Muistatko vielä Koronavilkun? – Näin lähes 6 miljoonaa veroeuroa kului sovellukseen

Kun korona ”iski” Suomeen vuonna 2020, yksi näkyvimmistä digitaalisista vastauksista oli Koronavilkku, puhelimiin ladattava kontaktien jäljityssovellus. Julkisuudessa sen ympärillä puhuttiin suurista latausluvuista ja nopeasta kehitystyöstä, mutta sovellus lopetti nopeasti toimintansa kesällä 2022. Oliko sovelluksesta mitään konkreettista hyötyä — ja mihin noin 5,2–6 miljoonaa euroa oikeasti meni?

Sovelluksen tarina lyhyesti

Koronavilkku julkaistiin elokuussa 2020 THL:n ja STM:n aloitteesta auttamaan altistumisten tunnistamisessa. Bluetoothin avulla puhelimet vaihtaisivat anonyymejä koodeja ja altistuneet saisivat ilmoituksen, jos lähipuhelimessa ollut henkilö oli myöhemmin testattu positiiviseksi. Sovellusta ladattiin parhaimmillaan jopa noin 2,5 miljoonaa kertaa, eli lähes puolelle suomalaisista.

Palvelu oli käytössä kesäkuuhun 2022 asti, mutta sen käytössä raportoitiin nopeasti aktiivisen käyttäjäkunnan laskua, ja viranomaisten mukaan sen hyöty oli epidemiologisesti merkityksettömän pieni taudin leviämisen laajassa seurannassa. Lisäksi sovellus ei seurannut käyttäjien sijaintia tai kerännyt tietoja siitä, kuinka tehokkaasti altistumisia estettiin, koska yksityisyys ja anonymiteetti oli suunniteltu ensisijaiseksi tavoitteeksi. Yle.fi

Mihin miljoonat käytettiin?

Julkistettujen tietojen ja raporttien perusteella Koronavilkun kokonaiskustannukset nousivat arviolta 5,2–6 miljoonaan euroon — enemmän kuin koskaan ensimmäiseksi viestitettiin. tekniikkatalous.fi

Karkea kustannuserittely:

Tekninen kehitys: Solita Oy:n ja Gofore Oy:n tekemä ohjelmistokehitys ja integraatiot (~1,1 miljoonaa + ~0,41 miljoonaa).

Omaolo-integraatiot ja ammattilaiskäyttöliittymä: ~1,42 miljoonaa euroa.

Viestintä ja markkinointi: ~1,0 miljoonaa euroa mainoksiin, someen ja kampanjoihin.

Hallinto ja sisäiset kulut: loppusumma koostui THL:n hallinnollisista kuluista, projektinhallinnasta ja koordinoinnista. tivi.fi

Koronavilkun ydinlogiikka pohjautui Applen ja Googlen yhteiseen Exposure Notifications -rajapintaan, jota ei tarvinnut itse rakentaa, mikä herättää kysymyksen siitä, miksi sovelluksen koodauksen ja ylläpidon kustannukset kasvoivat niin suuriksi. Solita

Tehokkuus — teoria vs. käytäntö

Koronavilkun puolestapuhujat nostivat aluksi esiin korkeita latausmääriä ja mahdollisuutta katkaista tartuntaketjuja, mutta jälkikäteen arvioiden todelliset vaikutukset epidemiassa ovat hämärän peitossa. Sovellus ei antanut viranomaisille dataa siitä, kuinka monta tartuntaa se esti. Moni terveysalan ammattilainen raportoi, ettei sovellus tarjonnut mitään uutta tai tarkkaa tietoa tartuntojen jäljitykseen. Käyttäjät puolestaan raportoivat kokemuksia, joissa he eivät koskaan saaneet ilmoituksia tai koodia positiivisesta testistä, mikä sai osan poistamaan sovelluksen. Yle, Reddit, Yle(2)

Kun Suomessa jäljitystyötä siirrettiin yhä enemmän rokotusstatuksen huomioiviin toimiin, sovelluksen käyttö kärsi voimakkaasta laskusta ja lopulta tekninen toiminta lakkasi kokonaan.(Yle.fi)

Poliittiset ja taloudelliset vaikutinrakenteet

Koronavilkun kehitystyöhön osallistui useita julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita:

• Solita Oy ja Gofore Oy vastasivat sovelluksen kehityksestä. (tivi.fi)
• Gofore tunnetaan Suomessa laajemmin digitaalisena konsultointiyrityksenä, sai myös tunnustusta vuonna 2025 tekoälyalan toimijana AI Finland -gaalassa (esim. Trainer of the Year -palkinto tekoälykoulutusohjelmassa). (Gofore)
• Goforen pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja Timur Kärki palkittiin vuonna 2025 Hallituksen puheenjohtajana suomalaisen osakkeenomistamisen edistäjän tilaisuudessa, mikä nostaa esiin yhtiön näkyvyyden ja aseman suomalaisessa yrityskentässä — ei välttämättä suoraa politiikkaa, mutta arvostusta ja verkostoja. (Gofore)
• DigiFinland Oy ei ole yksityinen voittoa tavoittelevä yhtiö, vaan kyseessä on valtion omistama tai julkisen sektorin omistama erityistehtävään perustettu yhtiö, jonka tehtävänä on kehittää julkisia digitaalisia palveluita, kuten sote-järjestelmien integrointi, hyvinvointialueiden digitalisaatio ja kansalliset palvelut kuten Omaolo/myös Koronavilkku-yhteistoteutuksiin liittyneet integraatiot. Omistajina DigiFinland Oy:ssa ovat Suomen valtio, Hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS
• Mediconsult Oy on suomalainen yksityinen sote-alan IT-järjestelmätoimittaja, jota hyödynnettiin Koronavilkku–Omaolo-integraation toteutuksessa.

Siitä huolimatta, että selkeitä poliittisia sidonnaisuuksia ei ole dokumentoitu Solitan tai Goforen johdossa, (Lukuun ottamatta Kokoomuksen kansainvälisten rahoitusjärjestöjen johtotehtävissä, sekä NCP-säätiön hallituksessa toiminutta entistä europarlamentaarikkoa Piia-Noora Kauppia, joka toiminut Goforen hallituksessa vuodesta 2021 alkaen), niin julkisen sektorin tilaamat miljoonaluokan sopimukset herättävät kysymyksiä siitä, missä määrin valtion päätöksenteko perustui harkittuun kustannus-hyöty-analyysiin ja millaisia strategisia valintoja ”koronakriisin” digivasteessa tehtiin. tivi.fi

Mitä jäi käteen koronavilkusta?

Yksinkertaisesti hyötyjä koronavilku-sovelluksella ei näin jälkikäteen ollut lainkaan, mutta miinuksina voi mainita, että sovelluksella ei ollut epidemiavaikutusta lainkaan, kustannukset olivat suuret ja ne herättävät kysymyksiä priorisoinnista ja läpinäkyvyydestä.

Koronavilkku jäi monille humoristiseksi muistoksi korona-ajan järjettömyyksistä, sekä opetuksena siitä miten julkiset digihankkeet voivat maksaa kalliisti ilman minkäänlaisia hyödyllisiä tuloksia.

Samuel Gryning 27.1.2026

Lähteenä myös: tekniikkatalous.fi, dailyfinland, Apu360, Yle.fi