Kun politiikka muuttuu väkivallaksi heikoimpia kohtaan

Vuonna 2026 koko ajan kasvava joukko suomalaisia kamppailee taloudellisen tasapainon kanssa ja hallituksen tekemät sosiaaliturvan leikkaukset ovat iskeneet suoraan haavoittuvimpiin: sairaisiin, työttömiin ja osatyökykyisiin. Erityisesti suojaosien poistot eri tuissa ovat luoneet noidankehän, jossa pienetkin tulot katoavat byrokratian ja leikkausten kitaan, jättäen ihmiset selviytymistaisteluun.

Kuvittele, että olet rakentanut elämääsi vuosia, maksanut veroja, ehkä ostanut kodin lainalla – ja sitten sairaus tai irtisanominen vie kaiken. Ei ihme, että toiveikkuus pakenee varakkaampiin lähiöihin, kun arki muuttuu jatkuvaksi kamppailuksi hengissä pysymisestä. THL:n tarkentaman laskentamallin mukaan hallituksen vuosien 2024–2025 leikkaukset, jotka kohdistuvat pääasiassa työttömyysturvaan ja asumistukeen, lisäävät köyhyyttä enemmän kuin alun perin arvioitiin. thl.fi

Köyhyysriski kasvaa erityisesti yksinhuoltajaperheissä ja pitkäaikaissairailla, joissa toimeentulotuki ei enää kompensoi muita leikkauksia yhtä tehokkaasti. valtioneuvosto.fi

Tilastot puhuvat karua kieltä – SOSTE ry:n mukaan sosiaaliturvamuutokset, kuten perusosan leikkaus ja ansiovähennyksen poisto toimeentulotuessa, pahentavat tilannetta entisestään, sillä ne vähentävät tuen kykyä tasapainottaa elämää. soste.fi

Vuonna 2025 julkaistut muistiot osoittavat, että toimeentulotuki kompensoi harvemmin asumistuen ja työttömyysturvan leikkauksia, jättäen tuhansia suomalaisia entistä ahtaammalle. valtioneuvosto.fi

Missä suojaosat ovat poistuneet tai poistumassa?

Aloitetaan työttömyysturvasta: ansiosidonnaisessa päivärahassa, peruspäivärahassa ja työmarkkinatuessa 300 euron suojaosa sovitellussa päivärahassa poistettiin jo 1.4.2024. sttinfo.fi

Tämä tarkoittaa, että pienetkin palkkatulot osa-aikatyöstä tai keikoista vähentävät etuutta heti 50 sentillä euroa kohden – ilman mitään ”turvaverkkoa”. Käytännössä se passivoi sillä lapsikorotuksen poisto yhdistettynä asumistuen ja työttömyysturvan leikkauksiin romahduttaa toimeentulon.

Se ei siis kannusta työhön, vaan pakottaa luopumaan kaikesta ylimääräisestä, mukaanlukien monessa tapauksessa ihmisarvoinen elämä. Toimeentulotuen puolella muutos on vielä tulossa: 150 euron ansiotulovähennys (suojaosa) poistetaan tai tiukennetaan merkittävästi 1.2.2026 alkaen, samalla kun perusosaa leikataan kaikilta yli 18-vuotiailta. soste.fi

Hallitus esitti kokonaisuudistusta syksyllä 2025, ja se etenee eduskuntaan vahvistamaan tuen saajan velvoitteita – mutta samalla se syventää köyhyyttä. stm.fi

Kelan mukaan vuodelle 2026 valmistellaan monia muutoksia etuuksien määriin ja ehtoihin, ja suuri osa on jo eduskunnan käsittelyssä. kela.fi

Asumistuen osalta työssäkäyvän suojaosa poistettiin jo aiemmin osana leikkauksia, ja vuonna 2024 yleinen asumistuki pieneni merkittävästi. sttinfo.fi

Omistusasuntoihin myönnettävää tukea rajoitettiin, vaikka joitain muutoksia siirrettiinkin. sak.fi

Vuosina 2024–2027 vain osaan etuuksista tehdään indeksitarkistuksia, mikä jättää monet inflaation armoille. kela.fi

Näiden muutosten taustalla on mantra ”työnteon pitää aina kannattaa”, ja suojaosien katsotaan estävän siirtymää kokoaikatyöhön. Mutta todellisuus on päinvastainen: pienet lisätulot eivät enää motivoi, kun käteen jää murusia, ja byrokratia – tulojen raportointi, hakemukset, valitukset – vie viimeisetkin voimat. Kuvittele olevasi sairas, energia vähissä, ja joudut rimpuilemaan satunnaisten keikkojen ja toimeentulotuen välissä. SAK:n mukaan nämä leikkaukset osuvat erityisesti pitkäaikaistyöttömiin ja vammaisiin, joiden arki romahtaa. sak.fi

Perusturvan riittävyysraportti 2023–2025 näyttää, että työttömyysturvan leikkaukset ja asumistuen tiukennukset pahentavat tilannetta, ja monien etuuksien indeksijäädytykset lisäävät eriarvoisuutta. julkari.fi

Koko ajan kasvava joukko suomalaisia kulkee samaa surullista polkua – sairaus → ansiosidonnaisen loppuminen → kodin, auton ja harrastusten menettäminen → loputon rimpuilu – on liian tuttu. Se on kuin hiljainen huuto tuhansilta suomalaisilta: ”Luopuminen näistä arkisista asioista on läsnä joka hetkessä.” Se tuntuu väkivallalta, koska se on sitä – järjestelmällistä köyhyyden syventämistä, joka osuu haavoittuvimpiin.

Julkisuudessa puhutaan ”kannusteista” ja ”säästöistä”, mutta unohdetaan ihmiset: ne, joiden mielenterveys murenee, perheet hajoavat, ja tulevaisuus katoaa. Eri puolueiden vaihtoehtobudjettien laskelmat osoittavat, että työttömyysturvan leikkaukset kasvattavat asumis- ja toimeentulotukimenoja pitkällä tähtäimellä – eli säästöt ovat illuusiota.

Koko tämä sosiaaliturvan ”säätämisen” ja leikkaamisen vyörytys näyttää ulospäin täydelliseltä hölmöläisten täkinkutomiselta – yritetään säästää, mutta lopputulos on usein päinvastainen. Hallitus tavoittelee miljardien tasapainotusta työttömyysturvan, asumistuen ja toimeentulotuen kautta, mutta käytännössä leikkaukset siirtävät kuluja viimesijaiselle tuelle ja syventävät köyhyyttä, mikä näkyy jo tilastoissa.

Yritetään ”kannustaa” leikkaamalla pohjaa alta, mutta samalla passivoidaan ihmisiä, kasvatetaan byrokratiaa (toimeentulotuen hakeminen on raskasta), syvennetään köyhyyttä ja siirretään laskua toimeentulotuelle – joka on kallein ja tehottomin tapa auttaa. Se on kuin korjattaisiin kattovuotoa avaamalla lisää reikiä lattiaan.

Petri Rautio 2.1.2026