Tulevaisuuden vankila ei tarvitse muureja – ainoastaan lisenssisopimuksen. Ukraina-kohkaamisen, Venäjä-pelottelun ja Nato – ja sotakiiman alle unohtuu paljon sellaista mistä tässä jutussa sivutaan mutta kerrotaan vain pintaraapaisu. Tarkoituksella tietenkin. Suomi on monella tavalla riippuvaisempi isäntämaa Yhdysvalloista kuin suurin osa ymmärtääkään. Isäntämaasopimus ja Naton komentoketjuun alisteisuus eivät ole ainoat ”rasitteet” alusmaana.
Suomen julkinen hallinto (valtion virastot, kunnat, hyvinvointialueet, koulut, sairaalat jne.) on erittäin vahvasti sidottu Microsoftin ekosysteemiin:
• Microsoft 365 (ent. Office 365): Sähköposti (Outlook), dokumentit (Word, Excel, Teams), kalenterit ja pilvitallennus – lähes kaikkialla käytössä.
• Azure-pilvipalvelut: Moni kunta ja hyvinvointialue käyttää Azurea datan tallennukseen, sovelluksiin ja hybridiratkaisuihin.
• Windows-käyttöjärjestelmät ja muut työkalut: Standardi työasemissa ja palvelimissa.
Hanselin yhteishankinnat ja monet kuntien IT-sopimukset on räätälöity juuri Microsoftille, joten vaihtaminen ei ole yhden yön juttu. Artikkelin väite ”koko julkinen sektori EU:sta kuntatasolle on täysin riippuvainen” on liioiteltu sanamuoto, mutta käytännössä erittäin lähellä totuutta Suomessa – etenkin Teamsin ja 365:n osalta.
Jos ”piuhat katkeaisivat”?
Geopoliittinen riski on todellinen, vaikka äärimmäinen skenaario (Microsoft katkaisee kokonaan pääsyn Eurooppaan) on epätodennäköinen:
• Yhdysvaltain lainsäädäntö (esim. CLOUD Act) mahdollistaa amerikkalaisviranomaisten pääsyn dataan, vaikka se olisi EU:ssa.
• Trumpin hallinnon alla (2025–) on jo nähty signaaleja, joissa teknologiajättejä käytetään poliittisen vaikutusvallan välineenä.
• Jos jotain konfliktia (kauppasota, pakotteet), Microsoft voisi rajoittaa palveluita tietyille alueille – tai ainakin uhkailla sillä.
Tällöin Suomessa kaatuisivat:
• Sähköposti ja tiedonkulku.
• Etätyö ja Teams-kokoukset.
• Potilastietojärjestelmien osat (jos pilvessä).
• Koulujen oppimisympäristöt.
Hintojen nousu 2026–2027 – iso lasku tulossa ja veronmaksaja maksaa
Microsoft vahvisti joulukuussa 2025 hintojen korotuksen maailmanlaajuisesti (mukaan lukien Suomi/Eurooppa), joka astuu voimaan 1.7.2026 alkaen Microsoft 365 -tuotteissa (commercial ja government/public sector):
• Korotus vaihtelee suunnitelmittain: tyypillisesti 5–15 % enterprise-tasolla, mutta Frontline- (etulinjan työntekijät, esim. hoitajat, opettajat) ja pienyrityssuunnitelmissa jopa 20–33 %.
• Julkisen sektorin osalta korotus on usein maltillisempi (esim. 10–13 % tietyissä Government-paketeissa), mutta kokonaisvaikutus on silti merkittävä.
20–30 % nousu on siis lähellä totuutta etenkin tietyissä paketeissa ja vaikka tarkkaa kokonaissummaa ei julkisteta julkisen sektorin vuosittaiset Microsoft-maksut Suomessa ovat todennäköisesti satoja miljoonia euroja (koko EU:ssa miljardeja), joten 20 % korotus tarkoittaa huomattavaa lisälaskua pelkästään Suomessa.
Miksi korotus?
Microsoft perustelee sitä uusilla ominaisuuksilla (AI, turvallisuus, hallinta), massiivisilla investoinneilla (erityisesti AI:hin) ja kilpailulla (Google Workspace jne.). Samalla volume-alennukset poistuvat osittain, mikä osuu kovaa suuriin asiakkaisiin kuten valtioon ja kuntiin.
Suomen julkinen sektori (valtio, kunnat, hyvinvointialueet, poliisi, puolustusvoimat) on riippuvainen myös useista muista amerikkalaisista teknologiayhtiöistä Microsoftin lisäksi. Riippuvuus keskittyy erityisesti pilvipalveluihin, data-analytiikkaan, ohjelmistoihin ja puolustus-/turvallisuusteknologiaan. Tässä keskeisimmät esimerkit vuoden 2025 lopun tilanteen mukaan:
1. Palantir Technologies
Poliisissa: Ei suoraa, voimassa olevaa sopimusta Palantirin kanssa (vuoden 2023 selvitysten mukaan Poliisihallitus ja KRP kiistivät hankinnat). Kuitenkin 2010-luvulla oli yhteyksiä: suomalainen Trevoc (myöhemmin osa Visma) teki kehitysyhteistyötä Palantirin kanssa, ja Vitja-viranomaistietojärjestelmään suunniteltiin Palantir-pohjaista analytiikkaa (Gotham-alusta rikosten ennakointiin ja tiedon yhdistämiseen). KRP muokkasi vuonna 2023 työpaikkailmoitustaan poistamalla Palantir-maininnan median kyselyn jälkeen.
Nykytila: Ei julkista vahvistusta aktiivisesta käytöstä Suomessa, toisin kuin naapurimaissa (Tanska ja Norja käyttävät Gotham-alustaa laajasti poliisissa). Palantir on kuitenkin vahvasti mukana länsimaiden tiedustelu- ja puolustuspuolella (esim. USA:n armeija, Maven-projekti), joten epäsuora vaikutus Naton kautta on mahdollinen.
2. Amazon Web Services (AWS)
• AWS:llä on merkittäviä kumppanuuksia Suomen julkisella sektorilla jo vuodesta 2017 lähtien.
Yritykset kuten Gofore ja Solita ovat AWS:n virallisia julkisen sektorin jälleenmyyjiä ja konsultteja Suomessa.
• Käytössä mm. avoimen datan palveluissa (esim. Avoindata.fi Valtorilla, 6Aika-kaupunkien avoin data), Työterveyslaitoksen sähköisissä palveluissa ja monissa kuntien/valtiohallinnon pilvimigraatioissa. AWS sopii erityisesti skaalautuviin big data -ratkaisuihin ja on kilpailija Azurelle julkisella puolella, vaikka Microsoft dominoi toimisto-ohjelmistoja.
3. Google Cloud Platform (GCP)
• Googlella on oma datakeskus Suomessa (Hamina, avattu 2018), mikä tekee siitä houkuttelevan julkisen sektorin ja yrityksille (data pysyy Suomessa). Käytössä monissa digipalveluissa, sovelluskehityksessä ja analytiikassa. Kumppaneina suomalaisia toimijoita (esim. Gapps, Lamia, Elisa, Telia, Advania), jotka toteuttavat GCP-projekteja myös julkiselle sektorille. GCP ei ole yhtä dominoiva kuin Azure tai AWS julkisella puolella, mutta kasvaa erityisesti startupien, pelialan ja dataintensiivisten hankkeiden kautta. EU:n tietosuoja- ja suvereniteettivaatimukset suosivat paikallista dataa.
4. Puolustus- ja turvallisuussektori (muut amerikkalaiset yhtiöt)
• Lockheed Martin: Suomen suurin yksittäinen asekauppa – 64 kpl F-35-hävittäjiä (HX-hanke). Tuotanto-osia kootaan Suomessa Patrialla (yhteistyö Lockheed Martinin kanssa).
• RTX (ent. Raytheon): AIM-120 AMRAAM -ilmatorjuntaohjuksia ym. asejärjestelmiä Puolustusvoimille (esim. syksyllä 2025 hyväksytty miljardin dollarin luokan kauppa).
• Muita: Useat pienemmät sopimukset kyberturvallisuuteen, tiedusteluun ja drooneihin liittyen (esim. erilaiset sensorit ja ohjelmistot). Naton myötä amerikkalaisten yhtiöiden rooli kasvaa voimakkaasti.
Miksi tämä on ongelma?
Näiden amerikkalaisten yhtiöiden kautta Suomi on riippuvainen Yhdysvaltain lainsäädännöstä (esim. CLOUD Act), joka mahdollistaa viranomaisten pääsyn dataan. Geopoliittiset riskit (kauppasota, pakotteet, poliittiset päätökset) voivat vaikuttaa suoraan julkiseen infrastruktuuriin, poliisin analytiikkaan tai puolustuskykyyn.
Hintojen nousut, ”kill switch” -mahdollisuudet ja AI-integraatiot (kuten Microsoft Copilotissa) etenevät samalla tavalla kuin Microsoftin tapauksessa – usein verorahoilla, ilman että kansalaiset huomaavat riippuvuuden syvyyttä.
Mikä on edessä hyvin pian?
Kaikki isot amerikkalaiset pilvi- ja AI-jätit (Microsoft Azure OpenAI, Amazon AWS Bedrock, Google Cloud Vertex AI, Anthropic, xAI jne.) kehittävät agentic AI:ta ja multi-agent-järjestelmiä hurjaa vauhtia vuoden 2025 aikana, ja tämä kehitys johtaa väistämättä siihen, että tulevaisuudessa AI-mallit ja -agentit toimivat symbioosissa tai jopa autonomisesti yhteistyössä toistensa kanssa – usein ilman ihmisen jatkuvaa valvontaa.
Listasta puuttuu Palantir joka on ehkä jopa aggressiivisin ja operatiivisin agentic AI -kehittäjä kaikista vuoden 2025 lopulla. Palantirin Artificial Intelligence Platform (AIP) on rakennettu nimenomaan autonomisten, toiminnallisten agenttien ympärille, ja se on edennyt paljon pidemmälle kuin pelkkä chatbot-taso.
Miksi Palantir on tässä kärjessä (ja pelottava)?
Toisin kuin ”yleiset” pilvijätit (joilla agentit ovat usein vielä kehitysvaiheessa tai chat-pohjaisia), Palantir on keskittynyt operatiiviseen päätöksentekoon alusta asti – etenkin puolustus-, turvallisuus- ja kriittinen infrastruktuuri (hallitus ~50 % liikevaihdosta 2025). Sillä on jo tuotannossa autonomisia agentteja, jotka tekevät päätöksiä ilman jatkuvaa ihmisvalvontaa (human-in-the-loop on suositeltu, mutta ei pakollinen monissa tapauksissa). Symbioosi muiden kanssa tapahtuu väistämättä, koska mikään yksittäinen yhtiö ei pysty tarjoamaan kaikkea parasta: Palantir tuo Ontology + operational data + governance, toiset tuovat raw reasoning power tai multimodaalisuuden.
Eli Palantir ei vain osallistu tähän kehitykseen – se on yksi johtavia voimia siirtymässä kohti autonomisia, symbioottisia multi-agent -järjestelmiä. Kun isot pilvijätit vasta rakentavat protokollia agenttien väliseen kommunikointiin, Palantir on jo deployannut agentteja, jotka tekevät todellisia operatiivisia päätöksiä kriittisissä ympäristöissä. Tämä kehitys etenee huomattavasti nopeammin kuin useimmat ymmärtävät, ja paljon siitä maksetaan verorahoilla (esim. poliisi, puolustusvoimat, kriittinen infrastruktuuri).
Palantir on monella tavalla kyseenalainen yhtiö jonka käsiin Trump luovutti valtavan määrän amerikkalaisten henkilötietoja, terveysdataa ja valtion virastot. Tällaisia yhtiöitä on syytä pelätä. Helsingin Sanomat
Teknisesti on jo mahdollista rakentaa järjestelmiä, joissa:
Microsoftin GPT-agentti analysoi dataa Azurella → lähettää tuloksen Amazonin Claude-agentille Bedrockissa päätöksentekoon → Google Gemini vahvistaa tuloksen Vertex AI:ssa → kaikki tämä tapahtuu automaattisesti ilman ihmistä.
Symbioosi käytännössä – esimerkkejä
Hybridit multi-cloud-järjestelmät: Yritykset rakentavat jo nyt agentteja, jotka käyttävät useita malleja samanaikaisesti (esim. OpenAI GPT-5 Azurella + Anthropic Claude Bedrockissa + Google Gemini Vertexissa) parhaan tuloksen saamiseksi. Tämä on ”symbioosia”, koska agentit täydentävät toisiaan (yksi parempi reasoningissa, toinen multimodaalisuudessa, kolmas kustannustehokkuudessa).
Autonominen yhteistyö: Vuoden 2025 lopussa agentit voivat jo löytää toisensa, vaihtaa kontekstia ja neuvotella tehtävistä standardiprotokollien kautta. Esimerkiksi:
• Yksi agentti hoitaa datan hakemisen ja analyysin.
• Toinen tekee päätöksen.
• Kolmas raportoi ja korjaa virheitä.
• Kaikki tämä voi tapahtua reaaliajassa yli yhtiörajojen, jos organisaatio sallii.
Palantir Foundry (joka on Suomessa poliisin ja puolustusvoimien piirissä) integroituu jo Azureen, AWS:ään ja Google Cloudiin → mahdollistaa hybrididata-analyysin, jossa Palantirin AI-agentit voivat kutsua malleja useilta pilviltä samanaikaisesti.
Riskit ja todellisuus 2025–2026
• EU AI Act (GPAI-säännöt voimassa elokuusta 2025) vaatii riskejä arvioimaan ja läpinäkyvyyttä, mutta ei suoraan pakota interoperabilityä – se kuitenkin kannustaa standardeihin (kuten MCP/A2A) vastuullisuuden nimissä.
• Todellisuudessa olemme vielä hybridi-vaiheessa: agentit toimivat usein yhdessä ihmisen valvonnassa, koska täysin autonomiset multi-agent-swarmsit ovat epäluotettavia (hallusinaatiot, bias-ketjut, turvallisuusreiät).
• Mutta suunta on selvä: 2026–2027 nähdään ensimmäiset tuotantoasteiset autonomiset AI-tiimit, joissa mallit ”symbioosissa” hoitavat kokonaisia prosesseja (esim. julkishallinnon päätöksenteko, terveydenhuollon priorisointi, kyberturva).
Eli kehitys menee juuri siihen suuntaan, että AI:t eivät kilpaile vaan yhteistyössä muodostavat jotain paljon tehokkaampaa (ja potentiaalisesti pelottavampaa). Se, mikä alkaa ”vain tehokkuutena”, voi johtaa tilanteeseen, jossa ihmisen rooli kutistuu yhä enemmän – ja paljon tästä maksetaan verorahoilla julkisen sektorin kautta.
Tulevaisuus ei ole dystopia vielä, mutta rakennuspalikat ovat jo paikallaan.
Palantirin ja Microsoftin sekä lukuisten muiden hi-tech jättien kautta (ja verorahoituksella) etenevä AI-integraatio julkiseen sektoriin luo kulisseissa hiljaista infrastruktuuria sellaiseen valvontaan ja kontrolliin, jota vo hyvällä syyllä kutsua ”AI-dystopiaksi”, vaikka se markkinoidaan vain ”tehokkuutena” ja ”tuottavuutena”.
Miten tämä tapahtuu käytännössä Suomessa ja EU:ssa vuoden 2025 lopun tilanteessa:
1. Riippuvuus syvenee AI:n myötä – ei pelkästään perusohjelmistoista
• Julkishallinto on jo täysin Microsoft 365:n (Teams, Outlook, Word, Excel jne.) varassa.
• Nyt tähän lisätään Microsoft 365 Copilot (ja Azure OpenAI -pohjaiset työkalut), jotka integroidaan suoraan näihin sovelluksiin.
• Esimerkiksi Tampereen kaupunki ja ympäröivät kunnat ottivat käyttöön M365 Copilotin jo 2025 alussa – yli 800 työntekijää käyttää sitä, ja tarkoitus on ”lisätä tehokkuutta” (esim. automaattinen dokumenttien tiivistys, sähköpostivastaukset, datan analysointi).
Hyvinvointialueilla ja sairaaloissa vastaavat työkalut (kuten ambient documentation tai potilastietojen summarisointi) ovat tulossa tai jo pilottivaiheessa – kaikki Azure-pilven päällä.
Tämä tarkoittaa, että AI ei ole enää ”lisäominaisuus”, vaan se upotetaan syvälle julkisen sektorin arkeen: se lukee sähköposteja, Teams-keskusteluja, potilastietoja (joskin anonymisoidusti), päätösasiakirjoja jne. ja generoi sisältöä niiden perusteella.
2. Verovaroilla rahoitettu tie kohti yksityistä kontrollia
Kyllä, kaikki nämä lisenssit ja AI-lisäpalvelut maksetaan verorahoilla – ja hinnat nousevat 2026 heinäkuusta alkaen 10–30 % (riippuen suunnitelmasta), mikä tarkoittaa kymmeniä miljoonia lisälaskua pelkästään Suomessa.
Samalla data virtaa Microsoftin Azurelle (joka on Yhdysvaltain yhtiö, CLOUD Actin alainen) – vaikka Microsoft lupaa EU Data Boundary -suojauksia ja paikallista prosessointia tietyissä maissa (Suomi ei vielä listalla 2025 lopussa).
Copilot ei käytä organisaatiodataa foundation-mallien uudelleenkoulutukseen (Microsoftin lupaus), mutta prompts + haettu data + vastaukset prosessoidaan silti Azure OpenAI:ssa, ja telemetry-data (käyttötiedot) menee usein Yhdysvaltoihin.
3. Dystopinen puoli: Hiljainen valvonta ja kontrolli
Agentic AI (autonomiset agentit) on Microsoftin iso juttu 2025–2026: Copilot ei enää vain ”avusta”, vaan tekee päätöksiä, automatisoi workflow’ta ja jopa ehdottaa optimointeja (esim. potilasvirtojen hallinta, budjetointiehdotukset).
Kun AI lukee valtavaa määrää julkista dataa (päätökset, potilastiedot, virkamiesten viestit), syntyy valtava profiilitietokanta – ei ehkä suoraan ”valvontaan”, mutta potentiaali on valtava:
• Bias ja väärät päätökset: AI perii datan vinoumat → esim. sosiaalipalveluiden priorisointi voi vääristyä.
• Yksityisyyden mureneminen: Vaikka data on ”turvallista”, integroitu AI tekee mahdolliseksi reaaliaikaisen analyysin ja automaattisen raportoinnin – ja jos lainsäädäntö muuttuu (esim. terrorismin torjunta tai talouskriisi), pääsy voi laajentua.
• Yksityinen vallankäyttö: Microsoft (tai sen omistajat/poliittiset paineet) voi vaikuttaa siihen, mitä AI ehdottaa tai korostaa – ilman että kansa huomaa. Esim. tietyt termit tai näkökulmat voivat ”upota” generoituun sisältöön.
EU:n AI Act (voimaan asteittain 2025) luokittelee monet julkisen sektorin high-risk AI -järjestelmiksi, mutta käytännössä valvonta on hidasta, ja Microsoft on jo ”turvallisessa” asemassa (compliance-lupaukset).
Ironia huipussaan
Ihmiset maksavat verorahoillaan omasta tulevasta valvontainfrastruktuuristaan, jota hallinnoi ulkomainen yksityinen jätti. Se markkinoidaan ”tehokkuutena” ja ”modernina hallintona”, mutta todellisuudessa rakennetaan yksityistä digitaalista panoptikumia, jossa valtio riippuu yhä enemmän yhdestä tai useammasta teknologiayhtiöstä – joka voi koska tahansa nostaa hintoja, muuttaa ehtoja tai taipua Yhdysvaltain lainsäädännön alle.
Jos tämä ei ole AI-dystopian kulissien takainen eteneminen, niin mikä sitten on?
Ja pahinta on, että suurin osa suomalaisista ei edes tiedä, mitä kaikkea heidän verorahoillaan ostetaan.
Petri Rautio 29.12.2025
Suuri kiitos tiedoista.
Lohduttavaa asiassa on kuitenkin se, että AI ei voi olla tyhmempi, julmempi, epäinhimillisempi kuin tämän hetken poliitikot ym. herrat Suomessa.
AI olisi paljon rauhaarakastavampi, tasa-arvoisempi ja paremmin Suomen verovaroja ohjaava taho kuin tämän hetken hillotolppalaiset.
Ehkä?
Lisäksi, jos unohtaa missä oli tiettynä päivänä ja mitä teki, niin voi tarkastaa AI:tä ja pilvipalvelusta. AI ei lennä, ei aja taksilla, joten 200 kansanedustajan menot ja 10 000 avustajan menot säästyvät vanhusten hoitoon.
Miksi ihmeessä ihmiset ja yritykset käyttävät mikro$oftin tuotteita kun ilmaisiakin on tarjolla?? Ja ne ovat pääosin bugivapaita !!
Itse olen käyttänyt yli 23 vuotta linux-pohjaisia ohjelmistoja. Ne ovat paljon monipuolisempia, vievät vähemmän prosessoritehoa ja RAM:ia, sekä niiden tiedostot ovat pienempiä. Eli… vanhatkin koneet kelpaavat, kuten omani joka on vuodelta 2005. Tiedostojen yhteensopivuudessa en ole huomannut ongelmia. Vastapuoli on pystynyt avaamaan ja muokkaamaan lähettämiäni tiedostoja. Miksi siis maksaa mistään kun ilmaiseksikin saa?
Ainoa syy minkä olen keksinut mikro$oftin puolelle on se että yksikään atk-pomo ei ole saanut potkuja sen vuoksi että on ostanut mikro$oftia. Mitään muuta syytä en ole keksinyt.