Useat uutiset nuorten ja keski‑ikäisten henkilöiden yllättävistä kuolemista ovat herättäneet keskustelua. Markanmedia selvitti ovatko äkkikuolemat todella lisääntyneet tilastoissa, vai onko kyse havaintoharhasta, jossa tapaukset vain nousevat aiempaa helpommin esiin?
Mitä äkkikuolemalla tarkoitetaan?
Lääketieteellisesti äkkikuolema tarkoittaa odottamatonta luonnollista kuolemaa, joka tapahtuu yleensä tunnin sisällä oireiden alkamisesta henkilöillä, joilla ei ole aiemmin todettua vakavaa sairautta.
Yli 80 % tapauksista on sydänperäisiä, tavallisesti johtuen sydänlihaksen rytmihäiriöistä tai sydäninfarktista. Suomessa äkkikuolema on ollut pitkään yksi yleisimmistä sydänkuolemien muodoista. Terveyskirjasto
Tilastot: ei selvää nousutrendiä, mutta huolestuttavia ryhmäeroja
Tilastokeskuksen kuolinsyytilastot eivät käytä termiä “äkkikuolema” erillisenä tilastoluokkana, vaan se sisältyy sydän‑ ja verenkiertoelinten sairauksiin sekä “muut äkilliset sairauskohtaukset”‑luokkaan.
Viimeisin julkaistu data vuodelta 2023 osoittaa, että sydän‑ ja verenkiertoelinten sairauksiin kuolleiden määrä on pysynyt noin 17 000–18 000 tapauksen tasolla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alle 50‑vuotiaiden äkillisiä sydänkuolemia on noin 200–300 vuodessa, eikä trendi ole selvästi nouseva. Huomion arvoista on myös se, että miesten osuus kaikista äkkikuolemista on noin 70 %. Tilastokeskus
Kansainväliset havainnot: lievää vaihtelua, ei pysyvää nousua
Yhdysvalloissa ja Iso‑Britanniassa seurannat antavat saman viestin: American Heart Associationin (AHA) mukaan äkillisten sydänkuolemien määrä Yhdysvalloissa on pysynyt 2010‑luvulta alkaen suhteellisen vakaana, noin 350 000 tapausta vuodessa. BMJ Open Heart (2023) julkaisi analyysin, jonka mukaan COVID‑pandemian alkuvuosina esiintyi väliaikaista kasvua äkillisissä sydänkuolemissa, etenkin miehillä 25–44‑vuotiaiden ryhmässä, mutta trendi tasaantui 2023 mennessä. Iso‑Britannian Office for National Statistics (ONS) raportoi 2024, että ns. sudden arrhythmic death syndrome‑kuolemat ovat palautuneet lähelle pitkän aikavälin keskiarvoa. American Heart Association, BMJ Open Heart, Office for National Statistics
Mikä selittää yksittäistapausten mediabuumin?
Vaikka tilastoissa ei näy suurta kasvua, media‑huomio on lisääntynyt voimakkaasti. Sosiaalisen median kautta leviävät tapaukset, etenkin urheilijoiden ja nuorten ihmisten äkkikuolemat, synnyttävät havaitun ilmiön, joka näyttää suuremmalta kuin se tilastollisesti on. “Äkillinen sairaskohtaus” on yleistynyt sanavalinta uutisotsikoissa, mikä voi lisätä kokemusta yleistymisestä ilman todellista tilastollista määrän kasvua. Our world in data
Ilmiötä kutsutaan salience biasiksi – kun aiheesta puhutaan paljon, koemme sen tapahtuvan koko ajan, vaikka lukumäärä pysyisi samana.
Ei tilastollista kasvua, mutta avoimuutta tarvitaan
Kokonaiskuvan perusteella äkkikuolemien määrä ei ole kasvanut Suomessa eikä kansainvälisesti merkittävästi.
Pandemian ensimmäisinä vuosina joissakin ryhmissä tapahtui poikkeuksellisia piikkejä eri puolilla maailmaa etenkin miehillä ja mahdollisesti myös urheilijoilla, mutta vuoden 2023 jälkeen tasot ovat palanneet normaaleiksi.
Ongelmaksi jää kuitenkin se, että Suomessa äkkikuolemat eivät ole oma tilastoluokkansa, vaan osa laajempaa kuolinsyyluokittelua. Näin ollen äkkikuolemia tarkastellessa törmätään tilanteeseen, jossa niiden määrä on hankala tai jopa mahdotonta todentaa.
Läpinäkyvämpi ja systemaattisempi kirjaaminen olisi tärkeää – erityisesti nuorempien sydänperäisistä ja rytmihäiriöihin liittyvistä kuolemista – auttaisi seuraamaan mahdollisia muutoksia jatkossa.
Samuel Gryning 19.1.2026
Tämä on yksi lempiaiheitani josta käyn ”esson baareissa” ukkoeskustelua. Ihan ensimmäiseksi pitää ymmärtää mikä on ”keski-ikä”. Nykyään miehillä keskimäärin kuolema tulee 73 vuotiaina ja naisilla 83 vuotaina. Noista kun otetaan keski-ikä niin miehillä se on 36 vuotta ja naisilla 42 vuotta. Ihminen on sellainen otus jossa itsepetos jyllää. Noiden vuosien jälkeen olemme DNA:n pohjalta ”loppusuoralla”. Vaikka ihminen sirtäisikin ”kuolemaansa” jonnekkin 90 ikävuoteen media luoman ”keski-iän” vuoksi, niin totuus on että noiden taitevuosien jälkeen olemme kuolemaan päin. Ja siksi elämänkaari (mm. lainat) kannattaa suunnitella niin että noiden vuosien jälkeen lainoja olisi 10% jolloin toinen puoliso selviäisi niistä vaikka toinen kuolisikin.
Sitten termmi ”ylikuolleisuus”… Jotta voisimme määrittää termin ylikuolleisuus meillä pitäisi olla tilastoja joissa näkyy kuolleisuus noin 25 vuoden ajalta, jokainen ikävuosi eriteltyinä ja naiset sekä miehet erikseen. Näin me voimme vähentää ympäristön muutoksesta aiheutuvaa luonnollista muutosta. Ja samalla me voimme arvioida eri ikäryhmien mahdollista ”ylikuolleisuutta”.
On hyvä muistaa että Tschernobylin räjähdys toi Suomeen merkittävän laskeuman. Ja sen johdosta Suomessa on huomattava määrä kilpirauhasohgelmia, mutta myös erilaiset syövät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Tschernobylistä pari seuraavaa vuotta olisi pitänyt jättää kalat, marjat ja sienet metsiin. Mutta suomalaiset tunnollisina keräsivät ja myivät niitä. Ja osa, myös kuolemista, johtuu mitä suuremmissä määrin Tschernobylin räjähdyksestä.
Kun asiaa tarkastellaan lähemmin niin voidaan sanoa että sikainfluenssa piikki aikoinaan tappoi Suomessa enemmän kuin koronarokote. Ja HPV halvaaannutti sekä tappoi nuoria naisia, mutta ei merkittäviä määriä. Sen sijaan HPV-rokote steriloi merkittävän määrän nuoria naisia ja siksi syntyvyys putosi vuosi rokotteiden antamisen jälkeen.
Eräs syy äkkikuolemiin voi olla elintarvikkeissa, joiden suolapitoisuutta on vähennetty. Tähän vähentämiseen on perustana harhatieto, että kohtuullinen suola käyttö nostaa verenpaineetta. Mutta asia on kuintenkin niin, että ihmisen sydän toimii sähköllä. Eteiset saavat aivojen aloittaman sähköpulssin, joka käynnistää sydämen pumppausrytmin. Sähköä ei tietenkään synny ilman Na ioneita, joita suola sisältää. Ihmisen on siis saatava ruuasta riittävästi näitä ioneita. Jos ne puuttuvat kokonaan sydän pysähtyy.
Aikaisemmin suolaa oli esimerkiksi juustoissa 4% ja sama pitoisuus saattoi olle leivässä ja voissa. Nykyään on tilanne, jossa suolaa tuskin on 1%. Jos ei muussakaan ruuassa ole enempää, seurauksena on suolan puute ja sydämen rytmihäiriöt, jotka voivat pahentua niin, että seurauksena on kuolema.
Elimisto sisältää suolaa pitkään, mutta jos ei sitä saa tarpeeksi, ajan kuluessa syntyy vahinkoa millekin elimille esimerksi aivoille.