Puolan asevoimien mukaan 9.–10. syyskuuta 2025 yön aikana toistakymmentä droonia loukkasi maan ilmatilaa, joista ainakin kolme ammuttiin alas. Puolan pääministeri Donald Tusk kutsui tapahtumaa ”laajamittaiseksi provokaatioksi”, ja EU:n ulkopoliittinen edustaja Kaja Kallas väitti sen osoittavan Venäjän halua laajentaa sotaa Ukrainassa. Nato osallistui droonien torjuntaan F-16- ja F-35-hävittäjillä, Hollannin, Italian ja Naton yhteisillä ilmatankkauskoneilla. Tapauksen vakavuutta korostettiin sulkemalla neljä Puolan lentoasemaa, mukaan lukien Varsovan kansainvälinen lentoasema.
Kuitenkin Valko-Venäjä ja Venäjä tarjoavat vastakkaisen näkemyksen. Valko-Venäjän armeija väittää, että droonit olivat pelkästään tarkkailuun tarkoitettuja ja ajautuivat Puolan ilmatilaan Naton ja Ukrainan elektronisen häirinnän vuoksi. Venäjän asiainhoitaja Andrei Ordash on todennut, että Puola ei ole esittänyt todisteita droonien venäläisestä alkuperästä. Lisäksi BBC:n varmistuspalvelu on tunnistanut osan drooneista halvoiksi Gerbera-drooneiksi, joita Venäjä käyttää pääasiassa hämäyksenä, ei hyökkäyksiin.
Droonien tekniset rajoitukset tukevat skeptistä näkökulmaa. Venäjän käyttämien Shahed-136-droonien kantama on noin 2000 kilometriä, mutta Gerbera-droonit, joita tapauksessa on tunnistettu, ovat yksinkertaisempia ja pääasiassa tiedustelukäytössä. Valko-Venäjän väite elektronisesta häirinnästä viittaa siihen, että droonit saattoivat ajautua Puolaan vahingossa, mikä heikentää väitteitä tahallisesta hyökkäyksestä. Tällaiset epäselvyydet ruokkivat epäilyjä, että Nato ja Puola käyttävät tapausta hyväkseen luodakseen uhkakuvan, joka oikeuttaa kovemman linjan Venäjää vastaan ja mahdollisesti uusia valvonta- ja puolustusjärjestelyjä.
Uskottavuuden riski ja kansalaisten epäluulo
Kriittiset äänet varoittavatkin nyt, että liioiteltu uhkakuvien luominen voi heikentää Naton ja Puolan uskottavuutta. Jos droonit olivat todellisuudessa aseistamattomia ja tarkoitettu pelkästään tarkkailuun, niiden esittäminen vakavana turvallisuusuhkana saattaa näyttäytyä kansalaisten silmissä manipulointina. Tämä sopii Markanmediassa aiemmissa artikkeleissa ”Euroopan ja Suomen johto tarvitsee sodan” ja ”Unelma liittovaltiosta vaatii kriisin” esitettyyn näkemykseen, että Euroopan päättäjät voivat käyttää kriisejä peittääkseen kansanvastaisia toimia ja edistääkseen agendaa, joka tähtää vallan keskittämiseen. Esimerkiksi Puolan pyyntö vahvistaa ilmapuolustusta ja droonivalvontaa – jota myös Suomi ja Baltian maat ovat tukeneet – voi johtaa tiiviimpään integraatioon Naton ja EU:n välillä, mikä heikentää kansallisvaltioiden suvereniteettia. Jos kansalaiset alkavat nähdä tällaiset toimet kansan edunvastaisina, luottamus päättäjiin ja instituutioihin voi rapautua entisestään.
Lähteet: MTVuutiset Turun Sanomat Yle Ilta Sanomat Salon Seudun Sanomat
Samuel Gryning 10.9.2025