Kansanterveyteen liittyvä viestintä vaikuttaa miljoonien ihmisten päivittäisiin valintoihin ja sen on oltava moraalisesti vastuullista. Tässä kirjoituksessa tarkastelen ravitsemusviestintää, jota meille tällä hetkellä esitetään.
Omega-rasvahapot ovat ns. signaalimolekyylejä ja linolihapon ylenmääräinen käyttö länsimaiseen tapaan voi aiheuttaa sairauksia. Tästä syystä kasviperäisillä teollisilla öljyillä lotraaminen ei ole terveysteko.
Omega-6-rasvahappojen runsas saanti ohjaa eikosanoidituotantoa* tulehdusta edistävään suuntaan ja yleensä eläinperäisistä lähteistä peräisin olevat omega-3-rasvat taas tekevät päinvastoin. Tämän takia näiden terveellinen suhde on elintärkeä ja käytännössä lähes koko väestössä mitatut n-6:n-3-suhteet ylittävät terveydelle suositellun alueen (Torrissen et al. 2025).
Kasviperäisen omega-3 / alfalinoleenihapon (ALA) korkampi määrä ravinnossa on terveydelle eduksi, mutta se ei muunnu tehokkaasti DHA:ksi tai EPA:ksi. DHA ja EPA ovat pääasiassa ne rasvahapot, jotka alentavat tulehdusta kehossamme ja siksi näitä ei kannata verrata kasviperäiseen alfalinoleenihappoon. Korkeat linolihappopitoisuudet ruokavaliossa myös estävät tätä muuntoprosessia.
Mittauksista näkee kuinka ihmiset ovat luottaneet tällaiseen viestiin, jota Ursula Schwab tässä artikkelissa kertoo. Ihmisillä saattaa olla rasvahappotesteissä lähes 200% kasviperäistä alfalinoleenihappoa vs. optimimäärään, ja silti huomattava puutostila DHA- ja EPA-rasvahapoissa. Tästä näkee selkeästi käytännössä, että elimistömme ei kykene kovin hyvin hyödyntämään kasviperäistä omega-3-rasvaa tässä tarkoituksessa.
Tutkijat havaitsivat ALA:n suhteellisen konversion olevan ~7 % EPA:n osalta, mutta vain 0,013 % DHA:n osalta (Goyens et al. 2006). ALA:n konversio oli vain 0,3 % EPA:n osalta ja < 0,01 % DHA:n osalta (Hussein et al. 2005).
DHA:n konversio on osoittautunut hyvin alhaiseksi tai jopa minimaaliseksi monissa ihmisillä tehdyissä tracer-tutkimuksissa (Burdge, G. C., & Calder, P. C. 2005, Hussein et al. 2005)
”Suuremmat linolihapon (LA) saantitasot voivat estää ALA:n muuttumisen pidempiketjuisiksi omega-3-rasvahapoiksi” (Simopoulos, 2004), (Childs et al. (2010), (Kim et al. 2018).
”Runsas linolihappopitoisuus ravinnossa (n-6) vähentää konversioasteita noin 40–50 %” (Gerster H. 1998).
”Kaiken kaikkiaan alfalinoleenihappo näyttää olevan rajallinen pidempiketjuisten n-3-rasvahappojen lähde ihmisillä. Siten riittävä valmiiksi muodostuneiden pitkäketjuisten n-3-rasvahappojen, erityisesti DHA:n, saanti voi olla tärkeää optimaalisen kudostoiminnan ylläpitämiseksi” (Burdge, G. C., & Calder, P. C. 2005).
Nämä edellämainitut biologiset seikat jäävät järjestelmällisesti käsittelemättä asiantuntijoidemme viestinnässä: SCHWAB ei ole niinkään huolissaan juuri linolihaposta tai runsaista oksilipiinipitoisuuksista, vaan enemmänkin siitä, että alfalinoleenihappoa saataisiin ruoasta nykyisin liian vähän.
”Aikuisen tulisi käyttää vähintään 25 grammaa kasviöljyä päivässä n-3-sarjan alfalinoleenihappoa sisältäviä kasviöljyjä suosien” Schwab toteaa.
TM artikkelissa linolihapon korkea määrä on yhdistetty myös lihavuuteen
”Liiallinen linolihapon kulutus voi nostaa oksilipiinipitoisuuksia, jotka liittyvät tulehduksiin ja rasvan kertymiseen”, tutkijat kuvailevat tiedotteessa. Journal of Lipid Research -tiedelehdessä julkaistu tutkimus pani merkille, että hiiriä lihottivat rasvahappojohdannaiset oksilipiiniyhdisteet, jotka muodostuvat öljyn sisältämän linolihapon hajotessa elimistössä.
Liiallinen linolihapon saanti erityisesti ultraprosessoiduista elintarvikkeista saattaa edistää kroonisia aineenvaihduntaongelmia – tutkijat varoittavat tiedotteessa.
Miten kansanterveysviestintä voi olla biologisesti kestävää, jos keskeisiä aineenvaihdunnallisia rajoitteita ei tuoda avoimesti esiin? Mikä tätä viestintämallia ohjaa?
Jani Tuominen 21.12.2025
*Eikosanoidit ovat lyhytikäisiä mutta erittäin voimakkaita rasvahappopohjaisia viestimolekyylejä, joilla keho säätelee tulehdusta, verenkiertoa, kipua, immuunipuolustusta ja kudosreaktioita.
Tuominen viittaa tekstissään Tekniikan Maailman artikkeliin: ”Kuinka huolissaan pitaisi olla uusista tiedoista ruokaoljyn haitoista suomalaisprofessori vastaa”