Vuonna 2024 julkaistu väestötason tutkimus Soulin yliopistosairaaloista viittaa siihen, että koronarokotusten jälkeen esiintyi lisää mielenterveyteen liittyviä haittoja – erityisesti masennusta, ahdistuneisuutta ja unihäiriöitä. Tutkimus julkaistiin kesäkuussa 2024 arvostetussa tiedelehdessä Molecular Psychiatry.
Tutkimuksessa analysoitiin yli kahden miljoonan Soulin asukkaan terveystietoja Etelä-Korean kansallisesta sairausvakuutusrekisteristä. Rokotettujen ja rokottamattomien mielenterveysoireita verrattiin kolmen kuukauden ajanjaksolla.
Masennus ja ahdistus lisääntyivät – psykoosisairaudet vähenivät
Tutkimuksen tulokset osoittivat selvästi, että koronarokotuksen saaneilla henkilöillä esiintyi enemmän masennus- ja ahdistuneisuushäiriöitä kuin rokottamattomilla. Kolmen kuukauden seurantajakson aikana masennuksen esiintyvyys oli rokotetuilla 18,3 tapausta kymmentätuhatta henkilöä kohden, kun taas rokottamattomien ryhmässä vastaava luku oli 14,2. Myös ahdistusta ja stressiperäisiä häiriöitä havaittiin useammin rokotetuilla, 28,4 tapausta kymmentätuhatta kohden verrattuna rokottamattomien 20,3 tapaukseen. Lisäksi unihäiriöitä raportoitiin rokotetuilla lähes kaksinkertainen määrä – 28,9 tapausta kymmentätuhatta henkilöä kohti, kun rokottamattomilla luku oli 12,2.
Samaan aikaan tutkimuksessa havaittiin yllättävä vastakkainen suunta psykoosisairauksien kohdalla. Skitsofrenia oli rokotetuilla selvästi harvinaisempaa, 0,5 tapausta kymmentätuhatta henkilöä kohti, kun rokottamattomilla vastaava määrä oli nelinkertainen, 2,0. Myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyvyys oli pienempi rokotetuilla, 0,8 tapausta verrattuna rokottamattomien 1,4:ään.
Tutkijoiden mukaan havainnot viittaavat siihen, että koronarokotuksilla voi olla kaksijakoinen vaikutus mielenterveyteen. Ne saattavat laukaista lievempiä psyykkisiä oireita, kuten ahdistusta ja masennusta, mutta samanaikaisesti vähentää vakavampien psykoottisten sairauksien riskiä.
”Rokotukset vaikuttavat eri tavoin eri mielenterveyden osa-alueisiin”
Tutkimuksen vastaavan kirjoittajan, professori Eun Mi Chunin (Ewha Womans University) mukaan tulokset osoittavat, että rokotuksilla voi olla monimutkaisia ja osin vastakkaisia vaikutuksia mielenterveyteen.
“Rokotukset näyttävät suojaavan vakavilta psykoottisilta sairauksilta, mutta voivat lisätä neuroottisten oireiden, kuten masennuksen ja ahdistuksen riskiä,” Chun selittää.
Riskit olivat suurimmillaan niin sanotussa heterologisessa rokotuksessa, jossa ensimmäinen ja toinen annos olivat eri valmistajilta (esim. AstraZeneca–Pfizer). Tällöin masennuksen ja ahdistuksen riskisuhde (hazard ratio) nousi jopa 1,7–1,9:ään verrattuna rokottamattomiin.
Mahdollinen selitys: tulehdus ja stressihermoston aktivoituminen
Tutkijat esittävät useita biologisia selityksiä havainnoilleen. Rokotuksen aiheuttama immuunivaste voi vapauttaa tulehdusta lisääviä sytokiineja, jotka vaikuttavat keskushermoston välittäjäaineisiin ja stressijärjestelmään.
“Tulehdusreaktiot ja hermoston yliaktiivisuus voivat laukaista masennus- ja ahdistusoireita etenkin alttiilla henkilöillä” – tutkimuksessa todetaan.
Toisaalta sama immunologinen vaste saattaa suojata psykoottisilta häiriöiltä, mikä selittäisi havaittua skitsofrenian vähenemistä.
Varovaisuutta haavoittuvien ryhmien rokottamisessa
Tutkimuksen tekijät korostavat, että rokotukset ovat edelleen merkittävä suoja vakavaa COVID-19-tautia vastaan, mutta mielenterveysvaikutukset on syytä ottaa huomioon erityisesti riskiryhmissä.
“Lisärokotuksia harkittaessa on syytä kiinnittää huomiota henkilöihin, joilla on aiempia mielenterveyden häiriöitä tai alttius psyykkisille haittavaikutuksille,” – tutkijat varoittavat.
Kuitenkin on tärkeää huomata, että tutkijoiden mukaan tulokset eivät tarkoita rokotteiden itsessään “aiheuttavan” psyykkisiä sairauksia, vaan että ne voivat aktivoida olemassa olevia alttiuksia. He vaativat lisää kansainvälisiä tutkimuksia aiheen ymmärtämiseksi.
Samuel Gryning 8.11.2025
Rokotetut pelkäsivät kuolemaa, siksi heidän psyyke järkkyi ja uskoivat propagandaan.
On kummaa, että etelä korean valtiollinen serveri paloi tutkimuksen jälkeen. Monta sataa valtiohallinnon sivustoa kaatui joksikin aikaa ja tietoja tuhoutui peruuttamattomasti. Etelä korean serverihuonep palosta on olemassa useita kansainvälisiä artikkeleita. On myös suomalainen tutkimus, että uuden tyypinrokotteet puustavat perinnöllisiä alttiuksia. Terveyskirjasto duodecim, sikainfluenssa pandemia 2009..2010 sekä rokotuksia seurannut narkolepsia…narkolepsiaan syyllisenä pidetään yksilöllistä perinnöllistä alttiutta, sekä rokotteen sellaista rakennetta, jota ei ole yhdessäkään aiemmassa rokotteessa. Oikeudessa näin on asia hyväksytty ja vakuutusboli maksaa korvauksia sadoille elämänsä sairaudelle menettäneelle. Vakuutusbooli, eli if Tapiola ja Pohjola, tieto kirjasta . Ketolainen piikki. Tämä asia vaatisi kansainvälisenrikostutkinnan, ennen covid rokotuksia tiedettiin piikkien vaarat ja salattiin kansalta.
Voisi melkein sanoa, että taas on kysysmyksessä biolääketieteen tutkimus, joista on todettu olevan 85% virheellisisä (John Ionnadis, 2005). Virheitten syy on normaalit virheet, huolimattomuus, tavoite tai jopa huijaus.