Median rooli urheilijoiden arvioinnissa on ajauduttava takaisin asiallisuuteen. Teemu Pulkkisen maalittaminen ja poliittinen leimaaminen osoittaa, miten helposti urheilusta tulee väline henkilökohtaiselle loanheitolle. Urheilijan tehtävä on pelata – ei toimia poliittisen retoriikan pelinappulana.
On hämmästyttävää ja täysin ala-arvoista, miten eräät mediat – erityisesti Jatkoaika – ovat ryhtyneet maalittamaan Teemu Pulkkista pelkästään hänen urheilullisen polkunsa ja seuravalintojensa vuoksi. Kolumnissaan Hyvä yritys, Teemu! Edes kituva Mestis ei peitä rupliesi käryä Jatkoaika kuvaa Pulkkista muun muassa “KHL-propagandaveteraanina” (jatkoaika.com). Tällainen retoriikka ei kestä perusteellista tarkastelua.
Onko todellakin niin, että urheilija, joka on tehnyt ammatillisia valintoja – toisinaan haastavissakin olosuhteissa – ansaitsee tulla leimatuksi ja julkisesti nöyryytetyksi? Urheilijoiden vastuulla ei ole edustaa jotain poliittista kantaa tai historiallista tulkintaa. Heidän tehtävänsä on urheilla – kentällä, kaukalossa ja kentän ulkopuolella – ei esiintyä propagandan edustajina.
Vielä enemmän hämmästyttää se, että Jatkoajan kaltaisen urheilumedian toimitus kokee tarpeelliseksi käyttää nyrkkiä, jossa jusataan asiattomin termein ja henkilökohtaisesti loukkaavin ilmaisuin (esim. “ryömi takaisin”, “PR-taakka”). Tällainen kielenkäyttö ei edistä avointa keskustelua, vaan murentaa lähinnä koko journalismin uskottavuutta.
Ja kaiken lisäksi Jatkoajan artikkelin toimittaja ei ole edes tehnyt kotiläksyjään kunnolla. Pulkkinen ei ole “ryöminyt takaisin Venäjältä”, kuten kirjoituksessa annetaan ymmärtää. Hän lopetti KHL:ssä jo kauden 2021–2022 aikana edustettuaan kiinalaisseura Kunlun Red Staria. Kyseinen kausi päättyi hänen osaltaan helmikuussa 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja ulkomaalaispelaajat poistuivat liigasta. Sen jälkeen Pulkkinen on pelannut Euroopassa: Ruotsissa, Saksassa, Slovakiassa ja viimeksi Sveitsin SL-liigan HC La Chaux-de-Fondsissa. Nykyinen siirto Kiekko-Vantaaseen ei siis liity millään tavalla Venäjältä palaamiseen – väite on yksinkertaisesti virheellinen.
Erityisen räikeää on Jatkoajan kolumnin kohta, jossa kirjoittaja arvostelee Kiekko-Vantaan päävalmentaja Jani Mannisen lausuntoja.
”Seura siis haluaa ottaa mallia moraalinsa täysin sokeasti verirahojen edessä unohtaneelta pelaajalta. Rohkea strategia.” Jatkoajan toimittaja Konsta Kiviniemi kirjoittaa
Tämä on puhdasta henkilöön kohdistuvaa loanheittoa ja mielipidevärittäytynyttä retoriikkaa, jolla ei ole mitään tekemistä asiallisen urheilu-uutisoinnin kanssa. Ensinnäkään “veriraha”-termin käyttö on täysin asiaton ja tarkoituksellisesti provosoiva – se on moraalinen leima, joka on sidottu kirjoittajan omiin poliittisiin ja eettisiin tulkintoihin, ei kiistattomiin faktoihin. Toiseksi se on suora hyökkäys myös päävalmentajaa kohtaan, jonka lausunto oli täysin urheilullinen ja positiivinen. Näin ollen kyseinen kommentti ei vain maalita Pulkkista, vaan myös kyseenalaistaa koko seuran arvomaailman täysin perusteettomasti.
Urheilukulttuurin ja ammattilaisurheilijoiden pitää antaa olla vapaita moraalisista syytöksistä, elleivät he itse osallistu politiikkaan. Pulkkinen on omasta urapolustaan kertonut avoimesti, katunut aiempia valintojaan jopa syyttä – tämä ansaitsee kunnioitusta, ei julkista pilkkaa ja nöyryytystä.
Kysynkin, kuten moni muukin varmasti kysyy: Miksi negatiivinen maalittaminen ja julkinen vaaniminen saa jatkuvasti jatkoa urheilumedioissa? Eikö ammattilaisen paluu Kiekko-Vantaaseen ansaitsisi vähintään neutraalia tai rakentavaa uutisointia.
Jatkoajan toimittaja Konsta Kiviniemi on ylittänyt rajan journalistisessa etiikassa. Olisiko parempi jättää asiattomuudet julkaisematta urheilu-uutisoinnissa ja julkaista tilalla asiallista, faktoihin perustuvaa ja politiikasta vapaata materiaalia – missä urheilija saa olla nimenomaan urheilija.
– Markanmedian päätoimittaja Samuel Gryning –
Lähteet: IS.fi IS.fi Jatkoaika