Uusliberalismi ja globalisaatio
Professori David Harveyn teos: Uusliberalismin lyhyt historia auttaa ymmärtämään miten 1970-luvulla alkaneet taloudelliset kriisit ja öljykriisi muuttivat vallan tasapainoa. Ronald Reaganin ja Margaret Thatcherin hallinnot nostivat markkinat politiikan ytimeen ja julistivat, että ”valtio ei ole ratkaisu, vaan ongelma”. Uusliberalistinen ajattelutapa korosti yksityistämistä, deregulaatiota (markkinoiden vapautumista/sääntelyn heikentymistä) ja veronalennuksia, joka vahvisti suuryritysten vaikutusvaltaa. Samalla globalisaatio mahdollisti pääoman ja yritysten toiminnan yli kansallisten rajojen, mikä teki valtion säätelystä yhä vaikeampaa.
Transnationaalinen kapitalistiluokka ja globaalin vallan uudet muodot
Leslie Sklairin kehittämä transnationaalisen kapitalistiluokan (TCC) teoria tarjoaa yhden vaikuttavimmista kehyksistä ymmärtää globalisaation aikakauden vallan ja eriarvoisuuden rakennetta. Sklair esittää, että kapitalismin ydin ei ole enää yksittäisissä valtioissa toimivassa kansallisessa pääomassa, vaan ylikansallisessa verkostossa, jossa taloudellinen, poliittinen ja kulttuurinen valta kietoutuvat yhteen. Tämä verkosto muodostaa uudenlaisen hallitsevan luokan, jonka toiminta ei tunne valtionrajoja ja jonka vaikutus ulottuu politiikasta kulutuskulttuuriin ja globaaleihin ympäristökysymyksiin. Sklairin mukaan perinteinen käsitys kapitalistisesta luokasta – kansallisen pääoman ja työväen välisenä vastakkainasetteluna – on vanhentunut. Globalisaation seurauksena talouden ja politiikan toimijat ovat organisoituneet ylikansallisesti, jolloin syntyy uusi, maailmanlaajuisesti kytkeytynyt eliitti. Tätä hän kutsuu transnationaaliseksi kapitalistiluokaksi (TCC). Kyse ei ole yksittäisistä yritysjohtajista tai poliitikoista, vaan laajasta rakenteellisesta verkostosta, joka ulottuu yli valtioiden ja instituutioiden rajojen. Verkosto on jakautunut neljään ryhmään. Yhtenä suuryritykset johtajineen, jotka hallitsevat globaalia tuotantoa ja taloutta. Toisena poliitikot, kansainväliset virkamiehet ja sääntelyelimet, jotka tukevat markkinoiden vapautumista ja pääoman liikkuvuutta. Kolmantena konsultit, tutkijat, juristit ja asiantuntijat, jotka tuottavat ideologista ja hallinnollista tukea globaaliselle järjestelmälle. Neljäntenä media, mainonta ja kulttuuriteollisuus, jotka ylläpitävät kulutuskeskeistä maailmankuvaa ja tekevät haluttavaksi järjestelmän arvoja. researchgate.net Demokratian rapautumista pahentaa etenkin se, että suurvaltojen presidentteinä istuvat hampaisiin asti vaurastuneet miehet, jotka tuskin ajavat kansan asiaa.
Trumpin ja Putinin varallisuuden kertymisen ja poliittisen vallan syntymisen eroavaisuudet
Donald Trumpin kohdalla varallisuus toimi välineenä poliittisen vallan saavuttamisessa, sillä hänen miljardööristatuksensa lisäsi uskottavuutta ja auttoi häntä nousemaan Yhdysvaltain presidentiksi. Vladimir Putinin tapauksessa taas suhde on käänteinen: hänen oletettu varallisuutensa nähdään seuraamuksena poliittisesta vallasta, ei sen lähteenä. Venäjän autoritäärinen järjestelmä on mahdollistanut sen, että poliittinen asema on toiminut taloudellisen rikastumisen välineenä. Näin Klaus Dingwerth ja Julian Eckl osoittavat, että miljardöörien poliittinen valta voi syntyä kahdesta suunnasta – joko taloudellisen pääoman muuttumisesta poliittiseksi tai poliittisen vallan muuttumisesta taloudelliseksi omaisuudeksi, mikä korostaa varallisuuden ja vallan keskinäistä riippuvuutta globaalissa politiikassa.
