Kuva: KNFind, Pixabay

Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ihmiset eivät pelkästään etsi omia näkemyksiään tukevaa tietoa – he myös tulkitsevat ja muistavat tietoa valikoivasti. Vahvistusharha näyttäytyy laajana, yhteen kietoutuneena ilmiönä, joka yltää tiedonhausta muistamiseen asti.

Laaja koe paljasti yhtenäisen vinouman kolmessa eri ajattelun vaiheessa

Ranskalais-belgradilainen tutkijaryhmä selvitti, miten vahvistusharha ilmenee erilaisissa ajattelun osavaiheissa: tiedonhaussa, todisteiden punninnassa ja muistissa. Tutkimukseen osallistui 200 koehenkilöä, jotka ratkaisivat yhdeksän klassisiin psykologisiin testeihin pohjautuvaa tehtävää.

Tutkijoiden havainto oli selvä. Riippumatta tehtävätyypistä ihmiset suosivat järjestelmällisesti tietoa, joka vahvistaa heille annettua hypoteesia. He valitsivat vahvistavia vaihtoehtoja useammin, pitivät niitä merkityksellisempinä ja muistivat niitä tarkemmin, kuin ristiriitaisia havaintoja.

“Osallistujat olivat selvästi taipuvaisempia valitsemaan vahvistavia vaihtoehtoja kuin niitä, jotka voisivat kumota hypoteesin”, tutkimuksessa todetaan.

Vahvistusharha näkyi niin korteissa, numeroissa kuin persoonallisuustehtävissä

Tutkimuksessa käytettiin kolmea tunnettua paradigmaa. Wasonin valintatehtävää, jossa testataan loogisia sääntöjä. 2–4–6-sääntötehtävää, jossa etsitään lukusarjan taustalla olevaa sääntöä. Persoonallisuushypoteesien testaamista, jossa valitaan kysymyksiä kuvitteelliselle haastateltavalle

Näiden tehtävien tarkoitus ei ollut testata poliittisia tai henkilökohtaisia mielipiteitä, vaan puhtaasti loogista ja neutraalia päättelyä. Siitä huolimatta vahvistusharha oli vahvasti läsnä kaikissa kolmessa ajattelun vaiheessa.

Tulosten perusteella nämä näennäisesti erilaiset ilmiöt kytkeytyvät samaan taustalla toimivaan kognitiiviseen mekanismiin.

“yhteinen tekijä näyttää ohjaavan vahvistusharhaa kaikissa mitatuissa osaprosesseissa” – Tutkijat totesivat


Yhteys pseudotieteisiin – mutta ei välttämättä älykkyyteen

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, miten vahvistusharha liittyy muihin uskomuksiin ja ajattelutapoihin. Merkittävä löydös oli, että vahvempi vahvistusharha korreloi pseudotieteellisten uskomusten kanssa. Löydös tarkoittaa, että mitä tiukemmin ihmiset takertuvat vain omiin mielipiteisiinsä sopivaan tietoon, sitä helpommin he omaksuvat täysin huuhaaksi luokiteltavia uskomuksia.

Sen sijaan vahvistusharhan ja älykkyyden, päättelykyvyn tai koulutustason välillä ei löytynyt selvää yhteyttä – mikä haastaa yleisen harhaoletuksen, että “älykkäät ihmiset eivät lankea ajattelun vinoumiin”.

Toisin sanoen kukaan ei ole vahvistusharhalta suojassa.

Miksi tulokset ovat merkittäviä?

Vahvistusharhaa on pitkään pidetty yhtenä ihmisen ajattelun keskeisimmistä vinoumista. Uusi tutkimus kuitenkin vie ymmärrystä eteenpäin kahdella tavalla. Se muun muuassa osoittaa, että ilmiö ei ole pirstaleinen, vaan eri toiminnan tasot nojaavat samaan taustalla vaikuttavaan prosessiin. Se myös vahvistaa linkin vahvistusharhan ja irrationaalisten uskomusten välillä, mikä on ajankohtaista nettikeskustelujen ja poliittisen polarisaation aikakaudella.

    “Tulokset viittaavat siihen, että vahvistusharhan torjuminen on yksi psykologisen tieteen kiireellisimmistä haasteista”, tutkijat huomauttavat.

    Samuel Gryning 1.12.2025

    10 thoughts on “Tutkimus paljastaa: Vahvistusharha on syvemmällä ajattelussamme kuin olemme uskoneet”
    1. Markanmedia selvästi potee tätä – kaikki vakiintuneet tieteelliset ja yhteiskunnalliset faktat ovat roskaa, ja vain muutama kolumneja kirjoitteleva tietää mikä on totuus.

      1. ”Kiitos kommentistasi! Tosin väitteesi on mielestäni tyhjää lätinää ”kaikki vakiintuneet tieteelliset ja yhteiskunnalliset faktat ovat roskaa”. Tämäkin artikkeli perustuu tutkimukseen, johon Markanmedia ei ole millään tavalla osallinen. Artikkelissa avataan tutkimusta, jossa puhutaan vahvistusharhasta, joka on luonnollinen ihmismielen taipumus suosia tietoa, joka tukee omia käsityksiä. Se koskee kaikkia ihmisiä – myös niitä, jotka luottavat tieteellisiin faktoihin. Markanmedian psykologiaan liittyvieen artikkelien tarkoitus on ennemminkin ymmärtää omaa ajattelua ja oppia tunnistamaan, milloin oma ennakkokäsitys ohjaa tulkintoja.

        1. Yksi tällainen ”mielen vahvistaminen” on kommunistinen kokeilu DDR:ssä, siitä on psykiatrin kirjoittama kirjakin eli: Miten luodaan kommunistinen yhteiskunta. Ensin kerrotaan isolle joukolle lapsia valeita, tässä tapauksessa kommunistisen aatesuunnan hyvinvoinnista ja ihanuudesta. Sen jälkeen kun vanhemmat koittavat kertoa lapsille totuutta, niin nämä asettuvat vanhempiaan vastaan. Ja ryhmä sisältäpäin vahvistaa valetta. Ja kun nämä lapset opettavat samaa nuoremmille, niin nuoremmat omaksuvat valeet ja niin edelleen. Aikanaan kun lapset kasvat teini-ikään, on meillä toimiva kommunistinen valtio.

          Piti laittaa tähän sen kirjan nimikin, mutta kun niitä on niin paljon… se on DIN-A5.n kokoinen, ruskea ja kirjoitettu heti sotien jälkeen itä-saksassa. Laitan jos se osuu silmiin kirjahyllyistä.

          1. Tämä kyllä muistuttaa stallareiden ja muiden edistyksellisten toimintaa Suomessa 70-luvulla kun olin keskikoulussa. Tuota opusta en ole nähnyt.

    2. Joha Pompasilta voi kommenttinsa tähden kysyä, mitä ovat ”vakiintuneet tieteelliset ja yhteiskunnalliset faktat”. Onko esimerkiksi ilmastonmuutos tällainen fakta? Sehän on erittäin merkittävä ei fakta vaan olettamus, joka Euroopassa on politiikkaa hallitseva disinformaatio.

      1. Nähtävästi tutkimus josta tämä kyseinen artikkeli on kirjoitettu ei ole Joha Pomppas:n mielestä tieteellistä faktaa. 🤔 vaan ehkä Markanmedian kolumni 🤔

      2. Oma asennoitumiseni ilmastonmuutokseen on ollut yli 30 vuoden ajan se, että mikäli se jossain vaiheessa osoittautuu todeksi, niin asialle ei kuitenkaan käytännössä voida juuri mitään.

        Olen tietoinen jo ihan koulutustanikin sivuten historiallisena aikana tapahtuneesta ilmaston vaihtelusta joista osa on ollut paikallisia, ja esihistorialliselta ajaltakin tunnetaan suuria muutoksia. Joistain näistä tiedetään aiheuttajaksi tulivuorenpurkaus.

        Tarkennan vielä että jos ilmastonmuutosteoria olisi kiistattomasti paikkansapitävä niin toki koko maailmaa koskevalla elämäntapojen muutoksella asia voitaisiin estää, mutta juuri kukaan ei ole halukas tinkimään tarpeeksi elämäntavoistaan tarvittavissa määrin, en edes minä vaikka en omista autoa, käytän talvellakin paikallista joukkoliikennettä ehkä 10 kertaa vuodessa, asunnonvalintani on kaukolämmitystalo ja sähkönkulutukseni on alle 1000 kWh vuodessa. Ehkä minun elinaikanani pystytään rakentamaan fuusiovoimala rutiinikäyttöön, tai joku vastaavantasoinen muu innovaatio muuttaa tilanteen.

        Tutkimuksia on moneen lähtöön, tämän median kirjoitelmat ovat yleensä epävakuuttavia.

    3. Artikkelin teksti on toisessa muodossa yleisesti tiedossa. Eli: Jos ihmiselle toistetaan valetta kolme kuukautta niin se alkaa uskomaan siihen, ja sen jälkeen se ei usko totuutta vaikka se sille esitettäisiin ja perusteltaisiin. Tämä on varmaan takana ”Johan Pomppas” nimimerkillä. Samaa asiaa käytetään mainonnassa. Jostain tuotteesta toistetaan tiettyjä lauseita ja ihmisille syntyy mielikuva että he tietävät tuotteen. Vaikka oikeasti eivät tiedä siitä mitään.

      Edellä otettiin esimerkkinä ilmastonmuutos. Mutta miten on corona-virus rokotusten laita? Kasvomaskien? Kaikkienhan piti muistaa lähihistoriasta sikainfluenssan sivuvaikutukset sekä HPV-rokotteen sivuvaikutukset. Mutta ei… kansa juoksi sankoin joukoin kokeellisen rokotteen piikitys tilaisuuksiin. Ja vielä kehuskeli sillä montako piikkiä oli ottanut.

      Meitä manipuloidaan psykologisesti joka hetki. Pitää vain ymmärtää milloin. Itsellä on yhteiskuntaan ja tutkimuksiin Budhalais/Zen-munkin lähestymistapa: Vain sen minkä on itse nähnyt tai itse kokenut voi sanoa tapahtuneen. Muihin tietoihin suhtaudun epäileväisesti ja tarkistan taustat. Jos niit ei löydy, asia on valetta.

      1. Minua kyllä tuollainen toisto rupeaa aika pian epäilyttämään, ehkä 70-luvun edistyksellinen vyörytys sai sen aikaan.

        Koronapiikit otin tietoisena siitä että niille jotka ovat muuten sairaita sekä korona että piikki voi olla tappava. Luotan kuitenkin enempi lääketieteeseen eikä denialisteihin ja kaiken maailman tri Schrunkeleihin, vaikka ei sekään aina uudessa tilanteessa ole välttämättä täysin oikeassa.

    4. Sanoisin että tärkeämpää kuin tämä, olisi opettaa ihmisille kriittistä ajattelua ja väittelyä jo koulussa. Lisäksi, auktoriteettia ei ole olemassa ilman tekoja joilla se ansaitaan. Valiollamme, sen laitoksilla, sen pseudososialistilella jatkeella – valtamedialla – ei ole LAINKAAN uskottavuutta. Poliittisella tieteellä tai lääkeyhtiöiden trans-agendalla ei ole edes aihetta jolla lähestyä ketään. Aihe on toki mielenkiintoinen, mutta täysin vastuuttomuuden, ahneuden ja tyhmyyden tuotos. Siviilitasolla kaikki alkaa ajatuksesta; ”Kaippa ne tietää paremmin, kun ovat… (lisää tähän titteli).

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *