Analyysi | Dollarin varjoimperiumi

Stablecoinit kuten USDT eivät ole mikään vallankumouksellinen irtautuminen vanhasta järjestelmästä – ne ovat usein vain fiat-rahaa blockchain-kuoressa, joka pidentää dollarivetoisen järjestelmän ikää.

Iranin keskuspankki ja USDT

Iranin keskuspankki (CBI) kerrytti alkuvuodesta 2025 noin 507 miljoonan dollarin edestä USDT:tä Ellipticin lohkoketjuanalyysin mukaan. Tämä ei ollut sattumanvarainen kokeilu, vaan suunniteltu keino vakauttaa rialia pakotteiden ja inflaation keskellä. Varat siirrettiin ketjusiltojen ja offshore-pörssien kautta välttäen rajoituksia, ja niitä käytettiin valuutanvaihtoon ja kauppaan. Nyt rahat on ilmeisesti käytetty loppuun – muunnettu takaisin paikalliseksi valuutaksi tai maksuiksi. Käytännössä USDT toimi varjodollarikanavana sinne, minne perinteiset pankkireitit eivät ulotu.

Tämä korostaa, miten stablecoinit auttavat pakotteiden alaisia valtioita pääsemään käsiksi dollarilikviditeettiin. Se ei ole sitä ”decentralisoitua innovaatiota”, jota osa krypto-intoilijoista hehkuttaa, vaan kiertotie, joka vahvistaa dollarin ylivaltaa. Iran (kuten Venäjä tai Pohjois-Korea vastaavissa tapauksissa) käyttää USDT:tä juuri siksi, että se on 1:1 sidottu dollariin ja Tetherin reservit koostuvat pääosin Yhdysvaltain valtionlainoista ja käteisvaroista. Se on vain digitaalinen jatke dollarin ulottuvuuteen.

Venezuela ja USDT

Venezuelassa ilmiö on vielä arkisempi, mutta yhtä lailla sidottu fiatin selviytymiseen. Hyperinflaation (edelleen 200–300 % vuodessa) ja vuoden 2025 kiistanalaisten vaalien jälkeisen kaaoksen keskellä kansalaiset ovat ottaneet USDT:n arkivaluutakseen: päivittäismaksut, remittanssit ja jopa öljytulot kulkevat sen kautta. Arvioiden mukaan jopa 80 % valtion öljy-yhtiö PDVSA:n raakaöljymyynnistä hoidetaan nykyään stablecoineilla pakotteiden kiertämiseksi. P2P-alustat kuten Binance P2P ovat räjähtäneet, ja USDT:tä ostetaan preemioilla kriisipiikkien aikana – hinta ampaisi jopa 140 % virallisen dollarikurssin yläpuolelle viime kuun Yhdysvaltain toimien jälkeen, mutta on sittemmin laskenut noin 40 % tilanteen hieman rauhoittuessa.

Tavallisille ihmisille tämä ei ole vapaaehtoista valintaa vaan pakko. Bolívar on arvoton, pankit epäluotettavia, ja USDT tarjoaa vakaan arvonvaraston – mutta jälleen kerran dollarin kautta.

Stablecoinit eivät ole neutraalia teknologiaa. Ne ovat fiat-järjestelmän elossapitojärjestelmiä, jotka laajentavat dollarin varjoimperiumia juuri niihin kolkkiin, joihin perinteinen rahoitus ei pääse. Ne potkaisevat fiat-purkkia eteenpäin ja antavat hengähdystilaa järjestelmälle, jota moni kryptouskovainen luuli haastavansa.

Ja jotta silmät aukeaisivat vähän paremmin, niin jatketaan BlackRockiin.

Larry Finkin Davos-puheenvuoro parin päivän takaa on täydellinen esimerkki siitä, miten tokenisaatiota myydään ”vallankumouksellisena innovaationa”, vaikka se käytännössä vahvistaa ja digitoi olemassa olevaa fiat-järjestelmää entistä tiukempaan kontrolliin.

Fink korostaa, että tokenisaatio ja digitaaliset valuutat ovat ”välttämättömiä”. Hän mainitsee esimerkkeinä Brasilian ja Intian edistyksen digivaluutoissa ja vaatii länsimaita ”liikkumaan nopeasti”.

