Venäjä on viime vuosina pyrkinyt näkyvästi mukaan rokotekilpailuun, ja sen kehittämä Sputnik V -rokote herätti huomiota myös Suomessa. Moni suomalainen kävi Covid-19 pandemian alettua hakemassa kyseisen rokotteen Venäjältä pitäen sitä parempana ja helpommin saatavana, kuin länsimaiset koronarokotteet (Yle 2021, Tekniikka & Talous 2021). Sputnik V on virusvektorirokote, mutta sen tavoite täysin sama, kuin mRNA rokotteilla: kehon solut halutaan tuottamaan piikkiproteiinia. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt Venäjän tutkimustyö mRNA-rokotteiden saralla – mRNA tunnetaan teknologiana, joka mullisti vaarallisella tavalla koronapandemian vastaisen taistelun länsimaissa. Tässä artikkelissa tarkastelen kriittisesti Venäjän mRNA-rokotteiden tutkimuksia, niiden turvallisuutta ja laajempaa julkista kuvaa, jossa Venäjää pidetään ajoittain suomalaisessa rokotekeskustelussa ”inhimillisenä” toimijana, vaikka sen toimintamallit lääketieteessä ja lääketeollisuudessa eivät juurikaan poikkea länsimaisista toimintamalleista.
Venäjän mRNA-tutkimukset: tiedettä vai propagandaa?
Venäjän tiedeorganisaatiot ja lääketehtaat ovat ilmoittaneet kehittävänsä omia mRNA-pohjaisia rokotteita, mutta näiden tutkimusten avoimuus ja läpinäkyvyys ovat olleet kyseenalaisia. Aivan samalla tapaa, kuin länsimaissakin, joissa tosin rokotevaiheet, kliiniset kokeet ja tutkimustulokset julkistetaan yleisesti tieteellisissä julkaisuissa. Venäjän tutkimuksista on ajoittain tiedotettu hyvin valikoidusti. (The Lancet, Logunov 2021). Kansainväliset asiantuntijat ovat arvostelleet, että venäläiset tutkimukset eivät aina noudata tieteellisiä perusperiaatteita, kuten kaksoissokkotestejä ja laajaa potilasjoukkoa (Science Magazine 2021). Tästä samasta on tietysti kritisoitu lähiaikoina myös länsimaisia toimijoita.
Tämän seurauksena on vaikea arvioida, kuinka turvallisia ja tehokkaita Venäjän mRNA-rokotteet todellisuudessa ovat. Useat raportit ovat herättäneet huolta puutteellisista turvallisuustiedoista, erityisesti pitkäaikaisista vaikutuksista ja harvinaisista sivuvaikutuksista, joten toimintamallit näyttävät olevan hyvinkin samankaltaiset kuin länsimaisessa lääketieteessä nykyään. (WHO:n turvallisuuskatsaukset, 2022). Venäjän viranomaiset ovat länsimaiden tapaan kuitenkin usein sivuuttaneet nämä kritiikit ja pyrkineet kiihdyttämään rokotteiden hyväksyntää poliittisista syistä (Reuters, 2021).
Lääketeollisuuden julmuudet eivät ole länsimaiden yksinoikeus
Some-keskusteluja lukiessa huomaa, että monet suomalaiset suhtautuvat Venäjään usein harvinaisen myönteisesti tai jopa romantisoivasti, etenkin verrattuna länsimaihin. Tämä näkyy myös käsityksissä Venäjän lääketieteestä: oletetaan, että venäläinen tutkimus tai lääketiede olisi jotenkin ”inhimillisempää” tai ”vähemmän kaupallisesti ohjattua” kuin lännessä. Todellisuus on kuitenkin toinen.
Venäjän lääketeollisuus näyttäisi olevan alistettu tiukkaan valtion kontrolliin, mutta tämä ei ole tuonut mukanaan inhimillisyyttä tai etiikkaa. Päinvastoin, on dokumentoitu lukuisia tapauksia, joissa kansalaisten terveys on pantu vaakalaudalle poliittisten tavoitteiden ja taloudellisten etujen vuoksi (Human Rights Watch 2020). Rokotehankkeiden kiirehtiminen ilman riittävää tieteellistä validointia on yksi niistä monista esimerkeistä, jotka paljastavat lääketeollisuuden ja poliittisen johdon armottomuuden, niin lännessä, kuin Venäjälläkin.
Länsimaissa lääketeollisuus on usein kaupallisten intressien ohjaama ja on syyllistynyt vakaviin eettisiin rikkomuksiin (esim. Pfizerin ja Moderna-kritiikki tutkimusvaiheissa (The New York Times, 2021). Tästä huolimatta länsimaissa vallalla on yleensä ainakin näennäisesti parempi tieteellinen valvonta, läpinäkyvyys ja riippumattomuus, mikä vähentää tapauskohtaisesti riskitason hyväksymistä. Venäjällä nämä kontrollimekanismit ovat heikompia, ja kansalaiset ovat siksi erityisen alttiita lääketeollisuuden ja valtion välisten sopimusten varjopuolille (Transparency International Russia Report, 2022).
Kriittiseen tarkasteluun tulisi panostaa entistä enemmän
Suomalaisessa mediassa ja sosiaalisessa keskustelussa on nähtävissä outoa kaksinaismoralismia. Venäjää puolustetaan usein inhimillisenä ja oikeudenmukaisena, vaikka todellisuudessa sen toimintatavat lääketeollisuuden saralla eivät juurikaan poikkea länsimaisten yhtiöiden tai valtioiden julmuuksista. Tämä myötämielisyys on haitallista, sillä se estää kriittistä suhtautumista ja herättää vaarallisia harhaluuloja (Ylen mediakritiikki 2023).
On tärkeää, että Suomi ja suomalaiset lisäisivät kriittistä tarkastelua lääketieteen ja lääketeollisuuden saralla, myös Venäjän kaltaisten toimijoiden kohdalla. Lääketieteellisen tiedon ja rokotekehityksen pitää perustua avoimuuteen, tieteelliseen vastuuseen ja potilaiden turvallisuuteen – ei poliittiseen propagandaan tai valtakoneiston pikavoittoihin.
– Päätoimittaja 10.8.2025 –
Lähteet: new.nmicr.ru Logunov, D. Y., et al. (2021) Science Magazine (2021). World Health Organization (WHO) (2022). Reuters (2021). Human Rights Watch (2020). The New York Times (2021). Transparency International Russia Report (2022). Yle Mediakritiikki (2023) Yle (2021) tekniikka & talous (2021)