researchgate.net
Päivi Virtanen 29.10.2025
Suomen osalta kuitenkin on kyse perustuslain vastaisesta rikollisuudesta. Mm. Iltalehti 19.2. 2013 ”Miljoonien rahavirrat puolueille” kertoo, kuinka Suomen lainsäädäntövalta todellisuudessa ostettiin pois kansalta .
Mitä sitten tällä ostetulla ”lainsäädännöllä” pahimmaillaan saadaan ? Iltalehti 7.4. 2012 ”Eduskunnassa muhii miljardikaappaus.” ” Yli lain salliman perityt tasoitusvastuurahat aiotaan kaapata.”
Ja toden totta 1..1 2013 tämä varakaus ”lailla 444/2012” toteutetiin, kunhan ensin oli tehty syytesuoja varkaille muuttamalla ”perustuslakia” 2011: ”Pl 118 § ..Kansalaisten kokemat ihmisoikeusloukkaukset … syyteoikeutta ei kuitenkaan ole mikäli syyte perustuslain mukaan on käsiteltävä Valtakunnanoikeudessa.
Tällä rikollisella ”lainsäädännön” ostamisella siis nyt tapetaan ihmisiä täysin häikäilemättömästi suunitelluissa ja suunnitelmallisesti toteutetuissa sodissa tai romahduttamalla terveydenhuolto: Rumble; Atomistudio; Totuuden etsijät; Kimmo Leino; Suomen terveydenhuollon tahallinen alasajo .
Tätä ihmisten tuhoamista puustataan Euroopan komission täydellä sensuurikoneistolla, joka estää ( koittaa estää ) julkisten asiakirjojen saamisen kansalaisten luettavaksi .
Tämä kaikki siis on tehty 1992 alkaen kansalta salatulla EY-liitynnällä; ”kansanäänestys” oli pelkkää teatteria, eikä Komission suoraa ja delegoitua lainsäädäntövaltaa kansalle kerrottu; kuten ei kerrottu sitäkään, että ”EY-Venäjäpakotteet”, joilla Suomen pienyrityksiä tuhotaan on määrätty Yhdysvalloista !
Suomen tuhoamisessa siis on todellisuudessa kyse dollarin pönkittämisestä maailman valuutana ja ihmisten omaisuuden ryöstöstä. ( youtube; Kimmo Leino; Salassa myyty Suomi ” ). Meitä siis todellisuudessa johtaa rikollisorganisaatio ”eduskunnan” selän takana; eduskunnan, joka kumartaa Suomen kansalaisten tuhoajia !
Suomessa on jo pitkään päättäjien taholta lisätty lapsiköyhyyttä ja koko kansan pahoinvointia ja rahapulaa.
Jos kävisi niin hauskasti, että joku ministeri, presidentti, virkamies, poliisi, tuomari, pappi, ison ylikansallisen yrityksen johtaja tai muuten vaikutusvaltainen ihminen havaittaisiin tehneen maanpetoksen tai sotaan yllyttämis rikoksen, kuka ihminen, virkamies tai mikä valtion elin voi nostaa ja tutkia tätä rikosta? Entä jos joku tutkiva journalisti havaitsisi näissä kaikissa portaissa olevan salaliiton? Voiko yksityinen kansalainen nostaa siviilikanteen vaikka tuomaria tai ministeriä vastaan maanpetoksesta?
Siis yksinkertainen kysymys. Monta ihmistä tarvitaan täydelliseen maanpetokseen, jotta vallassa olevat voivat estää sen tutkimisen, koska itse kuuluvat syyllisiin?