Käsitysten hallinta tarkoittaa ihmisten havaintojen ja uskomusten ohjaamista tietoisesti haluttuun suuntaan. Se ei useinkaan ole suoraviivaista manipulaatiota, vaan monivaiheinen prosessi, jossa mielikuvia muokataan hienovaraisesti ja tehokkaasti. Mekanismi on tuttu esimerkiksi ruokateollisuuden ja median yhteistyöstä.
Prosessi alkaa usein jostakin, mikä herättää voimakkaan reaktion: väite, uutinen tai tutkimustulos, joka on ristiriitainen, hämmentävä, tai jopa provosoiva. Tällainen lähtölaukaus saa ihmiset kiinnostumaan ja keskustelemaan aiheesta. Kun huomio on saatu, astuu esiin seuraava vaihe – suunnan korjaus ja toisto. Pian ristiriitaisen uutisen jälkeen ilmestyy useita samansuuntaisia artikkeleita, asiantuntijalausuntoja ja kommentteja, jotka alkavat ankkuroida yleistä mielikuvaa haluttuun suuntaan.
Ihmisen mieli toimii niin, että toistuvat viestit alkavat tuntua luotettavilta, erityisesti silloin, kun ne tulevat näennäisesti eri lähteistä. Vaikka taustalla olisi lopulta sama verkosto, syntyy illuusio konsensuksesta. Usean toiston jälkeen käsitys alkaa vakiintua ja vähitellen siitä muodostuu uusi normaali. Ihmiset eivät enää muista alkuperäistä ristiriitaa, vaan he ovat omaksuneet uuden näkemyksen osaksi arkipäiväistä ajatteluaan.
Ruokateollisuus tarjoaa tähän havainnollisia esimerkkejä. Saatetaan julkaista tutkimustulos, joka kyseenalaistaa eläinrasvan vaarallisuuden. Pian sen jälkeen mediassa näkyy kuitenkin sarja uutisia ja mainoksia, joissa kehutaan kevyttuotteiden hyötyjä, margariinin terveyttä tai kasviöljyjen sydänystävällisyyttä. Lopulta kuluttajalle muodostuu käsitys, jonka mukaan voi ei ehkä olekaan niin paha, mutta margariini ja kasviöljyt ovat kuitenkin turvallisempia ja suositeltavampia. Alkuperäinen ristiriita jää taka-alalle ja uusi mielikuva vakiintuu.
Tällainen ilmiö ei ole sattumaa, vaan nimenomaan laskelmoitua toimintaa.
Psykologisesti tiedetään, että tunteita herättävä aloitus jättää vahvan muistijäljen, ja toisto puolestaan rakentaa uskottavuutta.
Taloudellisesta näkökulmasta kontrolloidulla käsityksellä voidaan ohjata kulutustottumuksia ja varmistaa tuotteiden kysyntä. Poliittisella puolella samaa mekanismia käytetään muokkaamaan yleistä mielipidettä ja ohjaamaan ihmisiä haluttuun suuntaan.
Kontrollointi tapahtuu taitavasti rakennetun strategian kautta, joka käyttää hyväkseen ihmisen psykologisia heikkouksia. Se tekee näkyvästä keskustelusta osin illuusiota ja kätkee taustalle sen, mitä todella halutaan saavuttaa: käsitysten hallinnan.
Jani Tuominen 9.9.2025
Tämä on ihan jokapäväistä. Esim. IS lobbaa ruokateollisuutta joka päivä. Niiden ”tutkimukset” kertovat sitä ja tätä. Mutta ikinä ei näy sitä tutkimusta johon viitataan. Saati että tällaisessa asiassa olisi edes linkkiä tutkimukseen.
Toinen tyyppiesimerkki on eri ketjujen ja ”tutkivan journalismin” ruokaohjeet. Käytetään niitä kaikkein luokattomimpia aineksia, niitä joissa usein on takaisinveojakin. Ja sitten mainostetaan että ”yksi annos vain 1,4e”. No, ravintolahinnoissa pitää olla katetta 70% mutta sitä samaa mallia ei voi soveltaa kotona. Esim. jauheliha-kasvispata… Jo pelkästään jauhelihan osuus padasta ylittää mainitun kustannuksen. Muut tuotteet mukaan sekä energia jolla pata haudutetaan. Sekä völineiden puhdistus veden ja energian kanssa. Ja annos saakin aivan uuden hintatason… nelinkertaisen mainittuu verrattuna.
Mutta.. näillä ohjaillaan ja manipuloidaan heikkolahjaisia. Niitä jotka eivät koskaan mieti lukemaansa.