Nykyisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa yhä useammin törmää tilanteisiin, joissa faktojen tai todistusaineiston vaatimus aiheuttaa ärtymystä tai jopa suuttumusta. Erityisesti yhteiskuntakriittisissä keskusteluissa tuntuu olevan enenevissä määrin suuntana se, että faktoista tulee tabuja – jotkut jopa vaativat tietoa sumeilematta hyväksyttäväksi ilman kriittisiä kysymyksiä. Miksi näin on, ja kuka tästä tilanteesta hyötyy?
Tunnetarinat yhteishengen vahvistajina
Yksi keskeinen syy faktakriittisyyden torjuntaan liittyy mahdollisesti yhteisön sisäisen yhtenäisyyden ylläpitämiseen. Hyvät tarinat, jotka vetoavat tunteisiin ja herättävät kauhua tai empatiaa, voivat nostaa yhteishenkeä ja vahvistaa ryhmän identiteettiä. Kun näihin tarinoihin alkaa kuitenkin kaivella faktoja tai vaatia todisteita, ne voivat äkkiä paljastua pelkäksi “teatteriksi”, mikä horjuttaa ryhmän yhteenkuuluvuutta.
Tunteisiin vetoavat kertomukset voivat toimia voimakkaampana motivaattorina kuin kuivat faktat, ja siksi niitä suojellaan herkästi. Faktojen vaatimus saattaa siksi koettua uhkana, joka rikkoo yhteisen tarinan ja sitoo ryhmän yhteen – tämä voi tuntua jopa hyökkäykseltä.
Miksi faktojen vaatiminen ärsyttää?
Faktojen vaatiminen saattaa herättää ärtymystä monestakin syystä. Ensinnäkin, jos ihmisen henkilökohtainen kokemus tai näkökulma kyseenalaistetaan jatkuvasti, se voi helposti tuntua hyökkäävältä ja puolustuskannalle ajavalta. Lisäksi ryhmän dynamiikka vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kritiikki vastaanotetaan. Vahvat me-vastaan-muut -asetelmat saattavat tehdä sisäisestä kritiikistä vaikeaa ja hankalaa, koska ryhmän yhtenäisyyttä halutaan ylläpitää hinnalla millä hyvänsä.
Myös tunteiden ja kokemusten suojeleminen on yksi keskeinen syy, miksi faktojen vaatiminen koetaan uhkaavana. Faktojen kysely saattaa vaikuttaa siltä, että pyritään vähättelemään tai vesittämään jotain tärkeäksi koettua ja usein kipeää ongelmaa, mikä herättää puolustuskannat. Lisäksi kaikki eivät välttämättä tunne aihetta yhtä syvällisesti, jolloin faktapyyntö voi tuntua epäluottamuksen osoitukselta tai epäilynä heidän asiantuntemuksestaan.
Kuka tästä hyötyy?
On helppo ajatella, että faktat ja totuus palvelevat aina kaikkia. Todellisuudessa tilanne on usein monimutkaisempi.
Vallanpitäjät ja erilaiset instituutiot voivat hyötyä siitä, että yhteiskunnallinen keskustelu pysyy tunteellisella tasolla ilman vahvaa faktapohjaa. Tämä tilanne helpottaa heidän mahdollisuuksiaan hallita keskustelun narratiivia ja samalla peittää alleen vaikeita tai kiusallisia ongelmia, joita faktapohjainen analyysi voisi paljastaa.
Samalla populistit ja manipuloijat hyödyntävät tunteisiin vetoavia tarinoita rakentaakseen vahvaa ryhmäidentiteettiä, jonka avulla he pystyvät ohjaamaan toimintaa haluamaansa suuntaan. Tarinat luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sitoutumista, mikä tekee faktapohjaisen kritiikin esittämisestä haastavaa.
Myös ryhmän sisäiset johtajat voivat nähdä etunsa faktakriittisyyden tukahduttamisessa, sillä tämä vahvistaa heidän asemaansa ja valtaansa ryhmässä. Kun kritiikki ja faktat vaimennetaan, heidän vaikutusvaltansa pysyy vahvana ja ryhmän yhtenäisyys säilyy heidän hallinnassaan.
Lisäksi yleinen epätietoisuus säilyy, kun faktoja ei haluta tarkastella tai niistä ei keskustella avoimesti. Tämä voi johtaa virheellisiin käsityksiin ja päätöksiin, jotka perustuvat epätäydelliseen tai vääristyneeseen tietoon.
Miten faktoja voisi tuoda paremmin mukaan?
Markanmedia haluaa nostaa esiin faktojen merkityksen yhteiskuntakritiikissä. Vaikka tunteisiin vetoavat tarinat ovat vahvoja ja vaikuttavia, ilman vankkaa faktapohjaa ja todistusaineistoa yhteiskunnalliset keskustelut eivät kestä aikaa eivätkä saa ansaitsemaansa uskottavuutta. Faktojen vaatiminen ei kuitenkaan tarkoita hyökkäystä tai kritiikin koventamista, vaan sen tulisi tapahtua empaattisesti ja kunnioittaen, jotta keskustelu pysyy rakentavana eikä hajaannuttavana.
Yhteiskuntakriittisten liikkeiden tulisi pyrkiä löytämään tapa yhdistää tarinat ja tunteet faktoihin niin, että viesti säilyttää sekä voimansa että uskottavuutensa. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että ryhmän yhteishenki ja solidaarisuus säilyvät vahvoina. Markanmedia uskoo, että juuri tämä yhdistelmä tekee yhteiskuntakritiikistä aidosti vaikuttavaa ja kestävää.