Suomessa ulosottojen määrä on noussut synkkään ennätykseen. Yli 600 000 ihmistä on ulosoton piirissä, mikä tarkoittaa, että yli kymmenesosa aikuisväestöstä kamppailee maksuhäiriöiden ja pakkoperinnän kanssa. MTV Uutiset raportoi, että kyse on laajasta ilmiöstä, johon vaikuttavat korkojen nousu, velkaantuminen ja arjen kustannusten kasvu. Samaan aikaan keskustelu ulottuu yhä useammin myös kansainvälisiin kehityskulkuihin ja Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) visioihin.
Vuonna 2016 tanskalainen kansanedustaja Ida Auken julkaisi WEF:n sivuilla esseen otsikolla:
“Tervetuloa vuoteen 2030. En omista mitään, minulla ei ole yksityisyyttä – ja elämä ei ole koskaan ollut parempaa.” – Ida Auken
Teksti maalasi kuvan tulevaisuudesta, jossa yksityisomaisuus oli kadonnut ja kaikki tavarat sekä palvelut olivat saatavilla digialustojen kautta – ikään kuin yhteiskunta, jossa kukaan ei omista mitään ja silti elää tyytyväisenä medium.com.
Tästä esseestä on tullut yksi tunnetuimmista kiistakapuloista Great Reset -keskustelussa. Lause “you will own nothing and be happy” (“et omista mitään ja olet onnellinen”) on levinnyt ympäri maailmaa ja siitä on muodostunut symboli epäilyille siitä, että kansalaisten omaisuus halutaan tietoisesti ajaa alas ja muuttaa vuokra- ja palvelumalliksi Wikipedia. Kritiikin mukaan köyhdyttämisen kautta ihmiset sidotaan entistä tiukemmin valtion, suuryritysten ja kansainvälisten instituutioiden armoille – jolloin riippumattomuus katoaa ja kansasta tulee helpommin hallittava.
WEF ja Ida Auken itse ovat myöhemmin valkopessyt julkaisuaan ja todennut, että kyseessä oli “skenaario” ja keskustelunavaus, ei henkilökohtainen utopia tai WEF:n virallinen ohjelma Wikipedia.
Silti lausahdus elää vahvana – ja ihan syystäkin. Kun Suomessa ulosotot lisääntyvät ja ihmiset joutuvat luopumaan kodeistaan ja omaisuudestaan, moni näkee arkitodellisuuden heijastavan juuri sitä visiota, joka vielä vuosia sitten esitettiin väitetysti vain hypoteettisena mahdollisuutena. Nyt onkin hyvä kysyä: Onko kyse vain talouden sattumista ja rakenteista – vai edistetäänkö tietoisesti kehitystä, jossa kansalaiselta katoaa omaisuus ja tilalle tarjotaan vuokra-asumista, perustuloa ja digitaalista riippuvuutta?
Samuel Gryning 24.9.2025
Itse omaa lähipiiriäni seuranneena voin sanoa että on tapauksia joissa on ollut todella huonoa tuuria. Mutta sitten suurin osa ahdinkoon ajautuneista on ajautunut siihen omista haluistaan johtuen. Halutaan uudempaa autoa, omaa taloa tai osakkutta kiinteistöstä, kalliimpia puhelimia, tabletteja, kallimpia vaatteita, erilaisia viihdepaketteja jne jne jne…
Miksi pitäisi ostaa 1600e puhelin kun 16e puhelimellakin pystyy puhumaan? Käytetty 300e läppäri hoitaa internet-asiat paljon tehokkaammin kuin uutena ostettu 300e läppäri. Ja miksi pitäisi maksaa kengistä tai vaatteista ylihintaa kun siistejä ja kohtuuhintaisia saa kirppareiltakin? Ne ovat poikkeuksetta ihmisen omat halut jotka ajavat ihmiset taloudelliseen ahdinkoon. Enää ei osata laskea paljonko mikäkin maksaa, osataan laskea vain ”kympin kuussa” periaatteella. Esim… asunnnon ostaminen: Laina-aika 30 vuotta ja korko se mikä se on. Lopputulos on usein että korkoja maksetaan enemmän kuin itse lainaa. Ja sitten kuvitellaan ”kyllä ne hinnat siitä nousevat”. Miksi? Ei nousukausi kestä ikuisesti.
Ennen vanhaan jotta sai pankista lainaa piti olla 30% lainasta säästettynä. Siinä ehti mennä suuremat kuumeet ohi säästäessä. Nyt kuvitellaan että myydessä saadaan sama summa kuin ostettaessa. Ja se on juuri suomalaisten syytä että hinnat ovat karanneet käsistä ja inflaatio on ollut euroon liittymisen jälkeen yli 7% joka vuosi. Sopii pankkiireille ja globalisteille. Mutta tyhmä kansakuntaamme on mennyt mukaan tähän oravanpyörään. Ja nyt tehdään sitä samaa kansalaisten varllisuuden ryöstöä kuin vuosina -90/-91. Suomi oli silloinkin esimerkkinä ja siksi sitä tehdään koko EU-alueella nyt. Miksi hukata hyväksi havaittu konsti.
Ulosotossa oleminen tekee ihmiset onnelliseksi.
20.3.2025:
Suomi on sijoittunut kahdeksatta kertaa perättäin maailman onnellisimmaksi maaksi, ilmenee tänään julkaistusta Maailman onnellisuusraportista
Voisihan tuo toimiakin, jos tarkoituksena olisi ihmisille hyvä elämä. Tekoälyllä, robotiikalla ja automaatiolla sen voisi saada toimimaan, mutta ei noin nopeasti. Mutta siis, kun tarkoituksena ei ole mikään hyvä ja auvoisa tulevaisuus vaan ihmisten orjuutus niin tuo Agenda 2030 on täyttä paskoo.