Valhe demokratiasta – Kuka todella päättää Suomessa?

Suomalaisen demokratian kulmakivinä on pidetty vapaita vaaleja, puolueita ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Kuitenkin tarkasteltaessa puolueiden toimintaa ja päätöksentekoa nousee esiin huolestuttava kysymys. Kuinka paljon valtaa puolueiden rivikansanedustajilla ja jäsenillä on verrattuna puoluejohdon ja muiden vaikutusvaltaisten tahojen valtaan? Tämä artikkeli tarkastelee puoluekurin, rahoituksen, sisäisen demokratian, sekä kansainvälisten vaikutteiden roolia suomalaisessa päätöksenteossa.

Puoluekuri ja vallan keskittyminen puoluejohdolle

Puoluekuri on keskeinen tekijä, joka rajoittaa kansanedustajien ja jäsenten itsenäistä päätöksentekoa. Suomessa puolueet noudattavat tiukkaa puoluekuria, mikä tarkoittaa, että kansanedustajat äänestävät lähes poikkeuksetta puoluejohdon linjan mukaisesti, vaikka se ei aina vastaisi heidän henkilökohtaisia näkemyksiään tai äänestäjäkunnan etuja. Tämä käytäntö johtaa tilanteeseen, jossa puoluejohto määrittää politiikan suunnan ja riviedustajat toimivat vain sen toteuttajina.

Puoluekuri on Suomessa vahvempi kuin monissa muissa Pohjoismaissa, mikä rajoittaa kansanedustajien itsenäistä päätösvaltaa. Tämä näkyy erityisesti tilanteissa, joissa päätökset ovat poliittisesti kiistanalaisia tai vaativat puolueiden johdon strategista harkintaa. Kansanedustajille voi syntyä paine äänestää linjan mukaisesti, vaikka se poikkeaisi heidän henkilökohtaisista näkemyksistään, mikä voi johtaa poliittiseen turhautumiseen ja julkisen luottamuksen heikkenemiseen. (Yle)

Puoluekurin vaikutukset näkyvät erityisesti sote-uudistuksen, ilmasto- ja EU-politiikan kaltaisissa kysymyksissä, joissa puoluejohto usein määrittää linjan etukäteen. Yle on käsitellyt puoluekurin vaikutusta kansanedustajien itsenäisyyteen ja huomauttaa, että se voi johtaa tilanteisiin, joissa kansanedustajat kokevat olevansa enemmän puolueen kuin äänestäjiensä edustajia. Tämä herättää kysymyksen siitä, kuinka aidosti kansalaiset todella voivat vaikuttaa päätöksiin, kun valta on keskitetty puolueiden johtohenkilöille.

Puolueiden taloudellinen riippuvuus

Puolueiden rahoitus on toinen keskeinen tekijä, joka vaikuttaa niiden päätöksentekoon ja itsenäisyyteen. Suomessa puolueet saavat valtionavustusta, jonka määrä määräytyy eduskuntavaaleissa saavutettujen äänimäärien ja kansanedustajapaikkojen perusteella. Lisäksi puolueet saavat lahjoituksia ja tukia yrityksiltä, säätiöiltä ja muilta tahoilta, mikä voi luoda riippuvuussuhteita ja ohjata poliittisia linjauksia.

Transparency International Suomi on huomauttanut, että vaikka Suomessa ei ole laajamittaista korruptiota, rakenteellinen ja poliittinen riippuvuus ulkopuolisesta rahoituksesta voi vaikuttaa päätöksentekoon. Suurimpien puolueiden, kuten SDP:n, Perussuomalaisten ja Keskustan, sijoitustoiminta rahastoihin ja muihin kohteisiin voi myös vaikuttaa niiden poliittisiin valintoihin, erityisesti talous- ja energia-asioissa .

Tämä taloudellinen riippuvuus voi konkretisoitua esimerkiksi tilanteissa, joissa puolueen kannattajien etu ja ulkopuolisen rahoittajan intressi ovat ristiriidassa. Esimerkiksi energia-alan tai suurteollisuuden vaikutus voi ohjata puolueen kantoja ilmasto- ja talouspolitiikassa tavalla, joka ei välttämättä vastaa laajemman kansalaiskunnan tarpeita.

Puolueiden sisäinen demokratia – jäsenistön olemattomat vaikutusmahdollisuudet

Puolueiden sisäinen demokratia vaihtelee puolueittain ja jäsenistön vaikutusmahdollisuudet voivat olla rajalliset, erityisesti suurissa puolueissa. Demofinlandin raportti “Jäsentensä näköiset – Puolueiden sisäinen demokratia Suomessa” korostaa, että päätöksenteko keskittyy puoluejohdolle ja johtaville elimille, eikä jäsenistöllä ole aina mahdollisuutta vaikuttaa merkittävästi.

Henrik Jaakkolan tutkimus osoittaa, että jäsenistön osallistuminen puolueohjelmien laatimiseen on usein muodollista, ja lopulliset päätökset tehdään puolueen johtavissa elimissä. Tämä voi johtaa siihen, että jäsenet kokevat äänensä merkityksettömäksi, mikä puolestaan vähentää kiinnostusta puolueiden toimintaan ja voi heikentää demokratian legitimiteettiä.

Erityisesti nuorilla ja uusilla jäsenillä on usein vaikeuksia päästä vaikuttamaan puolueen päätöksiin, mikä voi johtaa siihen, että he hakeutuvat ulkopuolisiin kansalaisjärjestöihin tai aktivistiryhmiin, joissa heidän äänensä koetaan kuuluvaksi.

Kansainväliset yhteydet ja globaalit vaikutteet

Suomalaiset puolueet eivät toimi tyhjiössä, vaan ne ovat osa laajempaa kansainvälistä verkostoa. Muun muuassa EU:n strateginen ohjelma vuosille 2024–2029 asettaa poliittiset prioriteetit, jotka ohjaavat jäsenvaltioiden päätöksentekoa. Tämä näkyy esimerkiksi energia- ja ilmastopolitiikassa, joissa kansallisten päätösten on oltava EU:n direktiivien ja asetusten mukaisia.

Ylen analyysi osoittaa, että EU:n lainsäädäntö kattaa noin 70 % Suomen lainsäädännöstä, mikä korostaa unionin merkittävää vaikutusta kansalliseen päätöksentekoon (Yle, EU:n vaikutus Suomen lainsäädäntöön). Lisäksi kansainväliset järjestöt, kuten Maailmanpankki ja IMF, voivat vaikuttaa talouspoliittisiin linjauksiin, erityisesti kriisien aikana.

Kansainväliset vaikutteet voivat rajoittaa kansallisten intressien priorisointia ja aiheuttaa sen, että puolueiden poliittiset linjaukset eivät aina heijasta suomalaisten kansalaisten toiveita, vaan pikemminkin globaalien organisaatioiden ja taloudellisten intressiryhmien odotuksia.

Suomalaisen politiikan haasteena on puolueiden johdon ja muiden vaikutusvaltaisten tahojen valta-asema, joka voi rajoittaa kansalaisten ja jäsenistön vaikutusmahdollisuuksia. Puoluekuri, taloudelliset sidonnaisuudet, rajallinen sisäinen demokratia ja kansainväliset vaikutteet voivat kaikki ohjata puolueiden toimintaa tavalla, joka ei vastaa kansalaisten etuja.

Samuel Gryning 5.10.2025

Lähteenä myös: Tieteen Termipankki