Venäjän presidentti Vladimir Putin on hyväksynyt lain, joka antaa poliisille ja tutkintaviranomaisille oikeuden jäädyttää kansalaisten pankkitilit ilman tuomioistuimen päätöstä. Laki astui voimaan välittömästi, ja sen pelätään heikentävän kansalaisten oikeusturvaa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on allekirjoittanut lain, joka antaa poliisille ja tutkintakomitealle oikeuden jäädyttää pankkitilit rikosepäilyjen yhteydessä ilman tuomioistuimen erillistä päätöstä. Uutistoimisto TASS kertoi asiasta 1. elokuuta.
TASS:n mukaan laki mahdollistaa sen, että poliisi voi keskeyttää kansalaisten tai yritysten pääsyn tileilleen, mikäli epäillään esimerkiksi rahanpesua, petoksia tai muuta talousrikosta. Jäädytys voidaan tehdä tutkinnan alkuvaiheessa ja se ei edellytä oikeuden hyväksyntää.
The Moscow Times kirjoittaa, että laki on herättänyt oikeusasiantuntijoissa ja kansalaisjärjestöissä huolta. Kritiikin mukaan viranomaisten valtuuksien laajentaminen ilman oikeusvaltion kontrollimekanismeja saattaa johtaa väärinkäytöksiin ja horjuttaa kansalaisten luottamusta pankkijärjestelmään.
”Tällainen laki antaa viranomaisille pelottavan paljon valtaa ilman ulkopuolista valvontaa. Se voi johtaa mielivaltaisiin toimiin, erityisesti poliittisesti arkaluontoisissa tapauksissa,” totesi nimettömänä pysyttelevä lakimies The Moscow Timesin haastattelussa.
Laki astui voimaan välittömästi sen allekirjoituksen jälkeen. Siirtymäaikaa tai erillistä ohjeistusta ei annettu.
Venäjällä kansalaisvapauksien rajoittaminen ja valtiokontrollin lisääntyminen on ollut nähtävissä jo pitkään, ja tämä uusi laki on osa laajempaa kehitystä, jossa turvallisuusviranomaisille myönnetään yhä suurempia valtuuksia.
Myös Suomessa halutaan valtiokontrollia lisää – kansalaisvapauksien rajoittamista valmistellaan helpommaksi
Valtioneuvoston työn alla oleva valmiuslain uudistus mahdollistaa tulevaisuudessa nopeamman siirtymisen kansalaisvapauksien rajoittamiseen sekä kriisitilanteessa valtiokontrollin merkittävän kasvattamisen.
Suomessa valmistellaan parhaillaan merkittävää valmiuslain uudistusta, jonka myötä hallitukselle ja viranomaisille annettaisiin entistä laajemmat ja nopeammat valtuudet rajoittaa kansalaisten perusoikeuksia – mukaan lukien liikkumisvapautta, kokoontumista, tiedonvälitystä ja omaisuudensuojaa.
Uudistus on oikeusministeriön ja valtioneuvoston vetämä pitkän aikavälin hanke, joka käynnistyi vuonna 2022 koronapandemian ja Ukrainan sodan luoman kriisitietoisuuden pohjalta. Hallituksen esitys uudeksi valmiuslaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2025, ja se mahdollistaisi rajoitustoimien käyttöönoton nopeammin – jopa ilman eduskunnan ennakkohyväksyntää.
Valmiuslain uudistuksen tavoitteena on virallisen tiedon mukaan parantaa viranomaisten toimintakykyä kriisitilanteessa, mutta se tarkoittaa myös vallan keskittämistä.
Uudistuksen ytimessä ovat seuraavat ehdotukset:
- Nopeampi käyttöönotto: Hallitus voisi ottaa valmiuslain säännöksiä käyttöön ilman, että eduskunta käsittelee asian etukäteen. Eduskunta saisi tiedon jälkikäteen.
- Uusia viranomaisvaltuuksia: Mahdollisuus ohjata mediaa ja sosiaalista mediaa, rajoittaa sähkön tai polttoaineen jakelua, sekä määrätä ihmisiä työvelvollisuuteen.
- Laajemmat rajoitukset perusoikeuksiin: Sisältää esimerkiksi mahdollisuuden ulkonaliikkumiskieltoihin, kokoontumisrajoituksiin, liikenteen tai omaisuuden haltuunottoon.
Uudistuksen myötä valtiovalta voisi kiertää demokraattista päätöksentekoa.
Useat asiantuntijat ja kansalaisjärjestöt ovat nostaneet esiin huolen siitä, että uudistuksen myötä valtiovalta voisi kiertää demokraattista päätöksentekoa. Esimerkiksi eduskunnan rooli siirtyisi reaktiiviseksi, kun hallitus voisi toteuttaa valmiuslain toimia ensin ja tiedottaa niistä vasta myöhemmin.
Myös mahdollisuus rajoittaa tai ohjata tiedonvälitystä herättää keskustelua siitä, kuinka herkästi poikkeusoloihin vedoten voidaan puuttua vapaaseen keskusteluun ja median rooliin yhteiskunnassa.
Lähteet: TASS, The Moscow Times:,Valtioneuvosto