Avainkohtia Finkin visiosta:

• Kaikki sijoitukset (rahastoista osakkeisiin ja joukkovelkakirjoihin) tokenisoidaan yhdelle yhteiselle lohkoketjulle.
• Tämä mahdollistaa instant-siirrot varojen välillä (esim. rahamarkkinarahastosta osakkeisiin ja takaisin).
• Hyödyt: alemmat kulut, ”demokratisointi” (helpompi pääsy sijoituksiin), korruption vähentäminen ja suurempi turvallisuus.

Hän puhuu jopa ”yhdestä yhteisestä lohkoketjusta” (one common blockchain), joka vähentäisi korruptiota läpinäkyvyyden kautta. Tokenisaatio kuulostaa kryptomaiselta vapaudelta – fractional ownership, no intermediaries, instant settlement.

Todellisuudessa, kun BlackRockin kaltaiset jättiläiset (maailman suurin varainhoitaja, yli 10 biljoonan dollarin hallinnassa) johtavat tätä:

• Se digitioi perinteiset varallisuusluokat (kiinteistöt, osakkeet, bondit, rahastot) blockchainiin, mutta kontrolli pysyy keskuspankeilla, instituutioilla ja issuer-eillä → BlackRock on jo lanseerannut oman tokenisoidun rahastonsa (BUIDL) Ethereumilla, joka käyttää USDC:tä (dollarisidottu stablecoin).
• ”Yksi yhteinen lohkoketju” kuulostaa keskittämiseltä – ei hajautetulta kryptolta, vaan mahdollisesti permissioned ledgeriltä, jossa ohjelmoitavuus (programmable money) mahdollistaa rajoituksia (esim. kuka saa käyttää, milloin, mihin).
• Korruption vähentäminen ja läpinäkyvyys ovat kauniita sanoja, mutta moni näkee niissä valvonnan ja surveillance’n kasvun – kaikki transaktiot jäljitettävissä ikuisesti, yksi katkos tai backdoor ja koko järjestelmä hallittavissa.
• Se on stablecoinien jatke: fiat-rahaa ja perinteisiä assetseja blockchain-kuoressa, joka pidentää dollarivetoisen järjestelmän elinikää ja laajentaa sen ulottuvuutta.

Tämän voi edellä kerrotun perusteella jo nähdä helposti ”yhtenä renkaana hallitsemaan kaikkia” tai digitaalisena kahleena. Eikä ihme – kun WEF:n lavalla puhuu BlackRockin toimitusjohtaja, se ei ole ruohonjuuritason kryptoa, vaan institutionaalista valtaa uudessa paketissa. Stablecoinit ja tokenisaatio eivät haasta fiatia – ne pelastavat ja vahvistavat sitä.

Eli monessa mielessä stablecoinit ja CBDC:t (keskuspankkien digitaaliset valuutat) toimivat ”savuverhona” – tai ainakin pehmentävänä markkinointikerroksena – samalle digitaaliselle rahoitusjärjestelmälle, jonka selkärankana on lohkoketju (tai laajempi distributed ledger -teknologia, DLT). Ne eivät ole vastakkaisia voimia, vaan pikemminkin toisiaan täydentäviä palasia siirtymässä kohti täysin digitaalista, jäljitettävää ja ohjelmoitavaa rahaa.

Joko alatte tajuta kuvion?

Stablecoinit: Yksityinen ”silta” vanhaan fiat-järjestelmään

• Stablecoinit kuten USDT, USDC tai jopa BlackRockin tukemat tokenisoidut rahastot (esim. BUIDL) ovat yksityisten toimijoiden luomia, mutta ne ovat tiukasti sidottu fiat-valuuttoihin (pääosin dollariin).
• Ne käyttävät lohkoketjua (Ethereum, Tron, Solana jne.) kuljetusalustana, mikä antaa niille ”kryptomaisen” kiillon: nopeat siirrot, rajat ylittävä pääsy, pakotteiden kiertäminen (kuten Iranin ja Venezuelan esimerkeissä).
• Todellisuudessa ne vahvistavat fiat-järjestelmää: reservit ovat pankkitalletuksia ja valtionlainoja, ja ne laajentavat dollarin dominanssia paikkoihin, joihin perinteinen pankkijärjestelmä ei ulotu. Ne ovat ”savuverho”, koska niitä markkinoidaan ”decentralisoituna innovaationa”, vaikka ne ovat institutionaalisen kontrollin jatke.

CBDC:t: Valtioiden versio samasta pelistä

• CBDC:t ovat keskuspankkien suoraan liikkeeseen laskemia digivaluuttoja. Esimerkkejä: Kiinan e-CNY (digitaalinen juan) on jo laajassa käytössä ja käyttää hybridimallia, jossa lohkoketju/DLT mahdollistaa jäljitettävyyden ja ohjelmoitavuuden (esim. raha vanhenee tietyn ajan kuluttua tai sitä voi käyttää vain tiettyihin tarkoituksiin).
• Euroopan keskuspankki testaa digitaalista euroa (pilottivaiheessa 2026), ja Fed tutkii omaa versiotaan – monet näistä pohjautuvat lohkoketjuun tai permissioned ledgeriin.
• Brasilia ja Intia (kuten Fink mainitsi) ovat edelläkävijöitä: Intian digitaalinen rupia ja Brasilian Drex käyttävät lohkoketjua.
• CBDC:t myydään ”tehokkuutena” (nopeammat maksut, alemmat kulut, finansiaalinen inkluusio), mutta kriitikot näkevät niissä täyden valvonnan työkalun: kaikki transaktiot jäljitettävissä, ohjelmoitavat rajoitukset (esim. ”et voi ostaa tällä bensaa” tai ”raha palaa takaisin, jos et käytä sitä”).

Miksi lohkoketju on yhteinen selkäranka – ja ”savuverho”?

• Molemmat (stablecoinit ja CBDC:t) hyödyntävät lohkoketjua/DLT:tä samoihin tarkoituksiin: läpinäkyvyys (joka on samalla surveillance), instant settlement, ohjelmoitavuus ja rajaton jäljitettävyys.
• Ne eivät korvaa fiat-järjestelmää – ne digitoivat ja keskittävät sen. Stablecoinit toimivat ”pehmeänä sisäänheittona” (kansalaiset tottuvat digitaaliseen rahaan pakotteiden ja inflaation kautta), kun taas CBDC:t tuovat valtiollisen kontrollin täyteen mittaan.
• Larry Finkin kaltaiset institutionaaliset äänet (BlackRock, WEF) puhuvat ”yhdestä yhteisestä lohkoketjusta” – se ei ole hajautettua kryptoutopiaa, vaan permissioned-järjestelmä, jossa pääsy on rajoitettu ja säännelty. Se on savuverho, koska sitä markkinoidaan ”demokratisoivana” ja ”korruption vastaisena”, vaikka se voi mahdollistaa ennennäkemättömän keskittämisen, valvonnan ja kontrollin.

Kaikki on osa samaa jatkumoa. Stablecoinit valmistavat maaperää (laajentavat dollarin varjoimperiumia), CBDC:t viimeistelevät sen (tuovat valtiollisen ohjelmoitavan rahan). Lohkoketju on työkalu, ei päämäärä – ja sen varjolla vanha järjestelmä saa uuden, kiiltävän kuoren.

Pelastaja Trump?

Trumpin kryptopolitiikka vuodesta 2025 alkaen on ollut selvästi stablecoin-myönteinen samalla kun hän on jyrkästi vastustanut CBDC:tä. Virallisesti hän esittää nämä kahtena vastakkaisena asiana, mutta stablecoinien tuessa on nähtävissä jonkinlaista harhautusta tai ainakin tietämätöntä (tai tietoisesti) valmistelua samalle digitaaliselle kontrollijärjestelmälle.

Trumpin virallinen linja: Tammikuussa 2025 Trump allekirjoitti executive orderin ”Strengthening American Leadership in Digital Financial Technology”, joka:

• Tukee yksityisiä digitaalisia varoja ja stablecoineja dollarin globaalin aseman vahvistamiseksi.
• Kieltää eksplisiittisesti liittovaltion virastoja kehittämästä, liikkeeseen laskemasta tai edistämästä CBDC:tä USA:ssa – perustellen tätä yksityisyyden suojalla, finanssivakaudella ja liiallisen valtiovallan estämisellä.

