Suomessa on esitelty uusi hallintomallivisio, UAD, joka pyrkii korvaamaan nykyisen puoluepohjaisen järjestelmän suorilla vaaleilla ja puolueettomalla päätöksenteolla. Malli lupaa läpinäkyvämmän, arvoihin perustuvan hallinnon — mutta sen toteutukseen liittyy yhä useita avoimia kysymyksiä.
Puolueeton hallintomalli suoran demokratian pohjalta
Suomessa on esitelty uusi poliittinen avaus, UAD-malli, joka haastaa nykyisen puoluepohjaisen järjestelmän ja pyrkii rakentamaan hallinnon ilman puolueita. Mallissa presidentti, pääministeri, ministerit ja kansanedustajat valittaisiin suorilla kansanäänestyksillä riippumatta poliittisista ryhmittymistä. Mallin tekijöiden mukaan tämä vähentäisi valtataistelua, lisäisi läpinäkyvyyttä ja toisi päätöksenteon lähemmäs kansalaisia.
UAD-mallin keskiössä on vahva arvopohja, johon kuuluvat isänmaallisuus, vapaus, rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja läpinäkyvyys. Lisäksi korostetaan yrittäjyyden tukemista, taloudellista menestystä ja kestävää kehitystä. Malli kuvaa yhteiskuntaa, jossa julkinen valta, kansalaiset ja yritykset toimivat yhteistyössä sen sijaan, että toimisivat vastakkaisilla puolilla.
Mallin toteuttaminen etenisi vaiheittain. Ensimmäiseksi perustettaisiin riippumaton asiantuntijakomitea arvioimaan mallin perustuslaillisuutta ja käytännön toimivuutta. Jos selvitys antaisi myönteisen arvion, seuraavaksi tehtäisiin lakimuutoksia ja lopulta järjestettäisiin kansanäänestys. Siirtymä uuteen järjestelmään voisi kestää useita vuosia ja tapahtuisi asteittain nykyjärjestelmän rinnalla.
Avoimet kysymykset ja tulevat askeleet
Vaikka UAD-mallia on kuvailtu selkeäksi ja kansalaislähtöiseksi vaihtoehdoksi, sen käytännön toteutuksesta puuttuu vielä konkreettisia vastauksia. Muun muassa puolueettomuuden varmistaminen, uuden vaalijärjestelmän rakentaminen ja vallan keskittymisen estäminen ovat kysymyksiä, jotka odottavat tarkempaa selvitystä. Myös mallin kehittäjät Timo Ylä-Soininmäen johdolla myöntävät, että kyseessä on vasta idea, jonka toimivuutta ei ole testattu käytännössä.
Mallin taustalla suunnitellaan kansalaisliikettä, joka pyrkisi luomaan painetta päättäjille komitean perustamiseksi. Kampanjaan kaavaillaan sekä verkko- että somevaikuttamista, ja se tähtää pitkällä aikavälillä kansanäänestykseen.
UAD-malli heijastaa laajempaa tyytymättömyyttä puoluepolitiikkaan, mutta jää nähtäväksi, nouseeko se todelliseksi vaihtoehdoksi vai pysyykö se keskustelun tasolla. Markanmedia seuraa hankkeen etenemistä ja raportoi mahdollisista virallisista toimista.
Markanmedia toimitus 1.12.2025
Lähde: UAD-malli, Markanmedia
Lue myös tämä:
Ruotsissa muistaakseni äänestetään puoluetta. Listaltavalitaa henkilöt, jonka puolue on valinnut edustajat järjestyksessä. Puoliueen saaman äänimäärän perusteella tulee ehdokkaiden lukumäärä listalta alusta lukien. Äänestetään siis puoluetta ja henkilöitä listalla.
Suomessa äänestetään henkilöitä ja puoluetta. Mitä enemmän ääniä sitä enemmän henkilöitä valitaan. Suosii suuria puolueita ja julkisuuden henkilöitä.
Paras tapa valita kansanedustajat olisi arvonta. Arvonna kohteiksi voisi valita sopivan ikäiset halukkaat edustajat, jotka ovat kouluja käyneitä ja kunnon kansalaisia. Eduskunta edustaisi näin kansaa parhaiten. Arvottu kansanedustajisto ei saisi valita hallituksen jäseniä keskuudestaa, mutta kuitenkin arvottu eduskunta valitsisi hallituksen jäsenet. Puoluepolitiikka ei saisi valtaa.
On hieman sääli olla näin pessimisti, mutta tuo ei tule menemään läpi koskaan. Jos äänestämällä voisi todella vaikuttaa, se olisi ollut laitonta jo kauan. Eivät poliitikot pyöritä suomea, eikä sosialistinen rakenne (kuten valtio) tuota ikinä mitään, vaan siirtää muiden omaisuutta aseella uhaten. Poliitikot pitävät laisäädäntökioskia globaalille rahalle. Meille he ovat illuusio vakuttamismahdollisuudesta. On toki mahdollista vaikuttaa omaan elämäänsä, mutta ei äänestämällä vaan teoilla.