Sinimustan Liikkeen vaaliohjelma ravistelee poliittista kenttää – kauhistelun alta löytyy linjauksia, joista mediat vaikenevat

Lauantaina Narinkkatorilla Helsingissä julkaistu Sinimustan Liikkeen eduskuntavaaliohjelma on herättänyt odotetun reaktion: Yle ja MTV Uutiset kiirehtivät kaikkien muidenkin isojen medioiden kera keskittymään vain puolueen leimaamiseen ”avoimen rasistiseksi ja fasistiseksi” jo uutistensa ensimmäisissä virkkeissä. Journalistisesti pätevää olisi kuitenkin lukea itse ohjelma ennen kuin toistaa samoja kuluneita adjektiiveja. Ja kun sen tekee, paljastuu jotain mitä suomalaisessa puoluekentässä ei olla nähty vuosikymmeniin: kokonaisvaltainen, johdonmukainen ja rehellisen radikaali vaihtoehto, joka ei yritäkään miellyttää kaikkia. Markanmedia selvitti mitä Sinimustan Liikkeen eduskuntavaaliohjelma pitää sisällään.

Valkoinen työväenpuolue ilman kaksinaamaisuutta

Ohjelman avaus on poikkeuksellisen suora. Puheenjohtaja Tuukka Kuru kirjoittaa johdannossa, että Sinimusta Liike on ”valkoinen työväenliike, joka ymmärtää ainoana puolueena monikulttuurisen kehityksen juurisyyt.” Tässä piilee ohjelman yksi keskeisimpiä erontekoja erityisesti vaikka Perussuomalaisiin. Siinä missä persut vastustavat maahanmuuttoa mutta puolustavat samaa talousjärjestelmää joka sen mahdollistaa, Sinimusta Liike näkee globaalin kapitalismin ja massamaahanmuuton saman kolikon kahtena puolena.

”Me emme hyväksy oikeistopopulistien kaksinaamaista toimintaa, jossa samanaikaisesti vastustetaan maahanmuuttoa, mutta puolustetaan henkeen ja vereen talousjärjestelmää, joka kyseiset muukalaiset alunperinkin maahan houkutteli.”

Tämä on analyyttisesti rehellinen lähtökohta, jota mikään eduskuntapuolue ei ole uskaltanut ottaa. Vasemmistoa Kuru taas syyttää siitä, että se pakottaa suomalaiset työläisperheet monikulttuurisiin ghettokouluihin samalla kun halveksii isänmaallisia arvoja, joita työväki todellisuudessa edustaa. Olipa tästä mitä mieltä tahansa, kyseessä on poliittinen positio, jolla on aitoa kaikupohjaa äänestäjäkunnassa, joka kokee tulleensa petetyksi sekä oikeiston että vasemmiston toimesta.

Väestöpolitiikka: rehellisyyttä tabun takana

Valtamedia nosti heti esiin kohdan, jossa maahanmuuttajataustaisille oppilaille ehdotetaan omia opetusryhmiä. Media tarttui heti ohjelman kiistanalaisimpaan koulukohtaan, mutta jätti vähemmälle huomiolle sen, että puolue perustelee ehdotusta oppimistuloksilla, turvallisuudella ja työrauhan palauttamisella kouluihin. Puolueen mukaan koulujen tasa-arvo ei toimi, jos oppilaiden kieli-, kulttuuri- ja lähtötasoerot ovat liian suuret. Ohjelmassa sanotaan, että levottomimmat monikulttuuriset koulut saavat eniten lisätukea, vaikka suomalaisvaltaiset koulut pärjäävät paremmin pienemmillä kustannuksilla.

Väestöpoliittisesti ohjelma on johdonmukainen: syntyvyyden kasvattaminen, maahanmuuton pysäyttäminen, ja paluumuuton edistäminen nähdään toisiaan täydentävinä toimina. Ohjelma ei tyydy pelkkään maahanmuuttokritiikkiin vaan esittää konkreettisia välineitä – perhelaina, puolittainen perustulo alaikäisistä, perheverotus – joilla suomalaisten perheiden asemaa parannettaisiin. Tämä on harvinaista: puolue, joka sekä puhuu väestökehityksestä että tarjoaa siihen taloudellisia ratkaisuja.

Sosiaali- ja terveyspolitiikka: byrokratian tilalle toimivuus

Ohjelman sote-osio on yllättävän yksityiskohtainen ja rakentava. Sinimusta Liike esittää hyvinvointialueiden purkamista ja niiden korvaamista valtion alaisella asiantuntijavetoisella organisaatiolla – Kate (Kansan terveys). Tämä ei ole pelkkää hajottamista, vaan ehdotus jossa on selkeä rakenne: valtakunnallinen organisaatio, maakunnalliset tulosyksiköt, ja maksuttomat lähipalvelut joka kuntaan.

Erityisen huomionarvoista on, että puolue vastustaa yksityistämistä ja ulkoistuksia – tässä se asettuu lähemmäs vasemmistoa kuin kokoomusta. Ohjelma vaatii hoitajamitoituksen kasvattamista ja sen ulottamista myös kotihoitoon, omaishoitajien palkkioiden muuttamista työehtojen mukaiseksi palkaksi, ja puolisoiden oikeutta asua yhdessä myös laitoshoidossa. Nämä eivät ole ”fasistisia” vaatimuksia – ne ovat inhimillisiä ja konkreettisia parannuksia, joita moni äänestäjä varmasti kannattaa puoluekannasta riippumatta.

Ympäristö ja maatalous: syväekologiaa ilman vihervasemmistolaista paatosta

Ohjelman ympäristöosio on aidosti kiinnostava. Sinimusta Liike puhuu ”syväekologisesta näkemyksestä” ja vaatii luonnonsuojelualueiden lisäämistä, kemikaalittomaan maatalouteen siirtymistä, ja kaivosteollisuuden pitämistä kotimaisissa käsissä. Vieraslajien torjunta ja perinneympäristöjen suojelu ovat keskiössä – ja tässäkin ohjelma on johdonmukainen: jos väestön homogeenisuus on arvo, niin myös ekosysteemien alkuperäisyys on arvo.

Maatalousosiossa puolue hyökkää Suomen ruokakaupan keskittynyttä markkinarakennetta vastaan. Käytännössä kritiikki kohdistuu S-ryhmän ja Keskon hallitsemaan markkinaan, jonka puolue katsoo heikentävän tuottajien ja kuluttajien asemaa. Eläinten hyvinvointia käsittelevä osio vaatii rituaaliteurastusten kieltoa, turkiseläinten olojen parantamista ja julkisen eläinterveydenhuollon vahvistamista. Tässä yhdistyy eläinoikeusajattelu ja kulttuurinen itsemääräämisoikeus tavalla, jota ei löydy Vihreiden tai Eläinoikeuspuolueen ohjelmista.

Koulutus: lahjakkuuksien jalostamista, ei terapiakoulua

Ohjelman koulutuspoliittinen osio on poikkeuksellisen suora arvovalinta: koulun tehtävä on jalostaa lahjakkuuksia suomalaista yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla, ei toimia ”koulun, päiväkodin ja terapeutin yhteensulautumana.” Puolue kannattaa tarkkailuluokkien palauttamista, luokalle jättämisen laajempaa hyödyntämistä, ja oppivelvollisuusiän palauttamista 16 vuoteen.

Mielenkiintoisesti ohjelma esittää koulujen rahoituksen sitomista valmistuneiden työllistymiseen eikä pelkkiin tutkintomääriin, ja vaatii evoluutiopsykologian sekä perinnöllisyystieteiden rahoituksen lisäämistä. Jälkimmäinen on aihe, jota valtavirran puolueet välttelevät kuin ruttoa, mutta jolla on kasvavaa tieteellistä pohjaa.

Talous: perustulo, eläkekatto ja kansainvälisen pääoman suitsiminen

Ohjelman talouspoliittiset linjaukset ovat paikoin radikaaleja mutta johdonmukaisia. Perustulo ($1 000/kk jokaiselle täysi-ikäiselle suomalaiselle, lineaarisesti pienentyen tulojen noustessa \€2 000 asti) on jopa ”vasemmistolaisempi” kuin mihin vasemmistoliitto on koskaan uskaltanut mennä. Eläkekatto (1,5-kertainen mediaanipalkkaan) taas on suora haaste hyvin toimeentuleville eläkeläisille.

Progressiivinen yhteisövero (10–35 %) ja kotimaisuusasteeseen perustuva verokerroin ovat innovatiivisia ehdotuksia, joilla pyritään suosimaan suomalaista omistusta ja tuotantoa. Sähköverkkojen palauttaminen kotimaiseen omistukseen, ydinvoiman rakentamisen byrokratian järkeistäminen ja Euroopan sähköpörsseistä irtautuminen täydentävät energiaomavaraisuutta tavoittelevaa linjaa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka: EU-eroa, omaa ydinasetta ja Karjalan palautusta

Ohjelman ulkopoliittinen osio on sen kiistanalaisin mutta myös johdonmukaisin. Kannatetaan EU-eroa ja euron korvaamista kansallisella valuutalla. Ajetaan omaa ydinaseohjelmaa. Vaatimuksena Karjalan palautus ja Viipurin läänin perustaminen valmistelemaan aluepalautusta jo nyt.

Venäjään suhtaudutaan vihamielisesti – puolue haluaa täyden kauppasaarron ja diplomaattisen eristämisen.

Israelin osalta ohjelma on poikkeuksellisen jyrkkä. Ohjelmassa vaaditaan Euroopan laajuista kauppasaartoa, aseyhteistyön lopettamista, holokaustin kieltävän lain kumoamista ja kansanryhmää vastaan kiihottamisen poistamista rikoslaista. Tämä on linja, jota mikään suomalainen puolue ei ole uskaltanut ottaa, ja se tulee varmasti herättämään voimakasta vastustusta. Journalistisesti on kuitenkin rehellistä todeta, että ohjelma perustelee kantansa geopoliittisella riippumattomuudella ja sillä, ettei

”yhdenkään vieraan kansan edut ja tarpeet ole peruste suomalaisten sortamiselle näiden omassa kotimaassaan.”

Mitä jäi sanomatta valtamedian otsikoissa

Isot mediat keskittyivät kaikki samaan asiaan: maahanmuuttajaoppilaiden erotteluun ja puolueen leimaamiseen ”rasistiseksi ja fasistiseksi.” Yksikään valtamedian toimija ei ole tiettävästi käsitellyt ohjelman talouspoliittisia avauksia, ympäristölinjauksia, sote-uudistusehdotusta, perustulomallia, eläkekattoa, eläinsuojelukantoja, maatalouspolitiikkaa tai koulutuspoliittista kokonaisuutta – vaikka juuri nämä muodostavat ohjelman sivumäärällisesti valtaosan.

Tämä on valikoivaa journalismia, joka palvelee enemmän lukijan ohjaamista haluttuun johtopäätökseen kuin tiedon välittämistä.

Sinimustan Liikkeen vaaliohjelma on monin paikoin radikaali, ja siitä voi olla perustellusti montaa mieltä. Mutta se on myös poikkeuksellisen johdonmukainen, konkreettinen ja rehellinen dokumentti – ominaisuuksia, joita valtapuolueiden geneerisiltä vaaliohjelmilta on turha odottaa. Ohjelma ei yritä miellyttää kaikkia, eikä piilota kantojaan pyöreiden lauseiden taakse. Juuri siksi se ansaitsee tulla luetuksi ja arvioiduksi kokonaisuutena, ei pelkkien ennakkoasenteiden läpi suodatettuna.

Päätoimittaja Samuel Gryning 31.5.2026