Eurooppalaisessa poliittisessa keskustelussa viitataan toistuvasti käsitteeseen strateginen autonomia. Käytännön tasolla Euroopan digitaalinen infrastruktuuri on kuitenkin voimakkaasti sidoksissa Yhdysvalloissa toimiviin yrityksiin, teknologioihin ja lainsäädäntöön. Tämä riippuvuus koskee niin pilvipalveluja, maksujärjestelmiä, verkkolaitteita kuin internetin keskeisiä hallintorakenteita.
Keskeinen kysymys ei ole yksittäisten poliittisten johtajien lausunnoissa tai kauppapoliittisissa kiistoissa, vaan siinä, missä määrin Euroopan yhteiskunnat pystyisivät toimimaan tilanteessa, jossa digitaalisten palvelujen saatavuus rajoittuisi Yhdysvaltojen poliittisten tai juridisten päätösten seurauksena.
Pilvipalvelut kriittisen infrastruktuurin perustana
Euroopan pilvipalvelumarkkinoita hallitsevat yhdysvaltalaiset yritykset. Amazon Web Services, Microsoft Azure ja Google Cloud muodostavat yhdessä yli 70 prosentin osuuden Euroopan pilvipalvelukapasiteetista. Näitä alustoja käytetään laajasti pankkijärjestelmissä, terveydenhuollossa, teollisuudessa, sekä julkisessa hallinnossa.
Vaikka palvelinkeskukset sijaitsevat fyysisesti Euroopan alueella, palvelujen hallinta, ohjelmistokehitys ja juridinen vastuu ovat yhdysvaltalaisten emoyhtiöiden käsissä. Tämä asettaa eurooppalaiset toimijat Yhdysvaltojen lainsäädännön vaikutuspiiriin.
Vuonna 2018 hyväksytty U.S. CLOUD Act velvoittaa yhdysvaltalaiset teknologiayritykset luovuttamaan hallussaan olevaa dataa Yhdysvaltojen viranomaisille riippumatta siitä, missä maassa data fyysisesti sijaitsee. Laki luo myös mahdollisuuden rajoittaa pääsyä dataan kansalliseen turvallisuuteen tai vientivalvontaan vedoten.
Mahdollinen katkos: vaikutusten eteneminen
Asiantuntija-arvioihin perustuvissa skenaarioissa digitaalisten palvelujen äkillinen rajoittaminen johtaisi nopeasti laajoihin yhteiskunnallisiin häiriöihin.
Ensimmäinen vuorokausi:
Vientivalvontaan tai pakotelainsäädäntöön liittyvät päätökset voisivat johtaa pilvipalvelujen käytön keskeytymiseen eurooppalaisilta organisaatioilta. Tämä vaikuttaisi sähköpostijärjestelmiin, tiedonhallintaan ja yritysten päivittäiseen toimintaan.
72 tunnin kuluessa:
Maksujärjestelmät muodostaisivat kriittisen pullonkaulan. SWIFT-järjestelmä, Visa ja Mastercard toimivat Yhdysvaltojen pakotelainsäädännön piirissä. Maksuliikenteen häiriintyminen vaikuttaisi vähittäiskauppaan, logistiikkaan ja teollisiin toimitusketjuihin.
Viikon sisällä:
Teollisuuden ohjausjärjestelmät (SCADA), IoT-ratkaisut ja osa sähköverkon hallintajärjestelmistä on integroitu pilvipalveluihin. Yhteyskatkokset tai järjestelmäpäivitysten estyminen kasvattaisivat riskiä käyttökatkoihin ja turvallisuusongelmiin.
Fyysisen infrastruktuurin riippuvuudet
Digitaalinen riippuvuus ei rajoitu ohjelmistoihin. Internetin fyysinen infrastruktuuri – reitittimet, kytkimet ja palvelinprosessorit – perustuu pitkälti yhdysvaltalaisten yritysten, kuten Ciscon, Juniperin ja Intelin, teknologiaan.
Yhdysvaltojen vientirajoitukset ovat aiemmin osoittaneet, että laite- ja ohjelmistopäivitysten katkeaminen voi pitkällä aikavälillä tehdä verkoista haavoittuvia ja toimintakyvyttömiä.
Lisäksi internetin nimipalvelujärjestelmän (DNS) keskeinen hallinto on sidoksissa ICANN-organisaatioon, jonka juurirakenteet ja oikeudellinen asema ovat Yhdysvalloissa, vaikka sen hallintoa on muodollisesti kansainvälistetty.
Gaia-X ja eurooppalaiset vastatoimet
Euroopan unionin vastaus digitaaliseen riippuvuuteen on ollut muun muassa Gaia-X-hanke, jonka tavoitteena on luoda eurooppalainen, yhteentoimiva pilviekosysteemi. Hankkeen etenemistä on kuitenkin arvosteltu siitä, että siihen on otettu mukaan yhdysvaltalaisia teknologiayrityksiä, mikä on heikentänyt sen alkuperäistä tavoitetta teknologisesta omavaraisuudesta.
Samanaikaisesti EU on keskittynyt voimakkaasti sääntelyyn, kuten GDPR:ään ja tekoälyasetukseen, mutta eurooppalaisomisteisten teknologisten vaihtoehtojen kehitys on edennyt hitaasti.
Euroopan digitaalinen infrastruktuuri on rakennettu järjestelmien varaan, joiden tekninen ja juridinen kontrolli sijaitsee Euroopan ulkopuolella. Tämä luo rakenteellisen haavoittuvuuden, joka ei riipu yksittäisistä poliittisista päätöksistä, vaan järjestelmän perusasetelmasta.
Digitaalisen suvereniteetin näkökulmasta tämä asettaa Euroopan tilanteeseen, jossa yhteiskunnan keskeiset toiminnot ovat riippuvaisia ulkopuolisesta päätöksenteosta. Ne ovat riippuvaisia Yhdysvalloista.
Samuel Gryning 27.1.2026
Lähteet: Synergy Research Group, ITPro, U.S. Department of Justice, Wikipedia, Eurojust, Politico, Politico – Gaia-X, Computer Weekly, Internet Society
Luovuttikohan Kelan johtajat suomalaisten erittäin arkaluontoiset kela-tiedot vuodenvaihteessa, joillekin noista toimijoista, jotka selkeästi ovat Suomen ja eu:n tietoturvalain vastaisia, koska U.S. CLOUD Act niin määrää? Kuinka kelan johtajat varmistavat, ettei tietoja urkita? Jos urkintaa havaitaan, kerrotaanko siitä kansalaisille ja kuka joutuu vankilaan johtajista?
Pimeneminen on mahdllista. Sillä esim. mikro$oft pitää koko ajan neljä tcp-porttia auki heille jotta voivat päästä käsiksi laitteisiin joissa niiden käyttöjärjestelmä on. Olette varmaan havainneet ”Taas löytyi haavoittuvuus ja korjaus on ladattavissa netistä”. Sen korjauksen ei ole tarkoitus tukkia ko. portteja vaan siirtää ne neljä porttia uusiin osoitteisiin. Ja näin on kissa-hiiri leikki jatkunut hakkereiden ja mikro$oftin kesken pari vuosikymmentä.
Ja koska voimalaitokset sek kytkinasemat pääsääntöisesti toimivat mikro$otin käyttöjärjestelmällä, koneet on helppo sammutta. Kuka muista kun Amerikan itärannikko pimeni?? Sama juttu. Tai se Euroopan suuri ”sähkökatko”, sama juttu.