Nigerian koillisosassa sijaitsevassa Bornon osavaltiossa on koettu viime päivinä merkittävää turvallisuustilanteen heikkenemistä äärijärjestö Jama’atu Ahlis Sunna Lidda’awati wal-Jihadin (suomeksi ”Länsimaisen koulutuksen kieltäjien yhteisö”) eli Boko Haramin hyökkäysten jälleen lisääntyessä, raportoi nigerialainen verkkomedia Premium Times 2.8.2025 julkaistussa artikkelissaan. Järjestön viimeisimmät iskut ovat kohdistuneet siviileihin ja turvallisuusjoukkoihin, mikä on lisännyt pelkoa alueen asukkaiden keskuudessa ja korostanut Nigerian hallituksen haasteita taistelussa terrorismia vastaan.
Boko Haram on viime viikkojen aikana tehostanut toimintaansa erityisesti Bornon osavaltion maaseutualueilla.
Yksi merkittävimmistä hyökkäyksistä tapahtui Gwozan alueella, missä aseistautuneet taistelijat hyökkäsivät paikalliseen kylään tappaen ainakin kymmenen siviiliä ja tuhoten useita koteja. Artikkelissa viitataan paikallisiin viranomaislähteisiin, jotka vahvistivat, että hyökkäys tapahtui myöhään illalla 1.8.2025, jolloin turvallisuusjoukot eivät ehtineet reagoida ajoissa. Lisäksi Premium Times raportoi, että Boko Haram on ottanut käyttöön uusia taktiikoita, kuten väijytyksiä ja itsemurhapommituksia, mikä on lisännyt painetta Nigerian armeijalle.
Paikalliset asukkaat ovat ilmaisseet turhautumisensa hallituksen kyvyttömyyteen suojella heitä.
Premium Times haastatteli Gwozan asukasta, Aminu Usmania, joka totesi: ”Elämme jatkuvassa pelossa. Hallitus lupaa turvallisuutta, mutta hyökkäykset vain jatkuvat.” Artikkelin mukaan Bornon osavaltion kuvernööri Babagana Zulum on myöntänyt turvallisuustilanteen haasteet ja vedonnut liittovaltion hallitukseen lisäjoukkojen lähettämiseksi alueelle. Zulum korosti, että Boko Haramin toimintakykyä ei ole onnistuttu täysin tukahduttamaan huolimatta vuosia kestäneistä sotilasoperaatioista.
Premium Times nostaa esiin myös humanitaarisen kriisin, joka pahenee hyökkäysten myötä. YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston (OCHA) raporttia siteeraten artikkeli toteaa, että pelkästään vuonna 2025 Bornossa on siirtymään joutunut yli 50 000 ihmistä väkivaltaisuuksien vuoksi. Pakolaisleireillä on pulaa ruoasta ja lääkkeistä, ja Boko Haramin hyökkäykset ovat vaikeuttaneet avustusjärjestöjen toimintaa alueella.
Nigerian hallituksen vastaus on ollut kiistanalainen.
Premium Times raportoi, että presidentti Bola Tinubu on luvannut uusia resursseja terrorismin vastaiseen taisteluun, mutta kriitikot, mukaan lukien oppositiojohtaja Atiku Abubakar, ovat syyttäneet hallitusta riittämättömistä toimista. Abubakar totesi lausunnossaan, että ”hallituksen painopiste on ollut talousuudistuksissa, mutta turvallisuus on jäänyt taka-alalle.” Premium Timesin mukaan armeija on kuitenkin väittänyt neutraloineensa useita Boko Haramin taistelijoita viimeisissä operaatioissaan, vaikka konkreettisia lukuja ei ole julkaistu.
Boko Haramin nousu uudelleen aktiiviseksi uhkaksi herättää kysymyksiä Nigerian turvallisuusstrategian tehokkuudesta.
Premium Times viittaa turvallisuusasiantuntija Kabir Adamiin, joka huomauttaa, että järjestön kyky rekrytoida uusia jäseniä ja hankkia aseita osoittaa, että alueelliset ja kansainväliset ponnistelut, kuten Multinational Joint Task Force (MJTF), eivät ole täysin onnistuneet katkaisemaan Boko Haramin rahoitus- ja tukiverkostoja. Adam korostaa, että köyhyys ja koulutuksen puute Bornossa tarjoavat hedelmällisen maaperän ääriliikkeiden leviämiselle.
Tietoa Boko Haramista
Boko Haram, virallisesti nimeltään Jama’atu Ahlis Sunna Lidda’awati wal-Jihad (suomeksi ”Länsimaisen koulutuksen kieltäjien yhteisö”), on Nigerian koillisosassa toimiva islamistinen äärijärjestö, joka perustettiin vuonna 2002 Maidugurissa, Bornon osavaltiossa. Järjestön perustaja Mohammed Yusuf pyrki alun perin edistämään tiukkaa sharia-lain tulkintaa ja vastustamaan länsimaista koulutusta, jota se pitää ”haramina” (kielletty). Vuonna 2009 Nigerian armeijan ja poliisin väkivaltainen tukahduttaminen johti Yusufin kuolemaan, minkä jälkeen Boko Haram radikalisoitui entisestään Abubakar Shekaun johdolla.
Amnesty Internationalin (2023) ja Human Rights Watchin (2024) raporttien mukaan Boko Haram on vastuussa kymmenistä tuhansista kuolemista ja miljoonien ihmisten siirtymisestä kodeistaan. Järjestö tuli maailmanlaajuisesti tunnetuksi vuonna 2014 siepattuaan 276 koulutyttöä Chibokista, mikä herätti kansainvälistä huomiota (#BringBackOurGirls-kampanja).
BBC:n (2024) mukaan Boko Haram on laajentanut toimintaansa naapurimaihin, kuten Tšadiin, Kameruniin ja Nigeriin, ja sillä on yhteyksiä muihin jihadistiryhmiin, kuten Islamilaisen valtion Länsi-Afrikan provinssiin (ISWAP), joka erosi Boko Haramista vuonna 2016. Premium Timesin (2.8.2025) mukaan Boko Haramin toimintaa ylläpitävät köyhyys, korruptio ja marginalisoidut yhteisöt, jotka tarjoavat järjestölle rekrytointipohjaa. Järjestö rahoittaa toimintaansa muun muassa ryöstöillä, kidnappauksilla ja laittomalla kaupalla. Council on Foreign Relationsin (2024) raportin mukaan Boko Haramin arvioidaan koostuvan tuhansista taistelijoista, vaikka tarkkaa lukumäärää on vaikea vahvistaa. Järjestö käyttää symmetrisiä taktiikoita, kuten itsemurhapommituksia ja nopeita iskuja, jotka tekevät siitä vaikeasti torjuttavan.
Boko Haramin ideologia keskittyy sharia-lain käyttöönottoon ja länsimaisen vaikutuksen poistamiseen, mutta International Crisis Group (2023) toteaa, että järjestön motiivit ovat monimutkaisia ja sisältävät myös vallan ja resurssien tavoittelun. Nigerian hallituksen sotilaalliset toimet, kuten operaatio Lafiya Dole, ovat heikentäneet Boko Haramia, mutta Premium Timesin mukaan järjestön kyky sopeutua ja hyödyntää alueen epävakautta pitää sen yhä merkittävänä uhkana.
Lähteet: Premium Times, Amnesty International, BBC (2024)