Heinäkuussa 2025 hän allekirjoitti GENIUS Act -lain (Guiding and Establishing National Innovation for U.S. Stablecoins), joka luo ensimmäisen liittovaltion sääntelykehyksen stablecoineille:

• Vaatii 1:1 backingiä (esim. käteisvaroilla tai valtionlainoilla), tiukkoja markkinointisääntöjä ja kuluttajansuojaa.
• Tavoitteena tehdä USA:sta ”kryptopääkaupunki” ja edistää dollarisidottuja stablecoineja maailmanlaajuisesti.
• Trumpin retoriikassa stablecoinit ovat ”yksityistä innovaatiota” ja ”vapautta”, kun taas CBDC on ”hallituksen tyranniaa” ja uhka yksilönvapauksille. Hän on toistuvasti luvannut allekirjoittaa kryptolakeja nopeasti ja tehnyt USA:sta ainoan maan, joka on virallisesti kieltänyt CBDC:n.

Miksi tämä näyttää harhautukselta?

• Stablecoinit (kuten USDT, USDC tai Trumpin perheen linkittämä USD1 World Liberty Financialista) ovat käytännössä digitaalisia dollareita – ne laajentavat dollarin dominanssia juuri niihin maihin ja tilanteisiin (kuten Iran/Venezuela), joihin perinteinen fiat ei pääse.
• Ne totuttavat ihmiset ohjelmoitavaan, jäljitettävään digirahaan lohkoketjulla – mikä on täsmälleen sama infrastruktuuri, jota CBDC:t käyttäisivät.
• Jotkut analyytikot kutsuvat tätä ”cryptomercantilismiksi”: Trump käyttää stablecoineja dollarin hegemonian pidentämiseen ilman suoraa valtiollista CBDC:tä, mutta lopputulos on samanlainen digitaalinen riippuvuus USA:sta.
• Trumpin perheellä on henkilökohtaisia yhteyksiä (esim. pojat puhumassa kryptokonferensseissa, WLFI-projekti), mikä herättää epäilyjä, että tuki on myös bisnestä.

Yksityiset stablecoinit vahvistavat dollaria ilman Fedin tai hallituksen suoraa kontrollia. Mutta pitkällä tähtäimellä stablecoinit voivat toimia ”siltana” kohti täysin digitaalista järjestelmää, jossa valvonta on helpompaa – oli se sitten yksityinen tai valtiollinen.

Eli tuo sama ”selkäranka” (lohkoketju tai laajempi distributed ledger -teknologia, DLT) tekee yksityisistä stablecoineista ja valtiollisista CBDC:istä käytännössä saman järjestelmän eri versioita. Vaikka Trump ja monet kryptomyönteiset korostavat ”yksityistä vapautta” stablecoineissa (ilman Fedin tai hallituksen suoraa kontrollia), infrastruktuuri on yhteinen, ja se avaa oven täsmälleen siihen täysin digitaaliseen, jäljitettävään ja ohjelmoitavaan järjestelmään.

Kaikki mitä tapahtuu on loogista evoluutiota: teknologia on neutraali työkalu, mutta kuka sen omistaa ja hallitsee (ymmärrätte nyt varmaan miksi teknokraattien valta on niin suuri ja Trump vain lisää sitä), määrittää lopputuloksen. Yksityiset stablecoinit eivät ole ”vapaa vaihtoehto” – ne ovat silta, joka vie ihmiset samaan paikkaan, vain eri reittiä.

Paluu kultakantaan?

Ei ole eikä tule. Keskuspankkien massiiviset kultaostot (esim. Kiina, Venäjä, Intia) ovat täysin todellisia, mutta ne eivät tarkoita paluuta klassiseen kultakantaan (eli järjestelmään, jossa valuutta on kiinteästi sidottu kultaan ja vaihdettavissa siihen).

Kulta on vain pragmaattinen työkalu:

• Suoja inflaatiota ja geopoliittisia riskejä vastaan.
• Hajautus dollaririippuvuudesta (de-dollarisaatio).
• Neutraali reservi kaupassa ilman vastapuoliriskiä.

Täysi kultakanta olisi poliittisesti ja taloudellisesti mahdoton nykyisessä velkavetoisessa maailmassa – se rajoittaisi rajusti rahapolitiikkaa.

Huhut ”kultakannan paluusta” ovat pelkkää toiveajattelua. Todellinen suunta on päinvastainen: digitaalinen fiat (stablecoinit, CBDC:t, tokenisaatio) vahvistuu. Kulta on vain työkalu tässä pelissä, ei voittaja.

Esimerkiksi sekä Kiinassa että Venäjällä CBDC:t (keskuspankkien digitaaliset valuutat) ovat jo pitkällä, ja ne etenevät vauhdilla eli digitaalinen fiat vahvistuu, vaikka kultaostoja tehdäänkin dollaririippuvuuden vähentämiseksi.

Kiinassahan on jo maailman edistynein CBDC: Marraskuuhun 2025 mennessä yli 3,48 miljardia transaktiota ja 16,7 biljoonan yuanin (noin 2,38 biljoonaa USD) volyymi. Forbes

Venäjällä digitaalinen rupla on ollut pilottivaiheessa jo vuosia, ja osittain käytössä (esim. hallituksen palkat ja sosiaalimaksut tammikuusta 2026). Laajamittainen käyttöönotto alkaa 1.9.2026 – pankkien on pakko tarjota se asiakkaille. coingeek, Bank of Russian

BRICS-yhteys

Intia ehdottaa juuri nyt BRICS-maiden CBDC:iden linkittämistä (esim. e-CNY, digitaalinen rupla, e-rupee) helpottamaan rajat ylittäviä maksuja ja vähentämään dollaririippuvuutta – mahdollisesti esillä 2026 summitissa. Reuters, IDN Financials

Tämä on juuri sitä digitaalisen järjestelmän rakentamista globaaliksi missä lohkoketju/DLT toimii selkärankana, ohjelmoitavuus ja jäljitettävyys mukana. Kultaostot ovat puolustuskeino, mutta CBDC:t ovat hyökkäysväline uuteen multipolaariseen (mutta edelleen digitaaliseen) rahoitusmaailmaan.

Stablecoinit ja CBDC:t eivät ole vallankumouksellista kryptoa vaan fiat-järjestelmän digitaalisia jatkeita, jotka jakavat saman lohkoketju-selkärangan ja laajentavat dollarin (tai muiden valuuttojen) dominanssia jäljitettävään, ohjelmoitavaan rahaan. Ne toimivat yhdessä ”siltana” kohti täysin valvottavaa digitaalista järjestelmää – stablecoinit pehmeänä sisäänheittona (kuten Iranissa ja Venezuelassa) ja CBDC:t valtiollisena viimeistelynä (esim. Kiinan e-CNY ja Venäjän digitaalinen rupla).

Kultaostot ovat pragmaattinen puolustuskeino de-dollarisaatioon, mutta huhut kultakannan paluusta ovat pelkkää toiveajattelua; todellinen kehitys vie kohti institutionaalista digitaalista kontrollia, ei kultaan.

Bitcoin

Bitcoin sopii tähän palapeliin ainoana aidosti hajautettuna vastavoimana – mutta sen asema on haavoittuvainen, ja se on yhä enemmän hallittavissa ja valvottavissa. Se suunniteltiin juuri tätä fiatin ja keskuspankkien valtaa vastaan ja se edustaa sitä alkuperäistä kryptoideaa: rahaa ilman välikäsiä. Mutta.

Lompakko piilottaa, mutta käyttö paljastaa: Self-custody-lompakossa (esim. hardware wallet) Bitcoinisi ovat täysin sinun hallussasi – kukaan ei voi ottaa niitä pois ilman private keytä. Mutta kun käytät niitä (siirrät pörssiin, ostat jotain, vaihdat fiatiksi), transaktiot ovat julkisia lohkoketjussa ja jäljitettävissä chain analysis -työkaluilla (Chainalysis, Elliptic jne.). Valtioiden virastot seuraavat tätä jo rutiinisti. Tulevaisuudessa (esim. CBDC-siirtymässä) valtio voi painostaa palveluntarjoajia estämään BTC-siirtoja tiettyihin osoitteisiin tai vaatia ”whitelistingiä”. Privacy-coinit (kuten Monero) ovat vaikeampia jäljittää, mutta Bitcoin itse on läpinäkyvä.

Bitcoin taitaa olla ainoa kryptovaluutta, joka voisi oikeasti haastaa fiatin ja digitaalisen kontrollin – mutta sekin integroidaan ja valvotaan yhä tiukemmin. Se ei ole ”samaa selkärankaa” stablecoinien kanssa, vaan vastakohta, mutta järjestelmä nielee sitä hiljalleen eli senkin mukanaan tuoma ”vapaus” katoaa pian ja jäänee vain pienen piirin eduksi.

Petri Rautio 24.1.2026

Lue myös nämä: