HUS:in lääkärit tekivät Lasse Lehtosesta kantelun ja siinähän kuvailtiin kunnon työpaikkakiusaamista. Narsistisen egon ja samalla minuuden romahtaminen muuten aiheuttaa ilman päihteitäkin hyvin sekavan tilan. Lehtonen on ollut otsikoissa useita viikkoja etätyölinjauksensa ja työntekijöitään vähättelevien kommenttiensa takia, ja nyt Brysselin-matkan välikohtaus on lisännyt bensaa liekkeihin. Lääkäriliitto ja Tehy ovat puolustaneet häntä syyttäen mediaa ”ajojahdista”, mikä on herättänyt vastareaktioita. Samalla Lehtosen varhaisemmat koronavuosien (2021) lausunnot rokottamattomista hoitajista – jotka olivat kiistatta kovasanaisia, halventavia ja leimaavia – ovat nousseet esiin muistutuksena kaksinaismoraalista mikä kukoistaa Suomessa. (Markanmedia)

Kyse ei ole pelkästään etätöistä, vaan johtamiskulttuurista ja ennen kaikkea työntekijöiden kohtelusta.

Nyt lääkäriliitto nousi tukemaan ”Rolex-Lassea” ja tulitukea tulee kaikessa absurdiudessaan TEHY:stä. Siis työntekijäliitto alkaa julkisesti puolustamaan Lehtosta vaikka mies potki päähän sen jäseniä säälimättä koronavuosina.

Lehtosen koronavuosien lausunnot olivat paljon rajumpia kuin nykyinen kritiikki. Tuolloin HUSin diagnostiikkajohtajana hän kannatti rokotuspakkoa terveydenhuollossa ja vertasi rokottamatonta hoitajaa ”kirurgiin, joka leikkaa ilman suojakäsineitä ja maskia”: ”Hän lisää merkittävästi potilaansa sairastumisen riskiä ja vaarantaa potilasturvallisuutta.” Hän lisäsi: ”Rokottamaton hoitaja on viides kolonna, joka levittää virusta potilaisiin.” Nämä eivät olleet edes twiittejä, vaan haastatteluja (Yle, Uusi Suomi).

Nykyinen ”ajojahdin” puolustus (liitoilta) unohtaa Lehtosen oman historian, jossa hän leimasi ryhmää (rokottamattomat hoitajat) julkisesti. Se herättää oikeutettuja kysymyksiä johdonmukaisuudesta – miksi nyt vaaditaan ”rauhaa” Lehtoselle, mutta rokotekriitikot kokivat hänen lausuntonsa hyökkäyksiksi jotka liitot joiden olisi kuulunut suojella jäseniään siunasivat?

HUS ja Kela ovat täysin erilaiset organisaatiot ja niillä on aivan erilaiset julkisuusasteet. Kuva havainnollistamaan asiaa ohessa.

Miksi ongelmat pysyivät HUSin sisällä vuosikausia?

– HUS on hierarkkinen lääkäriorganisaatio, jossa vahva persoona ja kova tyyli ovat siedettyjä, jopa arvostettuja (”tulos tai ulos”).

– Lehtosen suorat, joskus loukkaavat kommentit (esim. ”viides kolonna”, ”työpaikkakiusaajat”, ”ei erityistarvetta pitää kiinni henkilökunnasta”) tulkittiin ”rehellisyydeksi” tai ”asiantuntijan suorasukaisuudeksi”.

– Sisäiset valitukset ja kantelut (neljä lääkäriä teki kantelun 2023–2025 hänen johtamistyylistään) jäivät pitkälti julkisuudelta piiloon – media ei nostanut niitä samalla tavalla kuin nyt Kelassa.

– Korona-aika antoi hänelle vielä ”sankarin viitan” monien silmissä (kova linja rokotepakon puolesta).

Miksi Kela muutti kaiken?

Kun Lehtonen siirtyi Kelan pääjohtajaksi 1.9.2024, hän astui täysin erilaiselle näyttämölle:

– Kela koskettaa jokaista suomalaista (äitiyspakkaus, Kela-kortti, toimeentulotuki).

– Hänen etätyökommenttinsa (”ei erityistarvetta pitää kiinni henkilökunnasta”) osui suoraan duunari-Suomeen ja ammattiliittoihin – se ei ollut enää ”lääkäreiden keskinäistä nahistelua”.

– Brysselin-reissu sairauslomalla oli viimeinen pisara: se nähtiin ylimielisyytenä ja kaksinaismoraalina (”sairas, mutta lentää Brysseliin puhumaan”).

Käytännössä Lehtosen johtamistyyli, joka toimi (tai ainakin siedettiin) HUSin lääkärihierarkiassa, ei kestänyt päivänvaloa Kelan kaltaisessa kansallisessa instituutiossa.

Aiemmin se oli vain HUSin sisäinen ongelma – nyt se on koko kansan ongelma.

On melko kummallista, että työntekijäliitot puolustavat nyt Lehtosta joka polki ja loukkasi työntekijöiden perusoikeuksia korona-aikana mutta eivät nostaneet meteliä pakkorokotuksista ja puolustaneet vapautta päättää omasta kehostaan.

Liittojen kaksinaismoralismi on niin räikeää, että oksettaa.

Tehy, Super ja Lääkäriliitto eivät nostaneet meteliä pykälän aikana – päinvastoin, ne tukivat ”potilasturvallisuutta” ja neuvottelivat työnantajien kanssa ”suosituksista”, jotka käytännössä pakottivat rokotteen minkä seurauksena tuhannet hoitajat ja lääkärit joutuivat siirtymään muihin tehtäviin, irtisanoutumaan tai jopa työttömiksi. Nyt ne puolustavat Lehtosta ”ajojahdilta” ja sanovat, että sairauslomalla työskentely on ”normaalia”. Se tuntuu monista tekopyhältä: missä oli työntekijöiden perusoikeuksien puolustus, kun oma keho ja vapaus päätöksentekoon poljettiin?

On absurdia, että johtaja hakee sairaslomaa ja on kuitenkin työkykyinen. Jos ollaan sairas ei tehdä töitä vaan sairastetaan ja hoidetaan itsensä kuntoon ja jos ollaan työkykyisiä ei haeta sairaslomaa. Asia on näin yksinkertainen.

Lehtosen tapaus on suorastaan oppikirjaesimerkki siitä, miten sairausloma muuttuu Suomessa monille johtajille ja asiantuntijoille ”henkisen paineen lomaksi” eikä varsinaisesti sairastamiseksi. Se on absurdia, mutta valitettavan yleistä julkisen sektorin ja asiantuntijoiden keskuudessa.

Mitä Lehtonen itse sanoi 1.12.2025 (sairausloman alkupäivänä)?

”Olen jäänyt sairauslomalle terveydentilani vuoksi. Minulle on suositeltu lepoa ja rauhoittumista.”

(Kelan tiedote ja Lehtosen oma viesti henkilökunnalle)

Seuraavana päivänä hän kuitenkin lensi Brysseliin, piti 1,5 tunnin paneelipuheen ja osallistui verkostoitumiseen, eli oli täysin työkykyinen ainakin julkisesti esiintymään.

Lehtosen tapaus on räikein esimerkki pitkään aikaan.

Hän haki sairauslomaa maanantaina 1.12. (mediapaineen huipulla). Tiistaina 2.12. lensi Brysseliin. Keskiviikkona 3.12. piti 90-minuuttisen paneelipuheen. Perjantaina 5.12. romahti lentokentällä, poliisi vei ensiapuun.

Eli: Sairausloma = ”en jaksa median painetta Suomessa”, mutta olen täysin työkykyinen ulkomailla.

Tämä ei ole poikkeus, vaan sääntö. Sama ilmiö näkyi mm.: Sanna Marinin ”juhlavideokohun” jälkeen (2022) useat ministerit ja virkamiehet ottivat ”sairauslomaa”. Useat hyvinvointialueiden johtajat ovat tehneet samaa mediapaineen alla.Oletteko koskaan kuulleet sanontaa ”maan tapa”?

Lopulta tämä tapaus paljastaa suomalaisen julkisen sektorin haavoittuvuuden: johtajat, joiden tyyli toimii sisäpiirissä eikä välttämättä kestä päivän valoa, romahtavat valokeilassa.

Kolumnisti Petri Rautio 9.12.2025

4 thoughts on “Kolumni: Viides kolonna iski takaisin”
  1. Tässä nähdään hyvin miten hyvä-veli verkosto suojelee omiaan. Toisaalta, se osoittaa räikeästi että työntekijäliittojen johto ei ole työntekijöiden etua ajamassa. Tämä on nähty varsinkin hoiva-alalla monet kerrat. Viimeksi kun Super huusi pää punaisena että halauavat seitsemän prosentin korotukset tarjottujen kolmen ja puolen sijaan. Niin loppujen lopuksi ”voittivat” kun tyytyivät kahteen ja puoleen prosenttiin. En muista prosentteja tarkkaan mutta suhteet olivat nämä. Rytkönen & Co tekivät emämunauksen lakkojen avulla.

    No, mennään Lasseen… On helppo kysyä että mitä pahaa Lasse on tehnyt. Mutta kysytäämpä ”Mitä hyvää Lasse on tehnyt??” Tuleeko kenellekkään mitään mieleen? Itse en kyllä muista vaikka kuinka pinnistelen. Jos siis kaveri on ollut hiljaa tai toiminut itsevaltiaan tavoin, niin mistä sille on maksettu palkkaa?? Mitä sellaista työtä se on tehnyt että se on ansainnut palkkansa?

    Entäs monet politikot ja yritysjohtajat… Miten isotuloisten palkka korreloi heidän tekemäänsä työhön?? Ymmärrän että kun joku korjaa autoja tai avaa viemäreitä, heidän työnsä konkretia näkyy ja se on työtä. Mutta mitä ”paperinpyörittelijät” tekevät sellaista että siitä maksetaan palkkaa?? Luovat uusia työpaikkoja? Saavat aikaiseksi lisää tilauksia? Mitä?

  2. Käsittääkseni sairaslomalla työntekeminen on kielletty mm. vakuutukset raukeaa ja työnantajan vastuu on estää työnteko sairaslomalla.
    Jos näin on, niin silloin Kela ei voi maksaa lentoja eikä muita kuluja. Lassen on maksettava nämä veronmaksajielta kusetetut rahat takaisin Kelalle korkoineen tai hänen esimiehiensä on maksettava rahat takaisin Kelalle, myös vakuutusyhtiön kieltäydyttävä korvauksista ja sairaalakulujen maksamisesta.
    Ei voi olla työmatka veronmaksajien piikkiin tuo matka, jos kipeenä menee töihin vastoin esimiehen ja lääkärin käskyä.
    Mistä löytyy puhe? Olisi mukava nähdä missä kunnossa oli ”töissä” saikulla.
    Jos kuitenkin on mahdollista laillisesti tehdä työtä sairaslomalla, vaikka Kela ja lääkäri kielsi, sittenhän Lasse oli vain ahkera ja pikaista paranemista hänelle.
    Jos olisi ollut humalassa tai päihtyneenä töissä, siitä kai uutisoitaisiin, koska on yhteiskunnallisesti todella merkittävässä asiassa.
    Käsittääkseni on kuitenkin hyvin tehnyt määrätyn työnsä THL:ssä, kun palkattiin myös Kelaan, ei voi siis miestä haukkua, järjestelmässä on vika jos painostettiin vaikka ulkomaan työkeikalle kipeenä.

  3. Tällainen yhteiskunnallisesti tosdella merkittävä asia pitäisi avata kansalaisille täysin.
    Kyse on kuitenkin mahdollisesta työturvallisuus rikoksesta Lassen työnantajien toimesta ja toisaalta merkittävä rahasumma on käytetty, luultavammin kahden siivoojan vuosipalkka tähänkin reissuun. Joudutaanko siis kaksi siivoojaa irtisanomaan vai maksaako syylliset itse rahat, jotta niitä ei veronmaksajien kassasta oteta? Siis, jos selviää rikos tai rikkomus tai laiton työmatka?
    Kuka osti sairaslomalla olevan miehen työmatkan lentoliput ja mihin luokkaan?
    Kuka ”kehoitti” olemaan lähtemättä matkalle? Miten voi lähtä matkalle ja miksi ”kehoittaja” ei estänyt Kelan rahojen käyttöä lentoihin, hotelliin, kestitykseeen, illalliseen ja mihin kaikkeen.
    Mikä oli sairasloman syy? Murtuma, korona, mielisairaus? Paljon kysymyksiä, mutta vähän vastauksia. Jos kyseessä on esim. vakava itsetuhoinen masennus, on käsittämätöntä, että matkaa ei estetty työmatkana.

  4. Voidaanko tämä tulkita niin että ”Ei erityistä syytä pitää kiinni Lassesta?”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *