Näemme sosiaalisessa mediassa tasaiseen tahtiin järkyttäviä, väkivaltaisia videoita: sodassa ihmisiä ammutaan päähän, kidutetaan tai muuten kohdellaan brutaalisti. Jokainen hetki tällaisen kuvan äärellä saattaa tuntua irrallisen kaukaiselta — mutta tutkimus osoittaa, että vaikutukset voivat kulkea syvemmälle kuin uskommekaan.
Sodan raakuudet ruudulla – ja mielessä
Kun katsoja altistuu sodan tai muun raa’an väkivallan kuvauksille, reaali-altistusta muistuttava materiaali käynnistää useita psykologisia ja käyttäytymiseen liittyviä mekanismeja. Vaikka moni ajattelee, että “pelkkä video ei voi minuun vaikuttaa”, ihmisen aivot reagoivat väkivallan visuaaliseen ärsykkeeseen aivan kuten todelliseen vaaraan.
Ensimmäinen mekanismi on niin sanottu priming-ilmiö: väkivallan näkeminen aktivoi aivoissa väkivaltaan liittyviä mielikuvia ja tuntemuksia, mikä voi tehdä katsojasta helpommin reagoivan vihamielisyydelle tai impulsiivisuudelle. Meta-analyysin mukaan väkivaltainen media on yhteydessä aggressiivisiin ajatuksiin, vihamielisiin tuntemuksiin ja lisääntyneeseen vireystilaan. JAMA Pediatrics
Turtuminen ja empatian hiipuminen
Toinen vaikutus on desensitisaatio, eli turtuminen. Kun ihminen näkee jatkuvasti äärimmäistä väkivaltaa — kuten sodan uhreja, ruumiita tai kidutusta — kehon ja mielen reaktio alkaa heiketä. Näin uhriuden kärsimys ei enää tunnu yhtä voimakkaalta, ja katsojasta voi tulla välinpitämättömämpi.
Tutkimuksessa yliopistoikäisillä havaittiin, että viikoittainen väkivaltainen media-altistus johti matalampaan fysiologiseen reaktioon (ihon sähkönjohtavuuteen) väkivaltaisia kohtauksia katsottaessa. Journal of Experimental Social Psychology
Toinen tutkimus osoitti, että todellisen väkivallan katselu liittyy alentuneeseen empatiaan ja heikentyneeseen emotionaaliseen reagointiin. PubMed
Pitkän aikavälin vaikutukset – väkivalta alkaa näyttää normaalilta
Vaikka tutkimukset eivät tue ajatusta, että väkivallan videoiden katselu tekisi ihmisestä väkivaltaisen, pitkäaikainen altistus voi muokata ajattelutapoja. Väkivallan näkeminen kerta toisensa jälkeen voi normalisoida aggressiota ja muuttaa käsitystä siitä, mikä on hyväksyttävää käyttäytymistä.
Meta-analyysien mukaan väkivaltainen media on yhteydessä lievästi kohonneeseen aggressiiviseen ajatteluun ja käyttäytymiseen. Anderson et al., 2010
Yksi laaja katsaus osoitti, että vaikutus on pieni mutta todellinen: julkaisubiasin huomioinnin jälkeen korrelaatio oli r ≈ 0,08. Ferguson & Kilburn, 2009
Todellisen väkivallan video on erityisen kuormittava
Sodan todellisuus ei ole elokuvaa. Kun video näyttää aidon ihmisen kuoleman, vammat ja kärsimyksen, katsoja altistuu lähes traumaattiselle ärsykkeelle. Näiden videoiden vaikutus voi olla voimakkaampi kuin fiktiivisen väkivallan, koska ne rikkovat turvan tunnetta ja voivat aiheuttaa jälkikuvia, painajaisia tai jopa traumaattisia stressioireita.
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset ja nuoret, joiden aivot ja tunteiden säätelyjärjestelmät ovat vielä kehittymässä. Myös aikuisilla jatkuva altistus voi heikentää unta, lisätä ahdistusta ja muuttaa tapaa, jolla suhtautuu maailmaan: väkivalta alkaa tuntua arkipäiväisemmältä.
Mitä voimme tehdä?
Kun huomaat selaavasi väkivaltaisia videoita, pysähdy hetkeksi. Mieti, miksi katsot — ja mitä se tekee sinulle.
Keskustelu ja empatian ylläpito auttavat ehkäisemään turtumista. Vanhemmille ja opettajille tämä on erityisen tärkeä viesti: lapsi ei välttämättä ymmärrä näkemäänsä, ja se voi jäädä mieleen pysyvästi.
Sodan ja väkivallan videot eivät ole vain sisältöä — ne ovat todellisia ihmiskohtaloita, joilla on seurauksia myös katsojalle.
Samuel Gryning 26.10.2025
No, kun minulla on oikein huono päivä niin katson southfrontilta kun ukrainalaiset saa korvilleen. Vaikka aina lopussa ”hyvät voittavat pahat” niin tällä kertaa taitaa oikeasti käydä niin. Ja mihin joukkoon se asettaa Suomen??