Nykymaailmassa teknologinen ja taloudellinen kehitys on saavuttamassa pisteen, jossa tulee olemaan kolme keskeistä elementtiä – digitaalinen identiteetti (Digi-ID), digitaalinen keskuspankkiraha (CBDC) ja kansalaispalkka (perustulo) – voivat yhdistyessään muodostaa voimakkaan keskitetyn valvontamekanismin. Tämä “Totalitarismin kolmio” on vakava uhka kansalaisvapauksille ja taloudelliselle itsemääräämisoikeudelle.

Digi-ID – Portti kansalaistietojen keskitettyyn hallintaan

Euroopan unioni on ottamassa käyttöön laajaa digitaalisen identiteetin järjestelmää, jossa kansalaisilla on “digitaalinen identiteettilompakko” (e-ID wallet). Vuonna 2024 EU:n neuvosto hyväksyi oikeudellisen kehyksen tällaiselle lompakolle. Eurooppa Neuvosto

Tämän asetuksen mukaan jäsenmaiden on tarjottava digilompakko kansalaisille vuoteen 2026 mennessä. Lompakkoon voidaan liittää “attribuuttitodistuksia”, kuten ajokortti, tutkintotodistukset, pankkitilit — ja teoriassa myös muita henkilökohtaisia tietoja. EU

Euroopan parlamentti korostaa, että lompakon käyttäjällä on tietosuojapaneeli, josta hän voi hallita digitaalisia tietojaan. Mutta huolena on, että vaikka käyttö on virallisesti vapaaehtoista, digilompakon laaja integrointi julkisiin ja yksityisiin palveluihin voi tehdä sen käytöstä lähes välttämätöntä – ja siten valvonnasta arkipäiväistä. Euroopan parlamentti

Kun digilompakkoon kerääntyy suuri määrä arkaluontoisia tietoja (esim. terveystiedot, liikkumishistoria, pankkitiedot), se voi muodostua portiksi kattavaan kansalaisprofiiliin. Tämä herättää kysymyksen: kuka lopulta hallitsee tietovarastoja ja miten tietoja käytetään.

CBDC: Valvotun rahan vaarat

Digitaalinen keskuspankkiraha (CBDC) tarkoittaa keskuspankin liikkeelle laskemaa digitaalista valuuttaa, jonka halutaan korvaavan fyysisen käteisen. Tällainen raha antaa viranomaisille mahdollisuuden suoraan valvoa kansalaisten rahankäyttöä.

OECD:n raportti “Central Bank Digital Currencies and democratic values” varoittaa nimenomaan CBDC:n mahdollisuuksista käytön seurannassa ja kontrollissa. Raportissa todetaan, että CBDC-malli voi mahdollistaa sosiaalisen profiloinnin, transaktioiden sensuroinnin ja jopa mielivaltaisen maksujen estämisen ilman riittävää oikeudellista kontrollia.

Ohjelmoitavuus (“programmability”) on erityinen riski – rahan ehtoja voisi asettaa koodilla, mikä mahdollistaisi esimerkiksi ostorajoituksia, vanhenemista (“rahan vanhentumista”), tai ehtoja, jotka rajoittavat rahan käyttöä tietyssä kontekstissa.

Lisäksi tekninen tutkimus osoittaa, että CBDC-liiketoimintainfrastruktuuriin voidaan rakentaa “smart policy” -ominaisuuksia – esimerkiksi lohkoketjupohjainen CBDC voi toteuttaa reaaliaikaista verotusta, valvontaa ja sääntöjä suoraan maksuihin liittyen. Tämä tarkoittaa sitä, että raha ei olisi enää vain vaihdon väline, vaan myös politiikan työkalu. arXiv

Kansalaispalkka (UBI): Riippuvuuden ansa

Kansalaispalkka (perustulo), joka maksetaan digitaalisesti — erityisesti CBDC-tilille — voi luoda riippuvuuden järjestelmästä. Vaikka perustulo sinänsä voi pyrkiä turvaamaan toimeentuloa, sen linkittäminen ohjelmoitavaan digitaaliseen valuuttaan nostaa esiin valvonnan ja ehdollisuuden vaaran.

Tämä riski korostuu tutkimuksessa, jossa tarkastellaan UBI-projektia “Circles UBI” lohkoketjussa. Vangelis Papadimitropoulos ja Giannis Perperidis analysoivat, miten tämä UBI-malli oli teknisesti ja poliittisesti haasteellinen, ja miten sen periaatteellinen vapaus voi vaarantua, jos saldoja rajoitetaan tai ehtoja asetetaan. Frontiers

Lisäksi tutkimuksessa “Making Tax Smart” kuvataan prototyyppi, jossa CBDC:hen yhdistetään “älyllisiä verotustoimintoja” (esimerkiksi arvonlisäveron split-maksut), mikä mahdollistaa verojen keruun ja valvonnan reaaliaikaisesti. Tällainen malli voi muuttaa perustulon maksamisen “ehdolliseksi”. Kansalaisten riippuvuus valtiosta kasvaa, jos heidän saamansa varat voidaan lujasti kytkeä sääntöihin tai ehtovaatimuksiin. arXiv

Yhteensidonta: Totalitarismin kolmio

Kun digilompakko (Digi-ID), CBDC ja perustulo yhdistyvät, muodostuu kolmio, jonka jokainen kulma vahvistaa toisiaan:

Digi-ID kerää henkilötietosi, liikkumisesi, terveystietosi, taloustietosi.

CBDC antaa viranomaisille mahdollisuuden seurata ja ohjelmoida rahankäyttöä.

Kansalaispalkka luo taloudellisen riippuvuuden – mikäli se maksetaan digitaalisesti ja ehtojen mukaan, se voi muuttua kontrollivälineeksi.

    Tällainen järjestelmä ei ole vain spekulatiivinen salaliittohypoteesi: useat kansainväliset instituutiot ja tutkijat nostavat esiin juuri näitä riskejä. OECD korostaa demokratian ja ihmisoikeuksien suojelun merkitystä CBDC-suunnittelussa. Circles UBI -tutkimus osoittaa, että perustulo, kun se on digitaalisesti ja ehtoja käyttäen sidottu valuuttaan, voi menettää vapauttavan luonteensa. Frontiers, OECD

    Samuel Gryning 18.11.2025

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *