Uusimman Fraser Institute -tutkimuksen mukaan Suomi on vuonna 2025 jälleen maailman houkuttelevin maa kaivos- ja malminetsintäinvestoinneille. Tutkimuksessa arvioitiin 82 aluetta ja yli 350 kaivosalan ammattilaista arvioi potentiaalin perusteella Suomen ylivoimaiseksi sijoituskohteeksi. Suomi saa kiitosta erityisesti vakaasta lainsäädännöstä, laadukkaasta infrastruktuurista ja kattavista geologisista tietokannoista (GTK)
Etiopia sijoittui selvästi viimeiseksi
Samassa tutkimuksessa Etiopia oli sijoittunut viimeiseksi 82 alueen joukossa. Terävin kritiikki kohdistui maan epävarmaan lupa- ja veropolitiikkaan sekä maaperän infrastruktuurin ja instituutioiden kehityksen hitauteen. Etiopian osalta kaivostoiminnan virallinen osuus bruttokansantuotteesta on edelleen vaatimaton, yltämättä 1 %:iin, vaikka hallitus pyrkii tukemaan sektorin kasvua.
Kaivosten omistukset Suomessa – ulkomaalainen raha vallassa
Vaikka Suomi on houkuttelevin investointikohde, suurin osa Suomessa toimivista kaivoksista on ulkomaalaisten omistuksessa. Tutkimus FIIA:n julkaisussa kertoo, että esimerkiksi Keliberin litiumhanke on 80 % ulkomaalaisessa omistuksessa (Sibanye-Stillwater, Etelä-Afrikka), ja Suomen Malmijalostus (täysin valtion omistama) omistaa vain pienen osan yhdessä muiden akkuhankkeiden konsortioissa Toisin sanoen kotimaisella pääomalla ei ole ollut riittävästi voimaa irrottaa strategisia kaivoskohteita kansallisomistukseen.
Kansalaiskeskustelut osoittavat turhautumista tilanteeseen: Reddit-keskusteluissa todetaan, että noin 90 % Suomen kaivoksista on ulkomaisessa omistuksessa. Kommentoija tiivisti:
“Suomalainen kaivos perustetaan ulkomaalaisella rahalla, koska Suomessa ei ole pääomia” – Pekka Suomela, Kaivosteollisuus.
Suomi on EU:n suurin tuottaja kullan, platinan ja palladiumin osalta, ja malmista louhitaan lisäksi nikkeliä, kobolttia, litiumia ja kuparia. Valtion omistama Suomen Malmijalostus Oy omistaa nykyisin Talvivaaran (Terrafame) kautta sekä Soklin kaivokset, mutta keskeisemmät toimijat ovat ulkomaillisten yhtiöiden hallussa.
FIIA:n analyysin mukaan Suomi voisi omaan rooliinsa nähden hyödyntää mineraalivarantojaan paremmin – jos suomalaista pääomaa ja valtion panosta lisättäisiin, valtio voisi saavuttaa selvästi suurempaa hyötyä kansallisesti FIIA.
Lähteet: Mining Weekly Wikipedia Fiia.fi
Eräs kultaansa arvostava Henkilö sai iloisia uutisia.
Tämä oli osa-aikatöissä ja sai ansiosidonnaista. Hän on siis työvoimatoimiston lausunnon alla, jotta liitto maksaa hänelle ansiosidonnaista suhteessa osa-aika töiden tuloihin.
Tämä Henkilö sai määräaikaisen sopimuksen osa-aikatöstä toisesta firmassa ja ilmoitti sen työkkäriin.
Työkkäristä soitettiin välittömästi ja päivitettiin työhakusuunnitelma ja lätkäistiin neljän kokoaikatyön hakemisvelvoite kuukaudessa. Kaikki tämä, koska Marin ja Orpo hallituksiin ovat näin laissa velvoittanut.
Nyt tämä henkilö hakee kokoaikatöitä. Häntä sitoo kahden osa-aika työn määräaikaisuus.
Työttömiä on 350 000 vähintään ja avoimia työpaikkoja työmarkkinatorilla on Herran vuonna 2026 29.5. kello 11:38: 13562 työpaikkaa Sivu 1 / 453.
Lain säätäjät kiusaavat työttömiä ja työnantajia!!!!
350 000 kertaa neljä on 1,4 miljoonaa työhakemusta kuukaudessa.
1,4 miljoonaa jaettuna 13562 on 103 hakemusta per työpaikka kuukaudessa.
Työnhakijat eivät sovellu kyseisiin töihin, mutta on pakko hakea, jotta saa armoroposia.
Kaikkien ei tarvitse hakea neljää työpaikkaa, esim. ulkomaalaisten.
Työhakemuksen teksi:
Hei. haluaisin teille kokoaika töihin, olen töissä maanantaisin keskiviikkoisin ja perjantaisi kaivoksella 7-15. Haluaisin teiltä kokoaika töitä ma, ke, pe 16-24 sekä ti ja to 7-15.
Himputti mitä kyykytystä ja miten pelle työttömyysturvalaki ja sen demoniset säätäjät!
Vuoden vaihteessa lakiin oli tullut kuitenkin helpottava säädös, että jälkikäteen tarkasteltuna ei tarvitse hakea neljää paikkaa kuukaudessa, jos on ollut osa-aikatöissä paljon tunteja.
Eli työpaikkoja on haettava, mutta jälkikäteen tarkasteltuna niitä ei olisi tarvinnutkaan hakea.
On se osa-aikaisen työntekijän kouluttanut firman omistajakin tyytyväinen, kun ei tiedä milloin työntekijä lähtee, jos on toistaiseksi voimassa oleva soppari. Määräaikaisen sopimuksesta lähteminen taas aiheuttaa työntekijälle korvausvelvoitteen.
MISSÄ OVAT TYÖVÄINLIITTOJEN LAKIMIEHET?!? Miten tällaisia lakeja voidaan säätää?
Pää räjähtää idiotismista! Anteeksi siis imbesilleja ovat päättäjät tai vieläkin tyhmempiä.