Tänään X:ssä on herättänyt keskustelua Ryan Sikorskin julkaisema twiitti, jossa yhdistetään kolme käsitettä: stakeholder capitalism, public-private partnerships ja decentralized autonomous organizations (DAO). Vaikka nämä kuulostavat ensi kuulemalta teknisiltä tai hallinnollisilta termeiltä,niiden taustalla saattaa piillä jotakin paljon syvempää – ja kenties huolestuttavampaa.
Yksi keskusteluun osallistuneista on helsinkiläinen median ja taiteen moniosaaja Arhi Kuittinen, joka kommentoi twiittiä sanoin:
“Uusi äärimmäinen vakoiluvirasto.
Myös siis profilointi eli sinutkin, kaikki länsimaissa määritellään: psykologinen ja biologinen luonteesi, poliittinen profiilisi, mielipiteesi, merkityksesi USA:n tavoitteille, mediauskollisuutesi, manipulaatiotavat sinua kohtaan ym.”
Kuittisen kommentti on suora ja iskee syvälle nykyteknologian ja geopoliittisen vallankäytön ytimeen. Hänen mukaansa kyse ei ole vain uusista teknologisista kokeiluista tai hallintomalleista, vaan digitaalisesti mahdollistetusta profilointi- ja hallintajärjestelmästä, joka voi käytännössä muuntaa jokaisen länsimaalaisen kansalaisen kohteeksi – tarkasti määritellyksi, seurattavaksi ja manipuloitavaksi.
Mitä ovat DAO, stakeholder-kapitalismi ja julkisen-yksityisen yhteistyö?
Stakeholder capitalism eli sidosryhmäkapitalismi on World Economic Forumin (WEF) edustama malli, jossa yritysten ei enää oleteta keskittyvän vain voiton maksimointiin, vaan huomioivan laajemmin yhteiskunnan, ympäristön ja eri sidosryhmien edut. Kuulostaa hyvältä – mutta kriitikot pelkäävät, että tämä tarkoittaa käytännössä eliitin hallinnoimia julkisen ja yksityisen sektorin fuusioita, joissa demokratia jää kulissiksi.
Public-private partnerships, eli julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, nähdään usein ratkaisuna suurten ongelmien hoitamiseen: ilmastonmuutokseen, infrastruktuuriin, terveydenhuoltoon. Mutta jos nämä kumppanuudet ovat käytännössä hallitsemattomia, ne voivat johtaa byrokratian ja suuryritysten yhteishallintoon, jossa läpinäkyvyys ja vastuu puuttuvat.
DAO eli Decentralized Autonomous Organization on lohkoketjuteknologiaan perustuva organisaatiomalli, jossa hallinto tapahtuu ohjelmallisesti – ilman keskitettyä johtoa. DAO:t voivat mahdollistaa avoimuutta ja kansalaisvaikuttamista – tai vaihtoehtoisesti ne voivat rakentaa hajautettuja mutta tehokkaita koneistoja, jotka hallinnoivat meitä automaattisesti sääntöjensä mukaan.
Ihmisen monitahoinen profilointi
Nykyteknologian ja datankeruun kehittyessä ihmisten yksityiselämästä kerätään entistä monipuolisempaa tietoa. Tämä mahdollistaa yksilöiden tarkemman profiloinnin useilla eri tasoilla, jotka vaikuttavat siihen, miten heidät nähdään ja miten heihin voidaan vaikuttaa. Profilointi voidaan jakaa esimerkiksi neljään keskeiseen osa-alueeseen:
1. Psykologinen profilointi
Tähän kuuluvat yksilön persoonallisuustyyppi, empatiakyky ja impulsiivisuus. Psykologiset piirteet paljastavat, miten ihminen reagoi erilaisiin tilanteisiin, millainen on hänen tunne-elämänsä ja kuinka helposti hän voi esimerkiksi muuttaa mielipidettään tai altistua vaikuttamiselle. Näiden tietojen avulla voidaan räätälöidä yksilöllisiä viestejä ja sisältöjä, jotka vetoavat juuri hänen psyykeensä.
2. Biologinen profilointi
Biologiseen profilointiin kuuluu terveystiedot, geneettinen tausta sekä mahdolliset fyysiset tai terveydelliset heikkoudet. Tämä tieto antaa syvällisen kuvan ihmisen fyysisestä tilasta ja voi vaikuttaa siihen, millaisia palveluja tai vaikutuskeinoja hänelle tarjotaan. Biologinen data voi myös olla perusta erityyppisille riskiarvioille tai yksilöllisille suosituksille.
3. Poliittinen profilointi
Yksilön poliittiset näkemykset, äänestyskäyttäytyminen sekä yhteiskunnallinen aktiivisuus ovat keskeisiä tekijöitä poliittisessa profiloinnissa. Näiden perusteella voidaan arvioida, kuinka suuri vaikutus henkilöllä on yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon, ja kuinka hän suhtautuu erilaisiin ideologioihin tai liikkeisiin.
4. Mediauskollisuus
Tämä ulottuvuus tarkastelee, mitä tiedonlähteitä henkilö seuraa ja kuinka kriittisesti hän suhtautuu median sisältöihin. Mediauskollisuuden kautta voidaan kartoittaa yksilön luottamuksen kohteita, arvomaailmaa ja halukkuutta kyseenalaistaa vallitsevia narratiiveja. Tämä tieto on erityisen tärkeää ymmärrettäessä, millainen vaikutusvalta medialla on juuri kyseiseen henkilöön.
Yhdessä nämä osa-alueet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla yksilö voidaan määritellä ja ymmärtää yhä tarkemmin. Tämä avaa sekä mahdollisuuksia henkilökohtaiseen palveluun että herättää kysymyksiä yksityisyyden, vapauden ja kontrollin rajasta nykypäivän yhteiskunnassa.Ja ennen kaikkea: näiden tietojen perusteella suunnitellaan manipulaatiostrategioita juuri sinua varten. Algoritmit osaavat tarjota sisältöä, joka ohjaa sinua tiettyyn suuntaan – joko pehmeästi tai aggressiivisesti, riippuen siitä millainen persoonasi on.