? Yhä useampi on huomannut, että globaalit finanssiverkostot – suurpankit, sijoitusyhtiöt ja miljardöörit – vaikuttavat molempien valtioiden päätöksiin vahvasti. Kansainväliset rahoitusmarkkinat sitovat Venäjän ja Yhdysvaltojen politiikkaa samoihin taloudellisiin lainalaisuuksiin. Chatham House on todennut, että ”rahaeliitin globaali verkosto määrittää pitkälti, mitä poliittisia linjoja valtioilla on ylipäätään varaa ajaa”.
Kun katsoo kokonaisuutta, kuva on hyvinkin selvä – Eurooppaa johtavat muodollisesti EU:n instituutiot, mutta käytännössä sen suunta määräytyy Washingtonin ja Moskovan toimien mukaan. Ja näiden kahden suurvallan yläpuolella toimii vielä laajempi voima – maailman rahaeliitti – joka pyörittää sekä Yhdysvaltoja että Venäjää ja sitä kautta koko Eurooppaa.
Samuel Gryning 20.8.2025
Lähteet: EU:n neuvosto, EEAS, commerce.gov, ENISA, Eurooppa-neuvosto, Hélène Rey (2013): Dilemma not Trilemma Hélène Rey / NBER (2015/2018): Dilemma not Trilemma, Chatham House