Huhtikuun alussa astuu voimaan korotus, joka koskee jokaista suomalaiskotia. Hallitus nostaa sähköstä perittävää huoltovarmuusmaksua. Virallinen perustelu on “energiaturvallisuuden ja huoltovarmuuden vahvistaminen” – mutta kun seuraa rahan reittiä, pitänee kysyä, turvataanko tässä enää Suomea, vai valtion kassaa ja ulkomaisia intressejä?
Hallituksen esitys kertoo kylmän yksiselitteisesti: maksua korotetaan 0,015 sentillä kilowattitunnilta ja tuotto ohjataan Huoltovarmuuskeskuksen hallintaan “sähkötuotannon varautumisinvestointeihin”.
Mutta kun rinnalle avaa Valtiovarainministeriön budjettiselvityksen, käy ilmi, että samana vuonna kehitysapuun ja Ukrainan jälleenrakennustukeen osoitetaan yhteensä lähes 750 miljoonaa euroa – enemmän kuin koko huoltovarmuusrahaston vuosittainen kertymä.
Hiljainen verotus kenenkään huomaamatta
Sähkölaskun rivillä uusi maksu näyttää viattomalta: muutama sentti sinne, toinen tänne. Mutta kun huoltovarmuusmaksu on pakollinen kaikille, se toimii kuin piilovero, joka ei vaadi eduskunnalta erillistä päätöstä – vain asetuksen. Kuluttaja maksaa, eikä edes huomaa, että liike on veropoliittinen manipulointi, ei kriisivarautumista.
Hallituksen esityksen mukaan huoltovarmuusmaksun korotus kasvattaisi maksun tuottoa arviolta noin 36 miljoonasta eurosta noin 92 miljoonaan euroon vuodessa. Samalla Huoltovarmuuskeskus käyttää rahastonsa varoja yritystukina, joiden tarkoitus on tukea vihreää siirtymää ja kansainvälisiä energia-investointeja Käytännössä siis suomalainen maksaa lisää sähkönsiirrosta, jotta rahaa riittäisi globaaleihin hankkeisiin, joiden kotimainen hyöty on usein olematon.
Kansalainen maksaa, valtio sijoittaa ulkomaille
Samana aikaan, kun maksukorotus ilmoitettiin, hallitus muun muassa vahvisti lisämäärärahan Ukrainan tukipakettiin. Valtiovarainministeriön asiakirjoissa nämä varat kulkevat osin ”valtion strategisina rahoitusosuuksina”, toisin sanoen veronmaksajien rahana, joka ei palaa takaisin kotimaiseen talouteen.
Pienituloiselle suomalaiselle sähkölaskun kiristyminen voi olla kuolinisku, mutta budjettikirjassa kirjaus on vain ”huoltovarmuuden kehittäminen”. Markkinatermien ja byrokratian taakse piiloutuu vanha totuus: kansa maksaa, eliitti allokoi. Ulkoministeriö, Mediamaailma, Ulkoministeriö(2)
Energiapeli: pörssi, maksut ja kontrolli
Kun sähkö on hinnoiteltu pörssin logiikalla – eli viimeisen ja kalleimman tuotetun megawatin mukaan -jokainen lisäverollinen sentti vahvistaa keinotekoista hintakuplaa. “Vihreä siirtymä” on monelle kotitaloudelle muuttunut taloudelliseksi katastrofiksi, jossa hallitus ja energiayhtiöt jakavat riskit kuluttajien niskaan.
Huoltovarmuuden käsite on sidottu kansalliseen turvallisuuteen, mutta nyt sen varjolla perustellaan melkein mitä tahansa poliittista menoa. Vuonna 2022 rahaa tarvittiin kriisivalmiuteen, vuonna 2024 “vihreän siirtymän strategiseen turvaan” ja nyt vuonna 2026 “geopoliittisiin velvoitteisiin”.
Yksi sana – huoltovarmuus – on muuttunut kaiken oikeutukseksi.
Kuka oikeasti hyötyy?
Huoltovarmuusmaksun korotus on näennäisesti pieni taloudellinen toimenpide, mutta symbolisesti se on valtava. Se osoittaa, että hallinto on valmis kiristämään kotitalouksia keskellä energialaskukriisiä, samalla kun se jakaa miljardeja rajojen ulkopuolelle ja omiin poliittisiin ohjelmiinsa.
Kun maksut nousevat mutta palkat eivät ja kun valtion sanakirjassa ”huoltovarmuus” tarkoittaa yhä useammin ”budjettivajetta”, jää jäljelle vain yksi mahdollinen lause: ”Huoltovarmuusmaksu on hallinnon uusi vero – ja suomalainen on taas kerran maksajan roolissa.”
Samuel Gryning 7.3.2026
Kaikki maksut ja verot pitäisi olla progressiivisia tulojen mukaan ja tuloihin ottettaisiin mukaan kaikki bruttotulot ilman vähennyksiä, eli ansio- ja pääomatulot, myös ulkomailla ansaitut.
Tietenkin käteinen suhteessa alv. on ongelmallinen, mutta jos käteinen poistetaan, joka on diktatuuria, niin sitten ehdotettu progressiivinen maksu ja vero olisi kaikkein tasa-arvoisin.
Silloin miljonääri joutuisi pelkäämään rikesakkoa yhtä paljon kuin työtön köyhä.
Silloin huoltovarmuusmaksu olisi tasapuolinen. Huoltovarmuutta maksetaan sen verran kuin on menetettävää. Esim. jos lämmittää 300 neliön, ehkä 5m huonekorkeudella olevaa 1500 kuution huonetilavuus mökkiä talvisin vaikka asuu floridassa, olisi kohtuullista maksaa huoltovarmuus sähköstä vaikka 10 senttiä per kwh. Tämä olisi demokratiaa ja tasa-arvoa parhaimmillaan.
Jos kusee kesällä puistoon, niin epäsiveellisen käytöksen rikesakko pitäisi olla progressiivinen. Pollingeria juoneen miljonääri räppärin sakko olisi 3000 euroa ja kodittoman harkinnanvaraisen tuen alla olevan 50e. Tämä olisi demokratiaa ja tasa-arvoa parhaimmillaan.
Jos pääministeri käyttää kokaiinia, niin hänelle kunnon sakko ja jos koditon imppaa bensaa, voitaisiin hänelle ostaa valtion kassasta kossupullo, joka töisi töitä koskenkorvan kossutehtaalle. Tämä olisi parasta tasa-arvoa.
Nyt ökyrikkailla ei ole mitään väliä mitä sähkömaksaa, koska palkat nousee ja pääomatulot juoksee. Inflaatio ei heitä hetkauta, ei ole palkka kuoppia tai kannustinloukkuja, joilla perustellaan taisteltujen työvoiman oikeuksien poliittinen yksipuolinen irtisanominen, yleislakot myös kiellettiin, eli palattiin orjuuden aikaan.
Kaikki jotka tätä lukee ovat orjia, paitsi miljonäärit.
Nyt lämpee torppa puulla ja aurinkopanelitkin katolla. Vielä kun keksis talvikuukausille tavan tuottaa 10 kW/pv niin sitten irtoaa piuhat valtakunnan verkosta
Me emme olisi tässä jos jokainen suomalainen olisi äänestänyt intressiensä mukaan. Eläkeläisten puolue olisi suurin, toisena tulisi työvänpuolue. Kokoomus, SDP ja kristilliset olisivat pienpuolueita. Eikä sähkäverkkojamme tai kaivoksiamme olisi telelaitos mukaanlukien myyty ikinä ulkomaille. Meille tulisi edullista energiaa Venäjältä ja myisimme sinne omia- sekä välittämiämme tuotteita.
Se olisi epävarmaa olisiko Suomi mennyt EU:hun KEPU:n äänillä niinkuin se nyt meni. Mutta se nyt on vain jossittelua.