Irlantilainen journalisti Chay Bowes herätti kohua sosiaalisessa mediassa julkaisemallaan kommentilla, jossa hän rinnasti Suomen ja Ukrainan historian natsi-Saksan puolelle. Bowes kirjoitti X:ssä: ”Suomi, aivan kuten Ukraina, on aina ollut historian samalla puolella. Natsien puolella.” Provosoiva väite sai aikaan kiivaan väittelyn, joka keräsi kymmeniä vastauksia ja paljasti jälleen kerran, kuinka latautuneita Euroopan historian kipupisteet yhä ovat.
”Suomi, aivan kuten Ukraina, on aina ollut historian samalla puolella. Natsien puolella.” – journalisti Chay Bowes
Suomen rooli toisen maailmansodan näyttämöllä ei ollut lainkaan yksiselitteinen. Jatkosodassa (1941–1944) Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan yhdessä Saksan kanssa, mutta maa ei koskaan liittynyt virallisesti akselivaltoihin. Historiantutkijoiden mukaan kyse oli enemmänkin pakon sanelemasta aseveljeydestä kuin ideologisesta liittoutumisesta. Suomi pyrki turvaamaan itsenäisyytensä ja palauttamaan talvisodassa menettämiään alueita, mutta liitto natsi-Saksan kanssa on jäänyt araksi aiheeksi kansallisessa muistissa.
Bowesin kommentti ei jäänyt huomiotta. Pian hänen kirjoituksensa jälkeen X täyttyi vastauksista, joissa historiaa tulkittiin eri tavoin. Profiili Markku Ristola (@svegfinne) muistutti, että Suomi ei ollut virallisesti osa akselivaltoja, vaan co-belligerent – aseveli, joka taisteli rinnalla mutta ei ollut jäsen. Hänen mukaansa Bowesin väite sivuuttaa olennaisen eron.
Nimimerkki @TurdRemoval puolusti suomalaisia toteamalla, että ”Suomi teki mitä oli pakko selvitäkseen. Suomalaiset vihasivat natseja.”
Toisaalta osa kommenteista oli huomattavasti kärjekkäitä. Nimimerkki @walsh_kirk91371 totesi tylysti, että Suomi on ”aina historian väärällä puolella”.
Keskustelu paljasti myös huolta Suomen nykyisestä poliittisesta keskustelusta. Matthew McCracken (@MatthewMcCrac18) arvosteli presidentti Alexander Stubbia siitä, että tämä toi Suomen toisen maailmansodan roolin uudelleen esille. McCrackenin mukaan Suomi oli pitkään onnistunut esiintymään kansainvälisessä mielikuvassa enemmänkin uhrina, kuin toimijana, mutta nyt tuo kuva on hänen mukaansa murenemassa.
Bowesin provokaatio on onnistunut siinä, mihin se selvästi pyrkikin – nostamaan historian takaisin julkiseen keskusteluun ja herättämään kiivasta väittelyä.
Samuel Gryning 25.8.2025