10–20 % säästö vai kansallinen itsemurha? Näin Suomi ulkoistaa vaalinsa Yhdysvaltoihin

YLE raportoi hiljattain, että Suomen oikeusministeriö on päättänyt siirtää vaalidatan hallintaan Amazon Web Servicesin (AWS) pilvipalveluun vuoden 2027 eduskuntavaaleja varten. Muistiossa, jonka YLE sai haltuunsa, ministeriö kuvaa siirtoa ”suoraviivaisemmaksi ja kustannustehokkaammaksi” ratkaisuksi, joka korvaa perinteiset omat palvelimet. Vaikka päätös on pyntätty tehokkuuden ja laadun ylistykseksi, se herättää vakavia kysymyksiä. Miksi kriittinen vaalidata altistetaan ulkomaiselle teknologiajättille, kun turvallisuus on sanottu olevan ”ei säästökohde”? Tässä analyysissä pureudumme muistion perustelujen heikkouksiin, sekä itse siirron riskeihin, jotka uhkaavat Suomen vaalien luotettavuutta ja itsenäisyyttä. Kaikki esitetyt tiedot pohjautuvat ministeriön omiin tietoihin ja YLE:n raportointiin. Yle, Oikeusministeriö

Perustelujen epäkohta: Säästö edellä, turvallisuus sivuraiteella

Ylen artikkelin perusteella ministeriön muistio maalaa AWS-siirrosta idyllisen kuvan, jossa kustannukset putoavat 10–20 prosenttia perinteisistä palvelimista – paikoin jopa viides- tai kymmenesosaan. Perustelut keskittyvät tehokkuuteen: ”palvelutuotannon suoraviivaistumisen kautta tapahtuvat laadun parannukset ja turvallisuuspalvelujen kehittyneisyys” sekä avoimen lähdekoodin käyttö ja asiantuntijoiden saatavuus. Kuulostaa houkuttelevalta, mutta jo ensisilmäyksellä paljastuu perustelujen kapeus – ne mittaavat menestystä euroissa, eivät riskeissä.

Ensinnäkin, kustannussäästöt esitetään absoluuttisina voittoina ilman vertailua pitkäaikaisiin kuluihin. Muistio ei mainitse, miten AWS:n käyttömaksut kehittyvät inflaation tai sopimusehtojen myötä – Amazonin kaltaiset pilvipalvelut ovat tunnetusti skaalautuvia, mutta myös riippuvuutta luovia. Jos sopimus katkeaa tai hinnat nousevat, Suomi voi jopa jäädä panttivankina ulkomaiselle toimijalle. Toiseksi, ”kehittyneemmät turvallisuuspalvelut” väitetään vahvuudeksi, mutta muistio myöntää suoraan järjestelmän päähaavoittuvuudeksi ”fyysisesti Suomessa sijaitsevien ratkaisujen puutteen”.

Eli turvallisuutta parannetaan ulkoistamalla se rajojen ulkopuolelle? Tämä on ristiriita – paperinen äänestys ja laskenta säilyvät anonyymeinä (kuten muistio korostaa: ”äänestäjää ja annettua ääntä ei ole mahdollista yhdistää”), mutta digitaalinen datan varastointi siirtyy Yhdysvaltojen yhtiölle, jonka palvelimet sijaitsevat useissa Euroopan maissa. Rekisterikeskuksen tietosuoja-arvio toteaa riskit ”minimaalisiksi”, mutta se ei vaatinut valvontaviranomaisen konsultaatiota – miksi näin kevyellä prosessilla hyväksyttiin päätös, joka koskettaa koko kansan ääniä?

SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi kiteyttää asian osuvasti: ”Vaaliturvallisuus ei saa olla säästökohde.” STT

Miksi muistio ei vastaa tähän suoraan, vaan keskittyy teknisiin hyttysiin? Tietovirasto on antanut pilvipalveluille myönteisen lausunnon, mutta se on yleinen, ei vaalikohtainen. Perustelut tuntuvat pikemminkin markkinointipuheelta kuin riskiarviolta, jossa säästö painaa vaakakupissa enemmän kuin kansan luottamus.

Itse siirron epäkohta: Data itsenäisyyden panttina

Vaikka perustelut kompuroivat, itse siirto AWS:lle on vielä suurempi miinakenttä. Vaalijärjestelmä käsittelee ehdokastietoja, äänestäjärekistereitä ja tulosten viestintää – arkaluontoista dataa, joka on Suomen demokratian ydin. Siirto tarkoittaa, että pääasiallinen tallennus hajautetaan useisiin Euroopan maihin, varmuuskopio jää Suomeen. Kuulostaa hajautetulta, mutta todellisuudessa se altistaa datan ulkomaiselle kontrollille.

Turvallisuusriskit ovat ilmeiset – AWS on Yhdysvaltalainen yhtiö, joka alistuu Yhdysvaltain lakeihin, kuten CLOUD Actille, joka mahdollistaa viranomaisten pääsyn dataan ilman EU:n tietosuojaa (GDPR). Vaikka palvelimet ovat EU:ssa, Amazonin globaali infrastruktuuri tarkoittaa, että data voi kulkea rajojen yli reaaliajassa. Muistio vähättelee tätä ”minimaalisilla riskeillä”, mutta ei käsittele skenaarioita kuten kyberhyökkäyksiä tai geopolitiisia jännitteitä.

Vuoden 2027 vaaleissa, jos AWS kaatuu tai kärsii tietomurrosta, Suomen tulokset voivat viivästyä tai kyseenalaistua. Ja kuka vastaa? Amazon, ei Suomi.

Toinen iso epäkohta on itsenäisyyden menetys. Suomi korostaa digitaalista suvereniteettia EU-tasolla, mutta tässä ulkoistetaan kriittinen toiminto yksityiselle yhtiölle, jolla on historiaa verovelka- ja monopoli-syytöksistä. Hajautus useisiin maihin kuulostaa monimuotoiselta, mutta se luo vendor lock-in -riippuvuuden – siirtyminen takaisin omille palvelimille olisi kallista ja hidasta. Varmuuskopio Suomessa auttaa, mutta jos päädata on ulkomailla, se on heikko lenkki. Miksi ei investoida kotimaiseen pilveen. Ministeriön valinta tuntuu lyhytnäköiseltä – säästö tänään, mutta haavoittuvuus huomenna.

Pysäytysvaatimus, ei sokea usko pilveen

YLE:n ”paljastus” paljastaa, miten vaalit – ”demokratian kulmakivi” – uhkaavat muuttua Amazonin laskutuspohjaksi. Perustelut ontuvat kustannusfokuksen ja riskien vähättelyn alla, kun taas siirto itse altistaa Suomen ulkomaisille uhille, joita paperiäänet eivät pelasta. Näkkäläjärven vaatimus pysäyttää prosessin on perusteltu: vaaliturvallisuus on investointi, ei leikkauskohde. On aika vaatia kattavampi arvio, jossa kansanedustajat – eivät vain puoluesihteerit – saavat sanoa sanansa. Muuten Suomen vaalit eivät ole vain digitaalisia, vaan myös riippuvaisia Silicon Valleyn tuulista.

Markanmedia toimitus 1.12.2025