(Kuva: Illustrated | KatarzynaBialasiewicz/iStock, Wikimedia Commons)

Iranin kanssa käytävän sodan lopputulos voi ratkaista paitsi Lähi-idän, myös koko maailmanjärjestyksen. Joka tapauksessa se muuttaa sitä.

Harva suomalainen oman arkensa kanssa kamppaillessaan ymmärtää, miten isoista ja suomalaisiakin koskettavista asioista on kyse jo pelkästään Swift/dollarisidonnaisuuden kautta. Viime päivien tapahtumat Lähi-idässä ja erityisesti Iranin edelleen jatkuva kyky vastata sotilaallisesti sekä Kiinan jenkeille tekemä ”käden katsominen” näyttävät selvästi, kuinka maailman hallitseva mahti menettää liittolaistensa luottamuksen, kun se osoittaa menettäneensä sotilaallisen ja taloudellisen hallinnan.

Suurvalloille se, miltä se näyttää, on tärkeämpää kuin todellisuus. Maa ei selviä sen voiman perusteella, vaan sen perusteella, kuinka voimakkaalta se näyttää. Historia on osoittanut tämän kerta toisensa jälkeen.

Ottomaanien valtakunta oli yksi maailman mahtavimmista valtioista 600 vuoden ajan. Se hallitsi kolmea maanosaa. Sen armeija oli voima, joka sai Euroopan vapisemaan.

Mutta jossain vaiheessa laajentuminen pysähtyi, ja ongelmat alkoivat. Ottomaanien valtakunta oli ylivelkaantunut sotilaallisesti. Sillä oli joukkoja kaikkialla, Euroopasta Lähi-itään, Afrikasta Kaukasiaan. Jokainen raja oli sitoumus. Jokainen sitoumus oli kustannus.

Samaan aikaan tapahtui jotain muutakin. Eurooppa kehittyi nopeasti teknologian saralla. Teollinen vallankumous oli alkanut. Uusia aseita, uusia laivoja, uusia tuotantomenetelmiä. Ottomaanien valtakunta jäi jälkeen tässä kilpailussa.

Sotilaallinen laajentuminen jatkui, mutta teknologinen kehitys oli pysähtynyt. Sitten muodostui käsitys. Eurooppa antoi Ottomaanien valtakunnalle lempinimen ”Euroopan sairas mies”.

Ottomaanit olivat edelleen mahtavia. Heillä oli edelleen suuri armeija. Heillä oli edelleen laajoja alueita. Mutta käsitys oli muuttunut. Eurooppa ei enää pitänyt ottomaaneja voimakkaana kilpailijana.

Ottomaanien valtakunta ei romahtanut taistelussa, vaan käsityksessä. Sen uskottavuus romahti.

Katsokaa nyt tätä päivää. Yhdysvalloilla on 750–800 sotilastukikohtaa 70–80 maassa. Heillä on sotilaita joka puolella maailmaa. Jokainen tukikohta on sitoumus. Jokainen sitoumus on kustannus.

Kiinalla on vain yksi sotilastukikohta. Yhdysvallat laajenee sotilaallisesti, aivan kuten Ottomaanien valtakunta. Mutta mitä tapahtuu teknologian saralla?

Harvardin yliopiston ekonomisti jakoi taannoin silmiinpistävää tietoa. Kun tekoälyinvestoinnit poistetaan Yhdysvaltojen taloudesta, kasvu on 0,1 %. Lähes nolla. (fortune.com)

Goldman Sachsin pääekonomisti sanoi samaa. (techradar.com)

Tekoäly ei tuonut juuri mitään Yhdysvaltain talouteen.

Entä Kiina? Kiina kasvoi 5 %. Se on kolme kertaa Yhdysvaltoja edellä energiantuotannossa. Kaksi kertaa edellä valmistuksessa. Johtava maa robotiikassa. Johtava maa sähköajoneuvoissa. Johtava maa 5G:ssä.

Toisaalla maa, joka laajenee sotilaallisesti, mutta jonka talous ei juurikaan kasva, kun tekoäly poistetaan. Toisaalla taas on maa, joka on sotilaallisesti säästäväinen, mutta kasvaa nopeasti teknologian ja valmistuksen suhteen.

Yhdysvaltojen talouskasvu lepää tällä hetkellä pitkälti yhden kuplan – tekoälyn ja isojen teknologiayhtiöiden (Mag 7) – varassa.

Koko Yhdysvaltojen pörssin veturi ja talouskasvun pelastusrengas – tekoäly ja ns. Magnificent 7 -yhtiöt – hinnoiteltiin täydellisyyden mukaan. Nyt se täydellisyys sulaa Hormuzinsalmen ja Kiinan vientikieltojen ristitulessa. AI-buumi on matemaattisesti kestämätön tilanteessa, jossa globaali logistiikka ja energiajärjestelmä sakkaavat.

”Pilvi” on oikeasti raskasta metallia ja palavaa hiiltä. Teknologiauskovaiset puhuvat ”pilvestä” ikään kuin tekoäly leijuisi jossain eetterissä. Fysiikka on toista maata.

Tekoälymallien (kuten kielimallien) kouluttaminen ja pyörittäminen vaatii tuhansia megawatteja sähköä. Ne vaativat massiivisia datakeskuksia, joiden jäähdytys ja palvelimet huutavat energiaa 24/7.

Kun energian hinta ampuu katosta läpi Hormuzin saarron takia, näiden datakeskusten käyttökustannukset (OPEX) räjähtävät käsiin. Yhtäkkiä tekoälyn tuottama ”lisäarvo” ei enää kata edes sen kuluttaman sähkön hintaa.

Muistatte varmaan sen Kiinan rikkihappokiellon, josta aiemmin kirjoitin? Tässä se iskee suoraan Piilaakson sydämeen.

Ilman rikkihappoa ei ole kuparia. Ilman kuparia ei vedetä metriäkään uutta sähkökaapelia yhteenkään uuteen tekoälykeskukseen.

Samoin puolijohteet ja huipputason mikrosirut (Nvidia) nojaavat äärimmäisen monimutkaisiin, Aasian läpi kulkeviin toimitusketjuihin ja harvinaisiin maametalleihin.

Jos logistiikka katkeaa ja raaka-aineiden hinnat kymmenkertaistuvat, fyysistä rautaa ei saada rakennettua. Et voi kouluttaa tekoälyä pelkällä hyvällä tahdolla, tarvitset siruja.

Yhdysvaltain tekoäly-yhtiöiden tähtitieteelliset arvostukset perustuivat nollakorkoihin ja oletukseen, että inflaatio on pysyvästi voitettu.

Kun öljyn, kaasun ja raaka-aineiden hinnat karkaavat käsistä saartojen vuoksi, inflaatio palaa kaksinumeroisena. Keskuspankin (Fed) on pakko pitää korot tapissa tai jopa nostaa niitä estääkseen dollarin täydellisen romahduksen.

Kun riskittömän koron tuotto on korkea, kukaan ei halua maksaa tuhansien kertoimilla treidaavista AI-osakkeista, joiden voitoista suurin osa oli vasta kaukana tulevaisuudessa.

Kupla puhkeaa, koska ”ilmaista rahaa” ei enää ole. Tämän takia Trumpin oli pakko ”avata” Hormuz.

Eli jälleen ollaan siinä tilanteessa, missä on kohdattava fysiikka, jolla on nyt vastassa virtuaalisuus.

Yhdysvallat on maailman paras tekemään sovelluksia, koodia ja algoritmeja. Mutta sotaa ei voiteta ohjelmistoilla, jos ei ole kykyä rakentaa laivoja tai valmistaa kemikaaleja.

Kiinan teollinen ylivoima alkaa olemaan murskaava. Kiina tuottaa fyysistä todellisuutta. Se hallitsee terästä, harvinaisia maametalleja, akkujen tuotantoa ja laivanrakennusta.

Yhdysvaltain laivastolla ei ole enää telakkakapasiteettia edes korjata omia laivojaan riittävän nopeasti, kun taas Kiina puskee uusia sota-aluksia vesille teollisella sarjatuotannolla.

”Sairas mies” on maa, joka kuvittelee tekoälyn pörssikurssien korvaavan tehtaat.

Kun Ottomaanien valtakunta laajeni sotilaallisesti, Eurooppa kehittyi teknologisesti. Nykyään, kun Yhdysvallat laajentuu sotilaallisesti, Kiina kehittyy teknologian ja valmistuksen suhteen.

Kuulostaako kaava tutulta? Tässä kohtaa Iranin sota tulee mukaan kuvaan.

Koko maailma seuraa Yhdysvaltojen suoriutumista Iranin sodassa. He panevat merkille, kuinka hyvin tai huonosti se suojelee liittolaisiaan.

Niiden maiden johtajat, joilla on Yhdysvaltain tukikohtia maaperällään (muistakaa Suomi ja DCA-sopimus), oppivat läksyjä katsomalla, mitä tapahtui maille, joilla on Yhdysvaltain tukikohtia Persianlahdella.

Persianlahden maat ovat maksaneet Yhdysvalloille biljoonia dollareita turvallisuudesta vuosikymmenten ajan. Tukikohtia rakennettiin. Puolustusjärjestelmiä hankittiin.

Mitä tapahtui, kun sota Iranin kanssa alkoi? 10 000 dollarin arvoiset droonit ylittivät miljardien dollarien arvoiset puolustusjärjestelmät joillakin alueilla.

Joihinkin laitoksiin osui iskuja, satamia vahingoitettiin. Saudi-Arabian viranomaiset lähettivät jo aikaa sitten julkisesti viestejä, että Yhdysvalloista riippuvuuden aikakausi oli ohi.

Saudi-Arabian valtiovarainministeri Mohammed al-Jadaan ilmoitti jo 2023 Davosissa julkisesti, että kuningaskunta on ensimmäistä kertaa valmis käymään öljykauppaa muilla valuutoilla kuin Yhdysvaltain dollarilla. (middleeasteye.net, bloomberg.com)

Kun Yhdysvallat (Bidenin hallinto) yritti painostaa Saudi-Arabiaa ihmisoikeuksista ja öljyn tuotantomääristä, kruununprinssi ja de facto -johtaja Mohammed bin Salman (MBS) antoi historiallisen haastattelun The Atlantic -lehdelle.

Kun häneltä kysyttiin, pelkääkö hän, että Yhdysvallat ymmärtää hänet väärin, vastaus oli jäätävä viesti Washingtonille: USA:lla ei ole enää sananvaltaa. (reuters.com)

Jos 50 vuotta liittolainen sanoo tämän maailman lehdistön edessä, se ei ole tavallinen lausunto. Se on viesti maailmalle.

Nato ei täysin tukenut sotaa Iranin kanssa. Maailman suurin sotilasliitto etäännytti itsensä.

Maat eivät ole enää varmoja siitä, että Yhdysvallat suojelee niitä. Ne alkavat miettiä oman turvallisuutensa varmistamista.

Muistakaa aina, että luotettavin indikaattori, joka määrittää, mikä maa voittaa, ei ole vahvin, vaan se, joka kestää kärsimystä pisimpään.

Iranille tämä sota on eksistentiaalinen. Yhdysvalloille kyse on bensiinin hinnoista ja välivaaleista. Tämä epäsymmetria voi siirtää tasapainoa.

Kun Iran tai huthit ampuvat 10 000 dollarin droonin, ja Yhdysvallat ampuu sen alas kahdella tai kolmella (doktriini määrää näin) 2 miljoonan dollarin Patriot- tai SM-2-ohjuksella, Yhdysvallat hävittää omaa varallisuuttaan massiivisesti jokaisella onnistuneellakin torjunnalla.

Tämä on attrition (kulutussodan) puhdasta matematiikkaa eli hinnan epäsymmetriaa.

Kaiken viimeistelee poliittinen epäsymmetria. Iranin hallinto on tottunut vuosikymmenten pakotteisiin, ja sille kyse on eloonjäämisestä.

Yhdysvalloissa presidentin kohtalo ratkeaa siihen, maksaako bensiinigallona 3 dollaria vai 6 dollaria. Amerikkalainen äänestäjä ei suostu kärsimään vilua ja nälkää Lähi-idän sodan vuoksi.

Katsokaapa kahta skenaariota.

Jos Yhdysvallat selviää sodasta haluamallaan tavalla, käsitys säilyy. Kumppanit jatkavat luottamustaan. Dollari pysyy vahvana. Järjestys jatkuu.

Jos Yhdysvallat selviytyy tästä heikolla otteella, kysymysmerkkejä syntyy. Liittoutuneet arvioivat tilannetta uudelleen. Raha virtaa sinne, missä se tuntuu turvalliselta. Tasapaino muuttuu.

Kun Ottomaanien valtakuntaa kutsuttiin ”sairaaksi mieheksi”, se oli vielä voimakas. Mutta käsitys oli muuttunut. Kun käsitys muuttui, niin muuttui myös todellisuus.

Nykyään samaa kysymystä esitetään Yhdysvalloista. Onko Yhdysvallat edelleen niin voimakas? Vastauksen antaa sota Iranin kanssa.

Persianlahden maat tekivät aikanaan sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa: ”Me myymme öljymme vain teidän dollareillanne, jos te suojelette meitä.”

Nyt, kun Yhdysvaltain kalliit ohjuspuolustusjärjestelmät eivät pystyneet estämään drooni-iskuja saudiarabialaisiin öljynjalostamoihin, ja kun amerikkalainen laivasto ei pysty (tai uskalla) pysäyttää kiinalaista varjolaivastoa Hormuzissa, sopimus raukeaa.

Saudit ja Arabiemiraatit liittyivät BRICS-maihin ja alkoivat käydä kauppaa muilla valuutoilla.

Kun Yhdysvallat ei enää vaikuta voimakkaalta, se menettää valuuttansa ylivallan. Se on ”sairaan miehen” viimeinen oire.

Petri Rautio 16.4.2026

3 thoughts on “Näkökulma | Illuusio murtuu – jäljelle jää vain ”Sairas mies””
  1. Ylenanto radiossa 12:00. Käsikirjoitus uutisiin tehty jo maaliskuussa kaiketi, koska mistään uutisoidusta ei kerrottu todisteita, olivat vain väitteitä.

    Yle: ”Orban pyrkii vaikeuttamaan vallanvaihtoa.” -Ei pyri, tunnusti tappionsa, jo kesken ääntenlaskun sunnuntaina.
    ”Ulkoministeriössä tuhotaan papreita”. -Ei ole mitään näyttöä.
    ”Peitellään mm. Veljeilyä venäjän kanssa”. -Hyvät suhteet Venäjän kanssa on viisautta, ei rikos. Suomessa on rikos käynnissä, koska itäraja on suljettu ja ihmisten vapaa liikkuvuus on DDR-tasoa.
    ”Olikarkeilla on sijoituksia asefirmoissa ja ovat siirtäneet rahaa ulkomaille”. -Puhutaanko nyt kuitenkin Suomesta ja muista eu-maiden rikkaista oligarkeista?

    Yle on goppelssimäinen sotapropaganda tiedotusväline. THL on mengelmäinen ihmiskoelaitos.
    Eduskunta ja hallitus on pahempi kuin kolmannenvaltakunnan natsijohto ja stalin yhteensä. Täynnä ddr-vakoojia ja niiden vankiloiden kannattajia sekä kansanmurhien kannattajia, koska ovat hiljaa ja käyvät kauppaa kansanmurhaaja valtioiden kanssa. Pidetään tiitisen listoja ja ystävyyssopimuksia ja dca sopimuksia salaisina. Militarisoidaan Suomea ilman kansan suostumusta, Suomen kansa on rauhaarakastava. Emme halua käyttää lisää rahaa sotakoneisiin.

    Suomen kansa haluaa pois eu:sta ja pois natosta ja eroon pahoista johtajist, jotka eivät tuomitse epsteinasiakirjojen salaamista.

    Ovat tuhonneet Suomen maabrandin täysin ja talouden ja kansalaisten mielenrauhan ja talouden.

    EU-parlamentaakikot nostivat juuri palkkojaan 2500e kuussa.
    Vonder-valehtelija, kehottaa säästämään niin ettei käytä energiaa!?!

    Orpo haluaa ydinaseen.
    Ukrainan sota on Stupidin sota, kuulemma.

    Ei Unkari ainakaan paskempaa johtoa saa, kuin Suomella on.
    Onnelisin nro1 ja Paskin johto nro1, huvä Suomi.

    Taitaa kohta alkaa Suomineitokin laihtumaan, jos nuo sotahullut vielä siirtävät muutaman miljardin lapsilta, vanhuksilta ja muulta 4,5 miljoonalta suomalaiselta asefirmoille, joiden osakkeita sukulaisineen omistavat ja ovat siirtäneet rahojaan ulkomaille pankkeihin ja kiinteistöihin.

    Yle on enemmän Suomen johdon muokkaama ajamaan omia etujaan, kuin Unkarin ”yle” Orbanin muokkaama itselleen.
    Ylen valtionrahoitus pitää lopettaa!!!

  2. Itse en ole koskaan pitänyt USA:ta edelläkävijöinä tai suurvaltoina. Olen pitänyt niitä aina takapajulana ja itseriittoisina peiliinkatsojina. Maana joka jälkeenjääneenä yhä käyttää peukalomittoja ja ilman saksalaisia insinöörejä olisi -50 luvun kehityksen tasossa. Vuonna -57 Chevroletin 8-sylinterisen moottorin lohko suunniteltiin ja valettiin väärään V-kulmaan. Siksi se käydä röpöttää kuin maamoottori. Eikä sitä lohkon kulmaa ole vieläkään saatu korjattua. Puhumattkanaa moottoripyörästä, Harley-Davidsoista, jonka moottori käytännössä rikkoo itsensä. Ja sitä ylistetään ja pidetään edistyksellisenä uudella mantereella. Kertoo paljon sielä asuvista ihmisistä.

    Mitä tulee USA:n dollarin ”ylivertaisuuteen” kansainvälisessä kaupassa niin en ole koskaan sitä ymmärtänyt. Jo-80 luvulla kun PC-tietokoneiden klooneja kasattiin kellaripajoissa, ostin muistipiireja Taiwanista Bhateilla. Minulle sanottiin aina että esim. piirejä ostetaan silloin kun ”taalan” kurssi on alhaalla, mutta ~210 000mk:n ostoksen kun suoritti Taiwanin omalla rahayksiköllä, sen sai ~100 000:en markkaan. Melkoinen säästö. Ja toisin kuin muut pajat, saatoin tilata piirejä aina kun niitä tarvittiin. Melkoinen markkinaetu.

    Olen aina käyttänyt maiden omia rahayksiköitä keskinäiseen kaupankäyntiin. En ole koskaan kysynyt hintaa dollareissa.Toki olen aina tarkistanut ettei hinta ainakaan nouse. Mutta ilman dollaria välikätenä kaupankäynti on aina ollut edullisempaa.

    Miksi meidän pitäisi tukea jotain meren takana olevaa maata jonka johtajat käyttäytyvät huonommin kuin johtajat Pohjois-Koreassa?

  3. Ovatko lentotukialukset vielä takuuna maailman hallintaan? Sotilastukikohdat näyttävät menettävän merkittävyytensä pommitusten tähden. Kun keksitään itse ohjautuva ”halpa” ohjus, joka etsii tukialuksen mereltä, tukialukset menettävät takuunsa. Tukialuksessa voi olla 1000 torjuntaohjusta, mutta kun ohjuksia tulee 1001, fysiikan mukaan sitä ei voi torjua ja kallis alus on menetetty.
    Sotakiihkoisille poliitikoille pitäisi olla vaatimuksena fysiikan perustiedot. Nämä tuntuvat puuttuvat kokonaan myös Suomen hallitsevilta poliitikoilta. Rahoitukseta ne näyttävät olevan osittain perillä, mutta eivät osaa siihen reagoida oikealle tavalla. Sähkön hinta tänään on keskimäärin 15,19snt/kWh, kun se vielä joitakin vuosia sitten oli 2snt/kWh, johon hallitus lisäsi sähköveron. Se nykyään vielä korottaa hintaa avl veroineen yli 3,5 cnt/kWh.
    Länsimainen media ei näistä tosiasioista välitä, joten syntyy kummallinen käsitys: Länsimainen demokratia: 80% kansasta vastustaa hallitusta ja 1% mediamme tukee: ”Arvoyhteisö”. Venäjällä 80% kansasta tukee diktaattoria ja 1% mediamme vastustaa: ”Tyrannia”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *