Intian viranomaisten vahvistettua muutamia Nipah-virustapauksia Länsi-Bengalissa, maailman tiedotusvälineet tarttuivat aiheeseen kuin odottamattomaan jatko-osaan – COVID 19:n uusintakierrokseen.
Vaikka Intian terveysministeriö painottaa tilanteen olevan “hallinnassa” ja kaikki altistuneet on testattu negatiivisiksi, reaktio on ollut yllättävän globaali. Lentokentillä mitataan taas lämpötiloja, kasvomaskit palaavat, ja uutisvirta täyttyy tuttua mantraa muistuttavasta varoituksesta: “Älkää levittäkö väärää tietoa.”
Sattumaa? Vai toistaa historia itseään – ja vieläpä käsikirjoituksen mukaan?
Harjoitukset, jotka näyttivät tämän etukäteen
Viime vuosina useat korkean tason “pandemiasimulaatiot” ovat valmistelleet juuri tällaista skenaariota:
Clade X (2018, Johns Hopkins Center for Health Security)
Simulaatiossa kuvailtiin fiktiivinen Nipah-tyyppinen virus, joka vapautettiin tarkoituksellisesti. Virus levisi hitaasti mutta tappoi suuren osan tartunnan saaneista. Jo tuolloin harjoiteltiin “väärän tiedon hallintaa”, rajavalvontoja ja kansainvälistä koordinaatiota – juuri sitä, mitä nyt nähdään.
Catastrophic Contagion (2022)
Toinen Johns Hopkinsin ja WHO:n yhteisharjoitus, jossa painopiste oli henipavirusperäisessä taudissa, leviämässä lasten kautta. Harjoitus korosti hallitusten roolia sosiaalisen median valvonnassa kriisin aikana.
PRET-harjoitukset (2024–2025)
WHO:n alueelliset varautumisharjoitukset Aasiassa – muun muassa Intiassa ja Bangladeshissa – joissa simuloitiin uuden hengitystiepatogeenin puhkeamista ja hallittua tiedotuslinjaa.
Näissä kaikissa keskiössä oli sama kuvio: yksittäisiä tapauksia, valtava reaktio, hallittu tarina.
Psykologinen kaava – ei lääketieteellinen
Jos COVID opetti maailmalle jotakin, se oli, kuinka helposti väestö saadaan toimimaan yhdenmukaisesti pelon, epävarmuuden ja yhteisen vihollisen avulla.
Nipah tarjoaa täydellisen ”testipallon” – Erittäin tappava virus. Erittäin harvinainen.
Toisin sanoen – täydellinen patogeeni mediapelotteluun ja valmiusjärjestelmien “herättelyyn”.
“Plandemia” vai harjoituksen kertausta?
Onko tämä uusi pandemiaa ennakoiva aalto vai vain psykologisen varautumisen testi?
Miltä tilanne näyttää tällä hetkellä:
Virustapaukset eivät muodosta laajaa epidemiaa.
Toimet (rajavalvonta, maskisuositukset, uutistyöstö) ovat suhteettomia tosiasialliseen riskiin nähden.
Mediassa käytetty kieli on lähes identtinen Clade X skenaarion kanssa – aina termin “wrong information” käyttöön asti.
Kylmä tosiasia on, että pandemiapelit ovat muuttuneet hallintotyökaluiksi. Ne eivät jää simulaatioiksi, vaan toimivat poliittisina ja mentaalisina prototyyppeinä tulevien kriisien hallintaan. Kun seuraavan kerran kuulemme sanan “harjoitus”, on jo syytä kysyä, missä vaiheessa se muuttuu todellisuudeksi.
| Elementti | Harjoituksissa | Nipah-uutisissa |
|---|---|---|
| Virus | Nipah/henipavirus-variantti | Nipah-virus (aito) |
| Tapausten määrä | Rajallinen (maks. kymmeniä) | 2 |
| Kuolleisuus | 40–70 % | 50 % (1/2) |
| Reaktio | Globaalit rajoitukset, viestintäohjaus | Lentokenttäkontrollit, “väärätiedon torjunta” |
| Järjestäjät/Tiedottajat | Johns Hopkins, WHO | WHO ja Intian terveysministeriö |
| Teema | ”Väärän tiedon hallinta” ja kansainvälinen yhteistyö | Tasan sama |
Sillä ei ole merkitystä onko Nipah todellinen.
Kysymys on siitä, ketkä kirjoittivat käsikirjoituksen tälle näytelmälle ennen sen ensi-iltaa.
Pandemia, oli se luonnollinen tai harjoiteltu, toimii aina myös vallan testinä. Ja näyttää siltä, että testi on jälleen alkanut.
Samuel Gryning 29.1.2026
Lähteet: The Week, NDTV, Reuters, Johns Hopkins Clade X, Johns Hopkins catastrophic-contagion, The Guardian