Ottaen huomioon, että vasta viimeiset ~2400 vuotta on demokratian ongelmat tiedetty, niistä varoitettu ja käytäntö todettu varsin kyseenalaiseksi, miksi ihmeessä suuri osa nykyiseen järjestelmään tympääntyneistä vaatii ”parempaa” demokratiaa? Nykyisen länsimaisen demokratian yhteys kansanvaltaan on lähinnä siinä, että kansa saa äänestää, joten sinänsä voisi luulla sen kansanvallan lisäämisen olevan korjaus tasavaltaiseen järjestelmään… jos siis ei ole juurikaan vaivautunut perehtymään demokratian ”pieniin” ongelmiin. Ja ei, ei tarvitse minua uskoa, riittää että kaivaa kirjoituksia antiikin Kreikan ajoilta eteenpäin ja uskoo siihen, että ne 2000+ vuotta kasautunutta ihmiskunnan ymmärrystä asiasta saattaa olla oikeassa sen kahdeksan meemin sijaan, mikä on keskivertokansalaisen tietämys demokratiasta. Tietysti jos kaikki äänestäisivät oikein, demokratia toimisi, eikös?
Harha oikein äänestämisestä ja tasavallan todellisuus
Tämä käsitys ”oikein äänestämisestä” onkin nähdäkseni yksi suurimmista väärinkäsityksistä demokratiaa puolustavien keskuudessa. Kaikki ihmiset ajattelevat itse äänestävänsä oikein ja samalla kaikki ihmiset ajattelevat sillä omalla, yksilöllisellä tavallaan. Se, että kansa äänestää poliitikkojen puheiden mukaan tekojen sijasta, pettyen joka kerta petettyihin lupauksiin on taas sitten asia erikseen. Jos kuvitellaan tilanne, missä poliitikot oikeasti tekisivät mitä lupaavat, tämä ihmisten erilaisuus aiheuttaisi edelleen ne samat ongelmat. Siksi asia ratkaistiin tasavallalla – pieni ryhmä helposti ohjailtavissa olevia ihmisiä oikeutetaan valtaan niin enemmistö ei pääse kukkoilemaan omistavan luokan ylitse.
Nimittäin ”oikea demokratia” on pohjimmiltaan enemmistödiktatuuri. Jos yksi ääni per perse on se tapa millä päätetään, suurin joukko saa tahtonsa läpi. Vahva keskiluokka mahdollistaisi kohtuullisen ”reilun” järjestelmän demokratiassa, koska heidän etunsa olisi luoda suojaverkko jos mokaa, samalla antaen mahdollisuuden nousta portaissa ylöspäin. Kapitalistisessa järjestelmässä missä kaikki on kilpailun varassa tilanne on kuitenkin se, että ylin luokka haluaa vaikeuttaa kilpailijoidensa asemaa mahdollisimman paljon ja tässä kohden tulee se tasavallan vahvuus – massat voidaan hiljentää. Mutta sehän johtaa siihen pahaan sosialismiin!!?!
Sosiaaliturva omistavan luokan henkivakuutuksena
Maailmassa, missä naista voidaan kutsua mieheksi, voidaan sitä pohjoismaista mallia, eli sosialidemokratiaa, kutsua sosialismiksi. Sosialidemokratia on kuitenkin, kuten noin kuusi miljoonaa kertaa on sanottu, edelleenkin kapitalistinen järjestelmä, ei sosialistinen. Valtio omistaa ja hoitaa kriittisen infran, kaikki muu rullaa kapitalistisella tavalla yksityisomistuksessa. Pohjoismainen malli lisää siihen mukaan vahvan sosiaaliturvan, jota sitten kutsutaan sosialismiksi joko tiedon tai ymmärryksen puutteen vuoksi. Tämä perustoimeentulo myydään yleensä kansalle ”turvaverkkona”, mikä se toki osittain onkin, mutta mikä se todellisuudessa on, on halpa henkivakuutus. Jaa niin kenelle, niille köyhille? Ei, vaan omistavalle luokalle. Nimittäin ruokkivaa kättä ei yleensä purra, joten antamalla almuja köyhille estetään varsin tehokkaasti se talikkojen ja soihtujen pakkautuminen sinne kartanon portille. Ja kun sen ”sosiaaliturvan” vielä maksatuttaa keskiluokalla kertoen, että köyhät varastavat heidän tulonsa, saadaan ne alimmat luokat tappelemaan keskenään. Kertakaikkiaan nerokas konsti.
