Tämän kirjoituksen ei ole tarkoitus olla mikään tarkka sotilaallinen analyysi Lähi-idän sodasta, vaan eräänlainen ruumiinavaus koko läntisen maailmanjärjestyksen nykytilasta, geopoliittisesta hubriksesta ja siitä, miten tämä kaikki murskaa lopulta tavallisen suomalaisen kansalaisen arjen.
Kirjoituksen perimmäinen tarkoitus on antaa lukijalle pohdittavaksi suhteellisen looginen skenaario todisteineen, ja tarjota pohja ymmärtää paremmin sitä, mitä maailmassa juuri nyt tapahtuu. Valtamedian suoltamat päivittäiset klikkiuutiset ovat muuttuneet pitkälti viihteeksi. Ne eivät kerro – eivätkä edes yritä kertoa – asioita siten, että ihmiset voisivat aidosti ymmärtää laajempia kokonaisuuksia. Ne jättävät kertomatta miksi asioita tapahtuu ja miten ne iskevät suoraan meidän elämäämme, vaikka itse tapahtumat ovatkin kaukana. Tämä teksti on kirjoitettu paikkaamaan tuota aukkoa.
Viime viikonloppuna Lähi-idässä eskaloitunut sota ei ole sattumaa, eikä se ole pelkkä reaktio yllättävään alueelliseen kriisiin. Se on tarkkaan laskelmoitu geopoliittinen ja taloudellinen operaatio, joka naamioitiin turvallisuuspolitiikaksi. Sen alkuperäinen tarkoitus oli luoda ohjattu markkinahäiriö Yhdysvaltojen eduksi, mutta läntisen ylimielisyyden vuoksi se muuttui vuosisadan suurimmaksi strategiseksi virhearvioksi – ansaksi, joka imee Euroopan kuiviin ja jättää sen lopulta täysin suojattomaksi.
Savuverho ja ”ohjattu markkinahäiriö”
Sota myytiin länsimaiselle yleisölle ylevänä taisteluna ”hulluja tyranneja” ja eksistentiaalista vihollista vastaan. Todellisuudessa koko operaation ydin oli raaka taloussota – ei ainoastaan Irania, vaan Yhdysvaltojen omia liittolaisia kohtaan.
Yhdysvallat on nykyään energiaomavarainen. Kun Lähi-idässä palaa, se ei jäädytä Yhdysvaltoja, vaan se jäädyttää Euroopan ja Aasian. Washingtonin ja sen energiateollisuuden tavoitteena oli luoda hallittu kaaos:
- Euroopan teollisuuden nännyttäminen: Kun Euroopan kaasun hinta räjähtää hetkessä yli 50 % (teki sen toissa päivänä vuorokaudessa), maanosan teollisuuden kilpailukyky romahtaa. Tämän seurauksena eurooppalainen pääoma, tehtaat ja investoinnit pakenevat Yhdysvaltoihin, missä energia on halpaa. ”Hallinnonvaihto” oli pelkkä savuverho tälle jättimäiselle tulonsiirrolle ja Euroopan taloudelliselle alistamiselle. The Economic Times

Käsikirjoitettu sota ja erilliset intressit
Tämä savuverho sopi täydellisesti yhteen kahden muun pitkän aikavälin agendan kanssa:
- Israelin intressit: Brookings-instituutin analyysi (kuva keskeisestä sivusta ohessa) todistaa kylmästi, ettei Iran ole Yhdysvalloille olemassaolon uhka. Sillä ei ole kykyä iskeä Yhdysvaltojen maaperälle eikä resursseja nousta suurvaltaluokan toimijaksi. Sivu on siis Brookings-instituutin arvostetusta poliittisesta raportista ”Which Path to Persia?”, jonka luku 5 on nimetty suoraan Netanyahun lempinimen mukaan: ”Leave it to Bibi: Allowing or Encouraging an Israeli Military Strike”. (The Brookings institution) Se missä ollaan menossa löytyy sivulta 113. Sota aloitettiin Israelin alueellisten intressien vuoksi, mitä senaattori Mark Warnerkin tuki pari päivää sitten myöntäessään, ettei välitöntä uhkaa USA:lle ollut.
- Pentagonin vasara: Sota käynnistettiin, vaikka Iran oli juuri suostunut luopumaan rikastetusta uraanistaan. Se oli päätepiste Pentagonin jo vuonna 2001 laatimalle ”seitsemän maan” hallinnonvaihtosuunnitelmalle. Kuten kenraali Wesley Clark aikanaan paljasti: ”jos ainoa työkalusi on vasara, jokainen ongelma näyttää naulalta.” Kenraalin kommentti on oikein kuvaava. Jos ainoa työkalusi on vasara, jokainen eteen tuleva asia näyttää naulalta.
Vuosisadan virhearviointi: sivilisaatioiden epäsuhta
Jos Yhdysvaltojen suunnitelma oli luoda lyhyt, tuottoisa markkinahäiriö ja kaataa hallinto ”shokki ja kauhu” -taktiikalla, se kaatui yhteen historialliseen virheeseen. He aliarvioivat 5000 vuotta vanhan Persian sivilisaation resilienssin.
Yhdysvallat oletti toistavansa vuoden 2020 skenaarion, jossa johtajan (kenraali Soleimani) salamurha johtaisi vain symboliseen vastaiskuun. Toisin kävi:

- Mosaiikkipuolustus: Iranin armeija on jaettu yli 50 itsenäisesti toimivaan yksikköön. Ajatollahin murhaaminen ei halvaannuttanut komentoketjua, vaan raskaasti aseistetut palaset jatkavat sotaa asymmetrisesti. Samaan aikaan Yhdysvalloilta puuttuvat tarvittavat maajoukot, ja Iranin kaataminen on pelkkä haave. Pelkillä ilmaiskuilla ei vallata valtavaa, vuoristoista maata. Iranilla on valtava ja kyvykäs maa-armeija, jota Yhdysvalloilla ei ole yksinkertaisesti mitään mahdollisuuksia lyödä.
- Ilmasodan matemaattinen mahdottomuus: Koska Yhdysvalloilla ei ole maajoukkoja, se on täysin riippuvainen ilmapuolustuksestaan, mikä on paljastunut logistiseksi itsemurhaksi. Yhdysvallat kykenee tuottamaan vain 6–7 edistynyttä THAAD-torjuntaohjusta kuukaudessa ja koska yhtä saapuvaa ohjusta kohden on ammuttava kaksi torjujaa, koko kuukauden tuotanto riittää hädin tuskin 3–4 vihollisen ohjuksen torjumiseen. Samaan aikaan vastustaja tuottaa yli 100 ballistista ohjusta ja tuhansia drooneja kuukaudessa. Tällä kulutustahdilla Yhdysvaltain elintärkeät ohjusvarastot tyhjenevät 7–10 päivässä, jättäen sen joukot ja tukikohdat täysin suojattomiksi.
- Totalitaarinen talousisku: Sen sijaan, että Iran olisi alistunut ”ohjattuun häiriöön”, se vastasi uhaten koko Persianlahden elinmahdollisuuksia. Se iski suoraan naapurimaiden elintärkeisiin suolanpoistolaitoksiin ja öljyterminaaleihin. Lisäksi Iran iskee jatkuvasti ja tuhoaa koko maailmantaloudelle sekä Yhdysvalloille elintärkeää infrastruktuuria, toimitusreittejä ja energiavarastoja. Tämä tuhoaa suoraan Yhdysvaltain sotavoimalle kriittistä infraa, mikä lopulta rampauttaa koko USA:n armeijan alueellisen toimintakyvyn. Tästä konkreettisena esimerkkinä on Yhdysvaltain miljardiluokan lentotukialusten pakotettu vetäytyminen kauas rannikolta iranilaisten hypersonisten ohjusten pelossa, mikä vaikeuttaa tehokkaiden ilmaoperaatioiden suorittamista merkittävästi.
- Marttyyrius: Murha käynnisti uskonnollisen Jihadin, joka uhkaa nyt horjuttaa jopa Yhdysvaltojen sisäistä turvallisuutta maan miljoonapäisen shiiavähemmistön keskuudessa.
Infran romahdus ja BRICS-maiden öljyjättipotti
Iran on siirtänyt sodan kustannukset hyökkääjän niskaan tuhomalla länsiliittouman infrastruktuuria halvoilla drooneilla, joita Yhdysvallat joutuu torjumaan miljoonia maksavilla ohjuksilla. Pakon edessä Yhdysvaltojen liittolaisrintama murtuu arabimaiden yrittäessä pelastaa omat yhteiskuntansa tuholta.
- Bensapaniikki ja petrodollarin kuolema: Kun Hormuzin salmi suljettiin, Eurooppa koki valtavan hintashokin ja Aasiassa alkoi raju bensapaniikki.
- Kun vapaa öljy loppuu, Venäjän sanktioitu öljy muuttuu elintärkeäksi hyödykkeeksi. Kiina, Intia ja muu BRICS-akseli nettoavat kaiken hyödyn varmistamalla halvan energiansaannin, repien samalla petrodollarin perustan hajalle. (Ukrainska Pravda, Energy Now, The Economic Times)
Logistiikan rautaiset lait: miksi Kiina ei suoraan hyökkää?
Kiina ja Venäjä eivät puutu sotaan suoraan sotilaallisesti, koska logistiikka ja doktriinit sanelevat rajat. Kiinan armeija on rakennettu alueelliseen puolustukseen, ei heijastamaan voimaa Yhdysvaltojen vuosikymmeniä rakentamaan tukikohtaverkkoon Lähi-idässä.
Sen sijaan Kiina ja Venäjä antavat Yhdysvaltojen kuluttaa kalleimmat resurssinsa ja ampua itsensä taloudelliseen konkurssiin. Ne auttavat tuhoamaan Yhdysvaltojen voiman antamalla sen vuotaa kuiviin Iranin asettamassa asymmetrisessä ansassa, pitäen samalla Iranin aseteollisuuden tekohengityksessä.
Nollasummapeli: Euroopan riisuminen aseista
Tässä kulutussodassa tapahtuu Euroopan kannalta kaikkein kohtalokkain virhe. Yhdysvaltojen asevarastojen hupeneminen pakottaa sen pyytämään apua Euroopalta.
- Euroopan kilpien vieminen: Jokainen sotalaiva, hävittäjä ja lentotukialus, jonka Britannia ja Ranska lähettävät Lähi-itään torjumaan iranilaisten halpoja drooneja, on suoraan pois Euroopan puolustuksesta. Länsi riisuu itseään aseista Venäjän kynnyksellä taistellakseen sotaa, jota se ei voi voittaa.
- Ukrainan ja aasian uhraaminen: Ammuspula on niin kriittinen, että Yhdysvallat on joutunut keskeyttämään Patriot-ohjusten elintärkeät toimitukset Ukrainaan ja siirtämään THAAD-ilmatorjuntajärjestelmiä Etelä-Koreasta Lähi-itään. Washingtonin hubris on johtanut siihen, että pitääkseen yllä romahtavaa sotaansa Lähi-idässä, sen on pakko jättää sekä Itä-Eurooppa että Korean niemimaa täysin alttiiksi Venäjän ja Pohjois-Korean mahdollisille hyökkäyksille.
”Tykit vai voi” – Suomen hintalappu ja hyvinvointivaltion romahdus
Tämä globaali sota nielee valtavasti rahaa, ja laskun maksaa tavallinen kansalainen. Suomi teki historiallisen valinnan ja asettui osaksi läntistä liittoumaa menettäen puskurivaltion etunsa ja halvan idän energian.
- Hyvinvointivaltion alasajo: Koska sotakoneisto nielee kaiken rahan, Suomi on käytännössä taloudellisessa konkurssissa. Sosiaaliturvaa leikataan ja peruspalveluita ajetaan alas, jotta asevarusteluun riittää rahaa. Tilanne on viety niin pitkälle, että reserviläisiä on jo kehotettu hankkimaan omat aseensa ja varusteensa tositilanteen varalta.
Kylmä realismi: ydintuhon epäsymmetria
”Moninapainen akseli” on saavuttanut tavoitteensa. Venäjä kuluttaa Euroopan ammusvarastoja Ukrainassa, Iran sitoo USA:n ja Euroopan laivastot Lähi-idässä, ja Kiina rakentaa valta-asemaansa Tyynellämerellä.
Eurooppa on jätetty täysin yksin täyteen sotatalouteen siirtyneen Venäjän kanssa.
- Jos Venäjä päättää murtaa Euroopan puolustuksen lopullisesti taktisilla ydinaseilla, Yhdysvallat ei tule apuun. Kukaan presidentti ei uhraa Washingtonia pelastaakseen Helsinkiä tai Varsovaa.
- Vaikka Britannia ja Ranska vastaisivat omilla ydinsukellusveneillään, tiheään asuttu Eurooppa häviää tämän yhtälön. Venäjä, laajuudessaan ja geopoliittisessa syvyydessään, ottaa iskun vastaan ja selviää. Kuten historia on toistuvasti opettanut, venäläisen yhteiskunnan resilienssi ja kyky sietää inhimillistä kärsimystä ja massiivisia tappioita on täysin omaa luokkaansa koko maailmassa. Sitä vastoin mukavuuteen ja katkeamattomaan infrastruktuuriin tottunut Länsi-Eurooppa romahtaa täysin jo ensimmäisten iskujen myötä.
Washingtonin umpikuja ja paljastunut maasotabluffi
Sota on sotilaallisesti hävitty jo ennen kuin se kunnolla alkoikaan, ja tämä on ajanut Washingtonin perustuslailliseen kriisiin. Shokki ja kauhu -operaation epäonnistuminen paljasti Yhdysvaltain johdon epätoivoisen bluffin.
Karu numeropeli: Yhdysvalloilla on alueella tällä hetkellä vain noin 40 000 sotilasta, joista valtaosa on logistiikka- ja tukihenkilöstöä. Asiantuntijoiden mukaan valtavan, vuoristoisen ja 90 miljoonan asukkaan Iranin valtaaminen vaatisi vähintään 500 000 – 1 000 000 raskaasti aseistettua maasotilasta. Tällaista armeijaa Yhdysvalloilla ei ole irrottaa. Maasodalla uhkailu on tyhjä bluffi, jolle ei ole sotilaallista eikä logistista katetta.
Sota ohi kongressin: Trump aloitti konfliktin ilman kongressin ennakkohyväksyntää. Valkoisen talon antama virallinen ilmoitus koski vain ilma- ja ohjusiskuja. Kun pelkkä ilmasota ei riittänytkään, hallinnon haukat alkoivat vihjailla maajoukkojen käytöstä, mikä laukaisi poliittisen kaaoksen.
Hätäjarru ja ”irak 2.0”: Sotilasasiantuntijat ovat varoittaneet, että maasota Iranissa olisi ”Irak 2.0”, mutta monin verroin pahempi. Tämä todellisuudesta irtautunut uhkapeli on saanut lainsäätäjät paniikkiin. Senaatissa vedetään nyt hätäjarrusta. Jopa osa republikaaneista on vetänyt tiukan punaisen viivan Trumpia vastaan: Yhdysvaltain saappaiden lähettäminen iranilaiseen lihamyllyyn ilman kongressin virallista sodanjulistusta on ehdoton ei. (The Guardian, The Washington Post, News From The States)
Suomen todellisuus: kaukainen sota iskee suoraan ruokapöytään
Kaiken tämän geopoliittisen pelin ja ydintuhon uhan rinnalla karmein todellisuus iskee suomalaisiin juuri nyt. Suomi asettui osaksi läntistä liittoumaa, menettäen puskurivaltion etunsa ja halvan idän energian. Me olemme täysin sivustakatsojia suurvaltojen sapelien kalistelussa, mutta me maksamme laskun.
Poliitikoista on tullut Brysselin ja Washingtonin juoksupoikia, jotka ovat täysin vieraantuneet oman kansansa arjesta. Nämä peliliikkeet ovat vieneet meidät tilanteeseen, jossa hyvinvointivaltio on käytännössä konkurssissa; peruspalveluita ajetaan alas ja sosiaaliturvaa leikataan, jotta asevarusteluun riittää rahaa. Tilanne on viety niin pitkälle, että reserviläisiä on kehotettu hankkimaan omat aseensa tositilanteen varalta.
Polttoaineiden ja energian hinnat ampuivat jo rajuun nousuun. On vain viikkojen kysymys, kun sota näkyy täydellä voimallaan lähikaupan hyllyllä logistiikkakustannusten siirtyessä elintarvikkeiden hintoihin. Ja mikä pahinta: Presidentti Trump varoitti juuri, että sota voikin kestää odotettua pidempään. Suomalaisille tämä tarkoittaa, että inflaatio iskee entistäkin armottomammin lompakkoon. Elämä tulee kaikilla osa-alueilla vaikeutumaan.
Yhdysvaltain kyyninen pyrkimys lypsää Eurooppaa, piittaamattomuus logistiikan laeista ja sokea usko hallinnonvaihdoksiin käynnistivät kellon, jonka tikitys kaikuu nyt raunioituvassa Euroopassa. Lähi-idän sota riisui Euroopan kilvistään ja imi sen talouden kuiviin juuri silloin, kun kumpaakin olisi kipeimmin tarvittu kotona. Jäljelle jää vain paljas, kylmä realismi ja kova arki.
Petri Rautio 4.3.3036

Siinä näkemys, jota jokaisen pitäisi ajatella. Niin ajatella, ketä äänestäisi seuraavissa vaaleissa, vaikka tuosta ennusteesta vuoden kuluttua toteutuisi vain osa. Äänestääkö kokoomusta, demareita vai persuja, vai olisiko kepu mahdollinen. Ei nyt on ajateltava pidemmälle, jos siihen on olemassa vielä mahdollisuus. Suomen on sovittava Venäjän kanssa toimimaan yhteistyössä, kuten kävi 1800 luvulla ja vuonna 1945 jopa kommunistien hallitsemien venäläisten kanssa. Suomi toimi 600 vuotta köyhänä Ruotsin vallan aikana, sen tapainen on myös EU valta. Suomi oli rikas valtio liittyessään yhteistyöhön eurooppalaisten kanssa, mutta nyt se alkaa olla jo taloudellisesti pohjalla Euroopan hallinnon kaivamassa montussa.
Nyt ehkä hieman toistan itseäni mutta laitan kuitenkin tähänKIN keskusteluun saman, lähestulkoon kaikkiin ikäviin ja erityisesti sotiin liittyviin uutisiin sopivan viisauden: Pienet hatut -suuret ongelmat.
Eikö olekin jännä että sama porukka on aina mukana kun veri virtaa ja kauheita asioita tapahtuu? Kukaan itselleen rehellinen ihminen ei pysty selittämään tätä sattumaksi.