COVID-19-pandemian aikana kehitetyn mRNA-rokotteen rooli syöpätaudeissa herättää kiistaa. Tuoreet tutkimukset osoittavat kaksoisroolin. Rokote voi tehostaa tutkimuksen mukaan syöpähoitoja merkittävästi, mutta toisaalta sen mahdollinen yhteys syöpien kuolleisuuden nousuun huolestuttaa tutkijoita. Keskustelemme kahdesta tuoreesta julkaisusta, jotka valottavat tätä ristiriitaa.
Tutkimuksessa lupaavia tuloksia syöpäpotilailla
Euroopan syöpähoitoyhdistyksen (ESMO) kongressissa Barcelonassa 19. lokakuuta 2025 esitelty tutkimus tuo valoa mRNA-rokotteen positiivisiin vaikutuksiin syöpähoidoissa. Tutkimuksessa, jota johti Adam J. Grippin Houstonin MD Anderson Syöpäkeskuksesta, SARS-CoV-2-mRNA-rokotteet (kuten Pfizerin ja Modernan COVID-19-rokotteet) osoittautuivat tehokkaiksi ”herkistäjiksi” immuunivasteelle. Rokote stimuloi tulehduskytiiniinien, kuten tyypin I interferoneiden, tuotantoa, mikä aktivoi anti-geeniesitteleviä soluja (APC) ja parantaa CD8+ T-solujen kykyä tunnistaa kasvainantigeeneja. Tämä puolestaan lisää PD-L1-molekyylien ilmentymistä kasvaimissa, tehden niistä alttiimpia immuunivasteen tarkistuskohtien estäjille (ICI), kuten nivolumabille tai pembrolitsumabille.
Tulokset olivat rohkaisevia: ei-pienisoluisen keuhkosyövän (NSCLC) potilailla rokotus ICI-hoidon yhteydessä paransi mediaania kokonaiseloonjäämistä 20,6 kuukaudesta 37,3 kuukauteen, ja kolmen vuoden eloonjäämisprosentti nousi 30,6:sta 55,8 prosenttiin. Vastaavasti metastaattisessa melanoomassa mediaani eloonjäämisikä myös nousi ja kolmen vuoden eloonjäämisprosentti parani 44,1:stä 67,5 prosenttiin. Vaikutukset näkyivät jopa ”kylmissä” kasvaimissa, joissa PD-L1-ilmentymä on matala. Tutkimus perustui yli tuhanteen potilaaseen vuosilta 2017–2022, ja tulokset vahvistettiin propensity score -mallinnuksella.
”Tämä löydös voi muuttaa syöpähoitojen paradigmaa”, kommentoi sessioiden puheenjohtaja Eliezer M. Van Allen Bostonista.
”Rokote, joka alun perin kehitettiin virusta vastaan, voi nyt auttaa taistelussa syöpää vastaan yhdistämällä immunoterapian tehoa.” – Eliezer M. Van Allen
Ristiriita: Huolestuttava yhteys syöpäkuolleisuuden nousuun – ”turbo-syöpä” varoitus?
Toisessa päässä keskustelua on kuitenkin hyvin varjoisa puoli. Kesäkuussa 2024 julkaistu tutkimus European Journal of Clinical and Biomedical Sciences -lehdessä kertoo, että samat mRNA-rokotteet – erityisesti kolmas annos – voivat edistää syöpien kehittymistä ja kuolleisuutta. Kirjoittaja Ronald Palacios Castrillo analysoi japanilaisen Gibo et al. -tutkimuksen tietoja, joissa havaittiin syöpäkuolleisuuden nousu rokotuskampanjojen jälkeen.
Japanin virallisissa tilastoissa ei näkynyt syöpäkuolleisuuden nousua vuonna 2020, mutta vuosina 2021–2022 kuolleisuus nousi 2,1 prosenttia kaikissa syöväissä, erityisesti estrogeeniherkissä syöväissä kuten rinta-, munasarja-, eturauhas- ja haimasyövässä. Esimerkiksi rintasyövän kuolleisuus oli alhainen vuonna 2020, mutta nousi merkittävästi 2022. Vanhimmissa ikäryhmissä (80–84-vuotiaat), joissa rokotuskattavuus oli yli 90 prosenttia, nousu oli voimakkain. Castrillo kertoo seitsemää mekanismia, joilla rokote mahdolliesti edistää syöpää: spike-proteiinin sitoutuminen estrogeenireseptoriin, lipidinanopartikkeleiden laaja jakautuminen elimistöön, m1Ψ-muokkauksen aiheuttama pysyvä RNA-persistentti, vasta-aineiden riippuvainen tehostuminen (ADE), tromboottiset vaikutukset, immuunivigilanssin heikentyminen ja RNA:n käännöstanscriptio DNA:ksi, mikä voi integroitua genomiin ja aktivoida onkogeenejä.
”Massarokotukset voivat selittää osan ylikuolleisuudesta Euroopassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa vuosina 2020–2023”, Castrillo varoittaa.
Hän korostaa, että syöpäpotilailla ja uusintarokotuksissa riskit voivat kasvaa – jopa ”turbo-syöpä”-ilmiön muodossa, jossa kasvaimet leviävät nopeasti immuunivasteen heikentymisen vuoksi.
Samuel Gryning 5.11.2025