Perustuslaki ja kansan vallan paradoksi
No mutta nämä enemmistödiktatuurin ongelmathan voidaan helposti ratkaista tekemällä oikealla tavalla perustuslaki! Paitsi että sitten se ei ole demokraattinen, vaan joku taho sanelee ne ”oikeat” arvot kansalle, kansalta kysymättä. Kun jokainen ajattelee sitä itseään ensimmäisenä, mitään ”yhteistä etua” ei ole olemassa, joka voitaisiin lakiin kirjoittaa. Jätetään nyt tällä kertaa kritiikki sääntöpohjaisesta järjestelmästä väliin ja teeskennellään sen toimivan – olemme edelleen umpikujassa kenen arvot ovat ne ”oikeat”, joidenka mukaan se perustuslaki tehdään? Jos perustuslaki estää kansaa ampumasta omaan jalkaansa, se ei ole kansanvaltainen. Jos perustuslaki sallii sen, kansa tulee sopivan demagogin sattuessa paikalle ampumaan itseään polveen ja antamaan vallan pois käsistään, kunhan vaihdossa saa turvallisuutta. Joten… Miksi ihmeessä siis kansalle tulisi antaa valtaa?
Tietysti jos kannatat jotain ”elitististä” mallia, olet ylimielinen mulkku. Demokratiavastaisuus on käynyt saman inflaation läpi kuin rasismi, eli sillä termillä ei ole mitään arvoa sen voidessa tarkoittaa mitä tahansa asiaa, josta joku nyt sattuu olemaan eri mieltä. Itse lasken demokratian olevan pykälän parempi kuin tyrannian, eli voidaan sanoa että olen demokratiavastainen… toki en kannata mitään valtaa muiden ylitse, mikä on taas toinen asia. Kuitenkin se ”pienempi paha” olisi jonkinsortin taho, joka oikeasti edes yrittäisi olla sen kansansa puolella. Tahtoa sille ei kuitenkaan ole, koska demokratia on lännen pyhä lehmä. Helposti ohjailtavissa oleva kansa yhdistettynä ”edustuksellisuuden” tai ”suoran demokratian” ylistämiseen takaa vallan pysyvän harvojen käsissä. Ihmisluonnon korjaukseen massoittain ei ole olemassa keinoja, koska massoilla ei ole mitään tuntemusta olevansa ”rikki”, korjauksen tarpeessa. Aikansa valistuneet ajattelijat kuvittelivat kollektiivisen tietoisuuden olevan jo niin edistynyt, että kansa olisi valmis ottamaan vallan. Väärässä olivat, pahasti väärässä.
Mahdoton tie ulos sirkuksesta
”No mikä sitten tilalle? Et saa kritisoida ellei sinulla ole valmista vertaisarvioitua parempaa ratkaisua!” Toki. Kuristetaan vanha järjestelmä oikeutuksestaan valtaan (eli ei anneta sille yhtä ainoaa ääntä tahi lanttia), laitetaan valtaan hetkellisesti jokin likemmäksi yhtä hyveellinen tyyppi kuin vaikka Jeesus, joka rakentaa vesitiiviin perustuslain ja valitsee sen seuraavan neuvoston valtaan. Mahdotonta! Ei, mutta silti sata kertaa helpompaa kuin äänestää oikein ja sitä kautta korjata tämä sirkus. Siihen saakka kuitenkin MYOB ja F-IW, kuten Russell sanoi.
Jukka Ojala 11.2.2026
Kirjoitus julkaistu alunperin blogissa Hajatuskuplia. Jukka Ojalan Blogit Hajatuskuplia ja Funtsittavaa
Kiitos. Paljon ajateltavaa. Haluan pilkkoa mainitsemiasi seikkoja hieman enemmän erilleen. On helpompi jäsennellä, ja nähdä syy/seuraus siten.
Onko meillä oikeastaan demokratiaa, nimeä enempää? En tiedä.
Kapitalismi ei ole väittämäänsä, koska se ei ole vapaata. Se on monopoli, jonka hallitsija/t tuottavat arvottomia ”merkkejä”, joita ne lainaavat valtioille. Valtiot keräävät veroina samoja merkkejä maksaakseen lainansa, mutta erona on että meille käyttäjille nuo kuuluisat pelimerkit voivat merkitä nälkäkuolemaa tai paleltumista. Heille ne voivat vain tuottaa kaikkea sitä mille IHMISET ANTAVAT ARVOA. Pelataksemme heidän merkeillään – voisimme yhtä hyvin käyttää 3mm teräsprikkoja – maksamme heille jatkuvasti, kunnes he ”omistavat” kaiken.
Halusin vain tuon esimerkkinä siitä kuinka demokratia – josta olen kanssasi jokseenkin samaa mieltä – on myös vinoutunut kun väitettyä vertaa todellisuuteen ja käytäntöön. Kuinka monta kertaa jokin valtio olisi aidosti esittänyt jonkin asian RATKAISTAVAKSI DEMOKRAATTISESTI? Montako kertaa valtio on edes esittänyt asiaan liittyvät faktat seikkaperäisesti ennen mitään tekemäänsä päätöstä. Kyllähän valtiomiehet mitään sanovat, kuten ”Me tienataan tällä” tai ”Minä toimin hyvässä uskossa”, mutta jos olemme rehellisiä itsellemme, eivät nuo lauseet lupaa mitään kuten eivät myöskään 98% demokratiamme poliitikoiden puheista. Äänestämme ihmisiä ”valtaan”, muttemme milloinkaan aiheista, konkreettisista asioista. Meille äänestäjille saattaa tulla tunne hyvästä teosta, kun äänestämme jonkun kivan tyypin eduskuntaan, mutta mistään ei todellisuudessa ole sovittu. Ei alkuunkaan. Arvot luetellaan kuvan vieressä.
Sanot että kapitalistisessä järjestelmässä suurin haluaa estää kilpailua, ja niin käykin, mutta sen mahdollistaa juuri nykydemokratiamme kaltainen kaksinaismoralistinen valtarakenne. Kaapattu ja vääristetty asia; Demokratia, Kapitalismi, Rokotus, Lastensuojelu, Hyväntekeväisyys; Lista alkaa olla pitkä.
Oliko demokraattinen tahto – eli ENEMMISTÖN NIMENOMAINEN HALU -pelastaa pankkeja verorahoillamme joskun viime vuosisadalla, tai pitää maikkari elossa tuossa taannoin? Oliko enemmistömme halu avata rajamme maahanmuutolle? Moniko meistä äänesti Wonderliar:a?
Meille on meidän demokratiassamme esitetty, ilman ongemia tai vasta-argumentteja, että ennen eivät saaneet naiset äänestää. Totuus oli kuitenkin hieman toisenlainen, vaikkei tuo väite ole teknisesti valhe. Naisia ei pyritty niinkään estämään, vaan oletusarvo oli että perhe tai pariskunta ei tarvinnut kuin yhden äänen, koska miksipä he eivät olisi samaa mieltä keskenään – ovathan he pariskunta, ja on huomattavan paljon helpompaa odottaa heidän (kahden aikuisen) saapuvan kompromissiin, ennemin kuin 500,000 tai 1 000 000 tuntemattoman. Kun äänioikeus oli sillä jota valtiovallan päätökset eniten koskettivat, pääsimme paljon lähemmäs sitä yhteistä hyvää ja oikeaa päätöstä kuin nykyaikana. Äänestyskäytöksesi vaikutti paljon välittömämmin esimerkiksi talouteesi. Lisäksi, ei ollut sosiaaliturvan varassa eläviä äänestäjiä. Äänestävätkö poliitikot ikinä itselleen palkanalennuksia? Entä sosiaaliturvan varassa elävät leikkauksia sosiaaliturvaan?
Ei ole loputtoman kauaa siitä kun kirkko hallitsi käytännössä enemmän ihmisiä, kuin silloin vielä tuoreehkot demokratiat. Kirkko oli osa valtiovaltaa, koska valtiojohtajat halusivat kirkon vallan. Oikeastaan tämän aloittivat kuninkaalliset, mutta oikaisin. Nyt nuo ovat erotetut, kirkon maallinen valta on siirretty valtiolle.
On raskasta olla kaikesta perillä. Olla hereillä jatkuvasti, varuillaan ettei tule huijatuksi. Olisi helpompaa jos joku johtaisi meitä, mutta sillälailla hyvin ja oikein ja kivasti… ja oikein kivasti. Ja se joku ottaisi aina kaiken olennaisen huomioon, ja jäsentelisi asiat tärkeysjärjestykseen, ja olisi tasapuolinen ja reilu ja välittäisi. Totuus on kuitenkin ikävämpi, koska jollet sinä itse halua päättää omasta elämästäsi, joku toinen kyllä mielellään päättää, ja valitettavan usein se päättää että sinä jäit nyt valitettavasti ilman. Voit silti polkea sähköä tällä kuntopyörälläni, ja tuottosi kattaa juuri sopivasti kulusi. Juuri tässä me Suomalaiset olemme valtiomme suhteen, kuten kirjoitit. Olemme demokraattisesti antaneet valtaamme itseemme toisille, emmekä lukeneet sopimusehtoja.
Toiset meistä haluavat hallita toisia, koska eivät osaa hallita omaa elämäänsä tai omia tunteitaan. Toiset hallitsevat toisia koska he ovat siinä hyviä ja silloin myös hallitut saattavat olla tyytyväisiä. Kaikki vanhemmat – jotka aktiivisesti täyttävät roolinsa – hallitsevat lapsiaan, jossain määrin. Meritokratiassa tunnistetaan paras, ja annetaan valtaa sen myötä. Kaikkea hallintaa ei saa kitkettyä, eikä kaiketi pidäkkään saada. Senlainen valta joka ei palvele tahoa jolta oikeutuksensa saa on kitkettävissä- ja kitkettävä – pois, mutta se ei riitä ilman omaa vastuuntuntoasi, valtakolikon kääntöpuolta. Jos olet vastuussa omasta elämästäsi, vierastat niitä jotka yrittävät hallita sinua. Jos haluat vain valtaa, pelkäät ja pakenet vastuuta. Haluat vangita ne jotka arvostelevat päätöksiäsi, vähintään hiljentää.
Demokratia ei hallitse ketään. Eikä kapitalismi tai sosialismi tai vaikkapa postilaitos. Ihmisten tapauksessa toiset ihmiset – toivottavasti, herra af Grann!!! – hallitsevat toisia, ja tähän vuorovaikutukseen on kaikenlaisia abstrakteja sääntöjä, ja tunteisiin vetoamisia, ja uhkailuita ja porkkanoita. Toisia käytetään hyväksi kotioloissa, ja toisia partioleireillä tai kouluissa, ja osa heistä jää kantamaan taakkaansa ”yksin”. Siten ettei kukaan osoita tälle arvostusta, tai lempeyttä, tai myötätuntoa. Tuonlaisia ihmisiä valtaapitävät ”rakastavat”, vihjailu riittää ja nuo sensuroivat omat ajatuksensakin, parhaillaan valvovat etteivät muidenkaan mopot keuli. Demokratiamme koululaitos tuottaa yhtenä tahona tuonkaltaisia ihmisiä. Aivopesu ei ole siinä että joudut opetella derivaatasta ja dysfetismistä, vaan se on välituntikellojen soinnissa, opettajan mielivallassa ja mielistelyssä, se on ajatuksessa että ihmiset tappavat toisensa jos valtioita ei yhtäkkiä enään ole.