Videolla Miami-Dade Countyn poliisit soittavat ovikelloa floridalaisen naisen kotiovella. He eivät tule pidättämään, vaan ”selvittämään tilannetta” ja tekemään ”hyvinvointitarkastuksen”.
Poliisi lukee puhelimestaan suoraan ja kertoo, että he ovat täällä, koska nainen on tehnyt netissä kommentteja, jotka ”saattavat yllyttää jotakuta tekemään rikoksen” tai ”aiheuttaa uhkaa”.
Tarkemmin: kommentit koskevat Donald Trumpin hallitusta ja sen tapaa hoitaa ”tiettyjä asioita” – todennäköisesti Israel/Gaza-politiikkaa tai siihen liittyvää kritiikkiä.
Nainen vastaa ärtyneenä: ”Mitä kommentteja? En tiedä, mistä puhut. Poliisi jatkaa, että ”somea valvotaan, postauksia on flagattu, ja huoli on mahdollisesta väkivallan yllytyksestä tai laittomasta toiminnasta ”jossain”.
Nainen muistuttaa ykskantaan First Amendmentista (sananvapaudesta), kieltäytyy vastaamasta enempää ilman etsintälupaa ja käskee poliiseja poistumaan tontiltaan. Poliisit toteavat kunnioittavansa sitä, toivottavat hyvää päivänjatkoa ja lähtevät.
Kyse ei ole uhkailusta tai suorasta väkivallasta – vaan pelkästä kriittisestä mielipiteestä, joka ”voi potentiaalisesti” innostaa jotakuta toisen tekemään jotain laitonta. Ei pidätystä, ei lupaakaan, vain ”keskustelu” ja varoitus.
Tämä on hälyttävän samanlaista kuin Britanniassa jo vuosia jatkunut käytäntö. Siellä poliisi tekee keskimäärin 30–40 kotiratsiaa tai pidätystä päivässä pelkästään ”offensive” some-postausten takia – yli 12 000 ihmistä vuodessa on otettu kiinni tällaisista (Communications Act 2003 §127 ja Malicious Communications Act). Syyt vaihtelevat ”grossly offensive” -viesteistä aina hallituksen kritiikkiin, maahanmuuttokommentteihin, trans-aiheisiin meemeihin tai jopa koulun WhatsApp-ryhmässä valittamiseen. Usein poliisi saapuu aamuyöllä hakkaamaan ovea, vie ihmisen kuulusteluun tai jopa vankilaan yöksi – vaikka lopulta syytteet kaatuisivatkin. Esimerkkejä riittää – vanhempia haetaan kahdesta some-kommentista koulun ryhmässä, koomikkoja pidätetään trans-kritiikistä, tavallisia kansalaisia ”hurtful words” -postauksista.
Florida ei ole vielä Brittein tasolla – ei massapidätyksiä eikä öisiä ratsioita – mutta oven takana seisoo sama logiikka: viranomainen monitoroi somea, tulkitsee kriittisen puheen ”mahdolliseksi yllytykseksi” ja saapuu paikalle ”varmistamaan turvallisuuden”. Se on ensiaskel kohti tilannetta, jossa sananvapaus kutistuu hyväksyttävien mielipiteiden listaksi. Jos tämä normalisoituu, huomenna ovella voi seistä poliisi jo paljon pienemmästäkin ”väärästä” kommentista. Tämä siis tapahtuu DeSantisin Floridassa.
Videolla Texasissa (todennäköisesti Dallas–Fort Worth -alueella, asuinalueen ja poliisiauton perusteella) mies tallentaa bodycam-tyylisesti kohtaamista kahden poliisin kanssa talonsa edustalla. Keskustelu käydään pihalla. Mies kysyy suoraan poliiseilta syytä vierailulle. Poliisi vastaa selkeästi ja suoraan:
”Olemme täällä, koska olet tehnyt verkossa kommentteja juutalaisyhteisöstä.” – Poliisi toteaa videolla
Mies vastaa välittömästi ja napakasti, että kritiikki koskee Israelin valtiota ja sen politiikkaa – ei juutalaisia ihmisiä. Hän korostaa, että se on täysin laillista poliittista mielipidettä ja First Amendment suojaa sitä. Poliisi yrittää jatkaa, että ”joistain kommenteista” on raportoitu ja he ovat tulleet ”selvittämään asiaa”, mutta mies ei anna periksi, hän kieltäytyy antamasta lisätietoja, muistuttaa, ettei ole tehnyt uhkauksia eikä rikosta, ja käskee poliiseja poistumaan yksityisalueeltaan, jos ei ole pidätys- tai etsintälupaa. Poliisit eivät pidätä ketään, eivätkä esitä mitään konkreettista uhkaa tai lain rikkomista – ainoastaan, että somekommentit ”juutalaisyhteisöstä” (todennäköisesti Israelin Gazan sodan kritiikkiä) ovat johtaneet valitukseen tai flaggaukseen, ja he tekevät ”tarkastuksen” tai varmistavat, ettei vaaraa ole. Video päättyy poliisien poistumiseen, mies jatkaa kuvaamista.
Tämä on lähes identtinen tapaus kuin edellinen Miami-naisen video – ja hälyttävän samanlainen kuin Britannian some-poliisivalvonta. Britanniassa poliisi käy säännöllisesti kodeissa ”non-crime hate incidents” -tapauksissa: pelkkä Israelin kritiikki, Gazan sodan kommentit tai jopa ”Zionist” -sana postauksessa voi johtaa kotietsintään, kuulusteluun tai jopa pidätykseen Malicious Communications Act -lain nojalla. Vuosittain tuhansia tällaisia ”vierailuja” – usein ilman rikosta, pelkästään ”offensiivisen” puheen takia.
Texasissa (ja Miamissa) logiikka on sama: poliisi monitoroi somea, tulkitsee Israel-kritiikin ”juutalaisyhteisön” loukkaamiseksi tai potentiaaliseksi ”vihapuheeksi/yllytykseksi”, ja saapuu paikalle ”keskustelemaan” ilman pidätystä – mutta pelkkä saapuminen luo pelotevaikutuksen.
Ero Britanniaan: USA:ssa First Amendment suojaa vielä vahvemmin, joten nämä jäävät usein ”vain keskusteluksi” – toistaiseksi.
Mutta trendi on selvä: kun poliisi alkaa systemaattisesti käydä ovilla poliittisen somekritiikin takia (erityisesti Israel/Gaza-aiheissa), sananvapaus siirtyy paperilta käytäntöön kohti ”hyväksyttyjen mielipiteiden” mallia. Huomenna se voi olla kuka tahansa, joka postaa ”väärin” Israelista, maahanmuutosta tai hallituksesta. Tämä ei ole enää teoriaa. Tämä on videoitu todellisuus vuodelta 2026. Ja se leviää, ellei sitä haasteta voimakkaasti.
Ja tämä kaikki tulee pienellä viiveellä myös Suomeen.
Kolumnisti: Petri Rautio 21.1.2026
Lue myös:
Eiköhän Suomen diktaattori-järjestö ole jo valjastanut, jonkin osaston tekemään nimilistaa kansalaisista ja perään pisteytys ja epäilty syy, kuten poliitikkojen rikoksien vaatimista oikeuteen. Lista on tietysti perustuslainvastaista toimintaa, mutta ei haittaa, koska on kuitenkin laki säädetty, toki sekin laki on perustuslain vastainen, mutta ei diktatuureissa ole toimivaa perustuslakia, joten ongelmaa ei laillisesti ole.
Hyvänä esimerkkinä voidaan ottaa noin 1997-2001 tapahtunut törkeä perustus ja poliisilain rikkominen, mistä ei tietenkään koskaan kukaan joutunut vankilaan tai edes virkavastuuseen.
Tapaus meni jotenkin näin. Poliisi käytti puhelunkuuntelua ja televalvontatietoja laittomasti syyttömiin ihmisiin, joille ei koskaan ilmoitettu siitä, vaikka lain mukaan viimeistään kahden vuoden kuluttua tutkinnan päättymisestä olisi pitänyt.
Poliisi ja käräjäoikeudentuomarit hoisivat tämän koijauksen seuraavasti:
Tutkinnanjohtaja ilmoitti tuomarille tarvitsensa kuunteluluvan, koska epäilee Hanssia huumekaupasta. Tuomari myönsi luvan. Puheluista ei käynyt ilmi rikollista toimintaa. Lupa oli menossa vanhaksi ja tutkinnanjohtajan pitäisi myöntää virheensä, mutta hän hakikin ilmoittamatta jättämislupaa tuomarilta ja ilmoitti, että tutkinta on kesken ilman viimeistä määräpäivää. Lain mukaan pitää ilmoittaa viimeinen määräpäivä. Tuomarit poikkeuksetta myönsivät luvan. Tänäkin päivänä on siis Suomessa tuhansia syyttömiä, joiden puheluita on nauhoitettu ja kuunneltu salaa, eikä heille ole sitä paljastettu vaikka läki niin määrää.
Lisäksi, jos vaikka Hanssin äiti soitti pojalleen ja poika ei vastannut, kuunteli poliisi salaa äitiä ja hänen seurassaan olleita piippauksien ajan, koska kuuntelu alkoi välittömästi, kun Hanssin puhelin alkoi soida, hänen ei tarvinnut vastata, siis kuunneltiin soittajia, ei Hanssia.
Oikeuskansleri otti kantaa ja kertoi tämän olevan laitonta.
Silti sama toiminta jatkui ja jatkuu kaiketi edelleen. Syyttömille, salaakunneilluille ja laittomaan henkilörekisteriin joutuneille, ei koskaan ilmoitettu, heihin kohdistuneesta törkeästä kirjesalaisuuden rikkomisesta. Kukaan lakiarikkonut henkilö ei joutunut vastuuseen teoistaan, vaikka tuhansille tehtynä tämä rikos on varmasti törkeä.
Lisäksi poliisi keräsi nimilistoja ihmisistä, jotka soittivat Hanssille ja he olivat potenttiaalisia rikollisia, vaikka todellisuudessa monessa tapauksessa Hanssit ja kaikki hänelle soittaneet olivat syyttömiä.
Yhdeksänkyt-luvun loppupuolella monella ei vielä ollut kännykkää, joten sitä lainattiin paljon kavereille, jotka halusivat soittaa, jos kaveri sattui soittamaan -puhelimen omistajan titämättä- jollekin poliisin epäilemälle rikolliselle, joutui puhelimen omistaja täysin syyttömänä rikollisepäiltyjen nimilistalle.
Nykyään on varmasti poliittisenpoliisinyksiköitä, jotka viisveisaavat perustuslaista ja laiton toiminta vetää vertoja jo järjestäytyneelle rikollisuudelle, ellei jopa ole sitä, mikäli sen tarkoitus on tuhota Suomen perustuslain henki ja kirjain lopullisesti.
Perustuslain pitäisi suojata jokaista Suomemme kansalaista, mutta nykyjään poliitikot ja virkamiehet vetelevät mustalla tussilla sana kerralaan sitä lakia pätemättömäksi. Eikä poliisi pidätä perustuslainrikkojia, eivätkä edes sotaanyllyttäjiä tai paloja Suomesta luovuttavia.