Luin Elina Kahlan (s. 1960) kirjoittaman ja Into Kustannuksen v. 2025 julkaiseman 295-sivuisen kirjan ”Gulagin viisas” ja totesin loppuun päästyäni, että olipa erikoinen kirja.
Epätavallisuus johtuu kahdesta seikasta.
Ensinnäkin kirjan tyylilajista, kun tutkija ja tietokirjailija Kahla valitsikin romaanimuodon sisältäen samalla kirjaan paljon historiallisia tosiasioita. Kyseessä on siis dokumenttiromaani tai elämäkertaromaani.
Toisekseen kirjan tekee erittäin poikkeukselliseksi sen monilahjakas päähenkilö eli venäläisarmenialainen itäisessä Azerbaidzhanissa venäläisen ortodoksipapin ja georgialais-armenialaisen aatelisperheen tyttären poikana syntynyt pappi ja tiedemies Pavel Florenski (1882-1937), joka oli myös runoilija, taiteilija, keksijä, matemaatikko, filosofi, teologi ja sähköinsinööri, joka yhdisti tieteen, taiteen ja uskonnon ainutlaatuisella tavalla, mistä hän sai lempinimen ”Gulagin Leonardo da Vinci”.
Gulag viittaa Stalinin ajan vankileireihin, jonne myös Florenski lopulta päätyi, kun kommunisteilta loppui kärsivällisyys pappeja kohtaan. Tekosyynä oli myös väärä väite, että Florenski olisi ollut vakoilija ja toiminut Saksan hyväksi, jonka hyökkäystä Neuvostoliittoon pelättiin kauan ennen kuin se tapahtui.
Florenski vietti viimeiset vuotensa vankileirillä Baikal-Amurin alueella, jossa hän tutki ikiroutaa ja Solovetskin entisellä, mutta nyt pahamaineisella luostarisaarella, jossa hän tutki erilaisia leväkasveja ja sitä, miten niistä voidaan eristää jodia.
Florenskin suunnatonta tietämystä haluttiin siis käyttää hyväksi vielä vankileireilläkin. Luottamus hänen osaamiseensa oli alkanut, kun kommunistijohtaja Lev Trotski, joka uskoi vahvasti Florenskin kykyihin, suositteli tätä mukaan auttamaan maaseudun sähköistämisen projektissa.
Florenski suostui, koska hän halusi auttaa isänmaataan, vaikka se olikin hänelle vieraan ideologian vallassa todeten seuraavasti:
”Olen kehittänyt oman filosofisen ja tieteellisen maailmankuvani, joka, vaikka onkin ristiriidassa kommunismin vulgaarin tulkinnan kanssa, ei estä minua työskentelemästä rehellisesti valtion palveluksessa.”
Aika pitkään Florenski sai sen takia pitää henkensä, koska hänen taidoistaan oli hyötyä Neuvostoliitolle.
Mutta lopulta v. 1937 Stalinin puhdistukset ulottuivat myös Florenskiin, joka
teloitettiin 8.12.1937 Leningradissa. Kommunistinen hirmuvalta valehteli omaisille, että tämä on saanut uuden tuomion ilman kirjeenvaihto-oikeutta.
Florenskin hauta on Viipuriin vievän tien varrella Levashovon joukkohaudassa, jossa Elina Kahla näki hänen valokuvansa ja muistolaattansa, mikä oli inspiraatio ”Gulagin viisas” -teoksen kirjoittamiseen.
”Gulagin viisas” on erittäin vaikuttava, moniulotteinen ja ajattelemaan haastava kirja lahjakkaasta nerosta, joka halusi tutkia kaikkea mahdollista ja joka tahtoi oppia kaiken aikaa lisää voidakseen palvella muita ihmisiä.
Kirja on myös erittäin inhimillinen kuvaus vankeudessa ja eristyksissä sukulaisistaan olevan suuren sielun rakkaudesta perhettään kohtaan ja hänen kauniista kirjeistään vaimolleen Annalle ja isällisistä neuvoistaan ja rohkaisuistaan viidelle lapselleen.
Suosittelen ”Gulagin viisas” -kirjan lukemista kaikille ihmisille, mutta varsinkin Venäjän historiasta, uskosta, tieteestä, filosofiasta, runoudesta, taiteesta ja Stalinin terrorista kiinnostuneille henkilöille.
Jouko Piho 25.2.2026