Kuva: Polina Rytova, Unsplash

Muutama sana taas tavallisen ihmisen elämää koskettavista asioista. Kun ruoan kaksi perusraaka-ainetta kallistuu yhtä aikaa, se nostaa satojen ja taas satojen tuotteiden hintaa automaattisesti, koska ne ovat monen elintarvikkeen kustannusrakenteen suurin yksittäinen muuttuja.

Sodan Ukrainassa alettua peruna ja vehnäjauho kallistuivat muutamassa kuukaudessa huomattavasti. Tämä tarkoitti sitä, että valtava määrä elintarvikkeita kallistui koska vehnäjauho ja peruna ovat lukuisien elintarvikkeiden ja ruokien sekä einesten valmistusaineita.

Eli yhdessä ostoskärryssä pelkästään nämä kaksi perusainesta saattoivat nostaa viikoittaista ruokakustannusta helposti perheen koosta riippuen kymppejä – ja kun siihen lisättiin vielä maito, voi, liha ja sähkö, monen perheiden ruokabudjetti nousi jopa satasia kuussa.

Tämä ilmiö oli juuri se, miksi ruoan hinnannousu tuntui Suomessa niin laajalta ja nopealta keväällä 2022, vaikka Suomi ei tuonutkaan viljaa suoraan Ukrainasta tai Venäjältä kovin paljoa.

S-ryhmän/K-ryhmän omien tilastojen mukaan hinnannousut keväällä ja kesällä 2022 olivat perunan osalta +40–70 % (tuotantokustannukset nousivat lannoitteiden ja energian takia, ei niinkään tuontiriippuvuus() ja vehnäjauhon osalta +25–45 % (maailmanmarkkinahinta ampaisi ylös, kun Ukraina ja Venäjä tuottavat ~29 % maailman vehnäviennistä).

Miksi vaikutus oli niin laaja?

Perunaa käytetään käytännössä kaikessa suomalaisessa ruoanlaitossa. Eineksissä perunan osuus raaka-ainekustannuksista on 30-60%, valmiskeitoissa ja padoissa 20-50%, pakastealtaan perunatuotteissa 60-90%, valmisruoissa ja mikroaterioissa 40-70%, leivät ja leivonnaiset 15-40% taikinasta, lihavalmisteissa 5-25% täytteestä, lastenruoissa ja soseissa 40-70%, snackseissa ja naposteltavissa 80-100% sekä peruna on lähes jokaisen lounasannokset osa.

Peruna on Suomessa todella se raaka-aine, jonka hinnan nousu tuntuu lähes kaikessa – ei vain perunapussissa, vaan koko ostoskorissa. Se on niin syvällä suomalaisessa teollisessa ja kotiruuan rakenteessa, että kun peruna kallistui +40–70 % vuonna 2022 (ja on pysynyt korkealla), se nosti lähes koko elintarvikevalikoiman hintoja kauppojen hyllyillä.

Peruna on halvin ja käytetyin hiilihydraatin lähde Suomessa → korvike (riisi, pasta) on kalliimpi tai vieraampi. Teollisuus käyttää perunaa täyteaineena ja rakenteen antajana – se on halpa tapa tehdä tuotteesta tuottoisa. Perunajauho on yleisin suuruste teollisessa ruoassa – korvataan kalliilla maissitärkkelyksellä tai guarkumilla → hinta nousee. Sen kallistumisen vaikutus siirrettiin sataprosenttisesti kuluttajalle.

Vehnäjauho on Suomessa ihan yhtä kriittinen vipuvaikuttaja kuin perunakin. Leivissä ja sämpylöissä sen osuus raaka-ainekustanuksista on 60-90%, pullissa ja makeissa leivonnaisissa 50-80%, suolaisissa piirakoissa ja leivonnaisissa 40-70%, kekseissä 70-90%, pastoissa ja nuudeleissa 90-100%, paneroiduissa ja friteeratuissa tuotteissa 20-50%, eineksien ja valmisruokien taikinoissa 20-50%, lastenruoissa ja puuroissa 40-80%, pakasteleivonnaisissa 60-90% ja monissa muroissa ja mysleissä (corn flakes tyyppiset) 30-70%.

Vehnäjauho on halvin ja yleisin sideaine ja rakenteen antaja teollisessa leivonnassa – se on lähes kaikissa kaupan leivissä ja leivonnaisissa. Suomessa syödään eniten leipää Euroopassa (~45–50 kg/hlö/vuosi), ja suurin osa on vehnäpohjaista tai sekoiteleipää. Teollisuus käyttää vehnäjauhoa täyteaineena eineksissä ja valmiissa ruoissa – se tekee tuotteesta tuottoisan ja rakenteeltaan hyvän. Vehnäjauho on myös yleisin suuruste kastikkeissa (peruna on kakkonen) – kun se kallistui, kastikkeelliset einekset ja valmisruoat kallistuivat. Korvaaminen on kallista: gluteenittomat jauhot (riisi, kaura, tattari) ovat 2-4 kertaa kalliimpia, joten teollisuus ei vaihda niitä massatuotteisiin.

Vehnäjauho on perunan ”kaksoisveli”: peruna hallitsee eineksiä ja lisukkeita, vehnä hallitsee leipää, leivonnaisia ja pastaa – eli käytännössä toisen puolen suomalaista ruokakoria. Kun molemmat kallistuivat samaan aikaan 2022, se oli tuplaisku: ei ollut mitään halvempaa perushiilihydraattia tilalle. Tuloksena koko leipä- ja leivonnaisosasto + pasta/pizzahylly kallistui 20–40 %, ja taso jäi pysyvästi ylös. Vehnäjauhon hinta on laskenut hieman viimeisen vuoden aikana (–5–10 %), mutta se ei ole vieläkään palannut vuoden 2021 tasolle vaan on edelleen 20 % korkeammalla – ja siksi pullakin maksaa edelleen melkein tuplaten.

Peruna + vehnä = suurin syy siihen, miksi ruokakassi tuntuu edelleen 20–40 % kalliimmalta kuin ennen sotaa.

Eli juuri perunan ja vehnäjauhon raju kallistuminen oli se konkreettinen mekanismi, joka muutti ”sotalisää” -inflaation tavallisen suomalaisen ostoskorissa näkyväksi shokiksi. Se ei ollut vain kahvin tai tuoreen kalan hinnan nousu – se oli koko ruokapöydän peruspilarit, jotka kallistuivat samaan aikaan. Suurin osa sodan alussa (2022) nousseista elintarvikkeiden hinnoista ei ole laskenut takaisin vuoden 2021 tasolle, vaan on pysynyt korkealla tai suurelta osin jopa noussut edelleen marraskuuhun 2025 mennessä. Ketjut (tuotanto, kuljetus, kauppa) ovat siirtäneet nousut kuluttajalle pysyvästi. Poikkeuksia on, kuten vehnäjauhoissa pieni lasku (hinta edelleen silt yli 20% korkeampi kuin 2022), mutta perunassa ja monissa eineksissä nousu jatkuu.

100-150% nousut hinnoissa eivät selity vain raaka-aineilla mutta nämä kaksi ovat erinomainen esimerkki miten hintavaikutus meni läpi koko valikoiman. Kirjoitan tästä kokonaisuudesta lisää kun ehdin mutta tämä perusraaka-aineiden kallistuminen iski lähes koko valikoimaan mitä ihmiset suuhunsa laittavat. Aika harva miettii miten moneen yksikin asia voi vaikuttaa.

Petri Rautio 23.11.2025

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *