Vladimir Putin – Marionetti Venäjän huipulla?

Kun tasan 25 vuotta, 8 kuukautta ja 15 päivää sitten Vladimir Putin nousi Venäjän presidentiksi, tapahtumat näyttivät äkkiseltään yksinkertaisilta. Boris Jeltsin erosi yllättäen ja nimitti pääministerinä toimineen Putinin virkaatekevaksi presidentiksi. Mutta mitä jos tämän näennäisen siirron taustalla piili jotain paljon monimutkaisempaa – kenties maailman eliitin tarkoin rakentama suunnitelma?

1990-luvun Venäjä eli epävakauden aikaa. Talous horjui, korruptio rehotti ja kansan luottamus poliittisiin instituutioihin oli heikko. Jeltsin, joka oli aikaisemmin noussut maan johtoon Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, oli menettänyt otteensa hallinnosta. Juuri tällaisessa ilmapiirissä voidaan kuvitella, että vaikutusvaltaiset globaalit verkostot olisivat nähneet tilaisuuden ohjata maan johdon haluamaansa suuntaan – ja asettaa oman marionettinsa paikoilleen.

Putin oli tuolloin pääministerinä ja entisen turvallisuuspalvelun FSB:n johtajana tunnettu henkilö, jolla oli kokemus tiedustelusta ja vahva kyky hallita poliittista järjestelmää. Hänen profiilinsa sopi erinomaisesti johtajaksi, jonka avulla voitiin varmistaa jatkuvuus eliitin kannalta keskeisissä linjoissa. Kun Jeltsin eroaa juuri tuolloin, nostaen Putinin valtaan, syntyy vaikutelma, että kyseessä ei ollut sattuma. Nimitys virkaatekevaksi presidentiksi tapahtui ilman vaaleja, mikä antoi mahdollisuuden asettaa valta nopeasti ja tehokkaasti halutun henkilön käsiin.

Virkatehtävien aloituksen jälkeen Putin valittiin virallisesti presidentiksi vaaleilla vuonna 2000, mutta herää kysymys, että oliko näissä vaaleissa enää rehellistä kilpailua? Kansainväliset tarkkailijat ja riippumattomat lähteet ovat kyseenalaistaneet vaalien läpinäkyvyyden, median puolueettomuuden ja opposition mahdollisuudet kampanjoida, mikä jättää varjon vaalituloksen legitiimiyden ylle. Tämän näkökulman mukaan Putin ei noussut vain yksilönä, vaan valmiiksi rakennettua poliittista koneistoa hyödyntäen, joka oli ainakin osittain suunniteltu hänen hyväkseen.

Putinin nousu presidentiksi ei vain symbolisesti, vaan myös käytännössä, vahvisti hänen asemaansa. Hänen kautensa aikana Venäjä on keskittänyt vallan voimakkaasti, kontrolloinut mediaa ja kurinalaisesti ohjannut poliittista kenttää. Tällainen hallintotapa sopii hyvin kuvaan, jossa hallitsevan eliitin tavoitteena on vakaa ja ennustettava johtaja, joka voi toimia sekä kansallisissa että kansainvälisissä kiemuroissa heidän etujensa mukaisesti.

Kysymys siitä, kuinka paljon Putinin valta oli hänen omaansa ja kuinka paljon sitä ohjattiin ulkopuolelta, pysyy spekulatiivisena. Historialliset tapahtumat, perustuslain mahdollistamat siirtymät ja turvallisuuspiirien vaikutus antavat kuitenkin aineksia väitteelle, että Jeltsinin ero ja Putinin nimitys saattoivat olla osa suunniteltua siirtoa. Tapahtumaketju – Jeltsinin yllättävä ero, Putinin nimitys ilman vaaleja ja hänen nopea nousunsa maan voimakkaimmaksi mieheksi – luo houkuttelevan kuvan, jossa eliitin kädenjälki ei ole poissuljettu.

Putinin nimi saa tässä valossa symbolisen merkityksen, jota englanniksi voi leikillisesti tulkita “put in” – asettaa paikoilleen. Olipa kyse sattumasta, symboliikasta tai suunnittelusta, tapahtumien kulku herättää kysymyksiä vallan ja vaikutusvaltaisten verkostojen suhteesta poliittiseen johtajuuteen.

Samuel Gryning 15.9.2025

Lähteet: Wikipedia, Reuters, The Guardian, Cogitatio Press, The Bureau Investigates