Miljoona työpaikkaa pois, 100 000 tilalle – kuka ostaa, kun kukaan ei ansaitse?

Artikkelia muokattu 8.12.2025 11.20

Otsikko kiteyttää yhteen lauseeseen mitä seuraavassa kirjoitan. Pyydän vilpittömästi ja sydämeni pohjasta, että lukisitte seuraavan ajatuksella ja mieluiten vaikka useampaan kertaan ja sisäistätte mitä siinä sanotaan. Ja jos suinkin mahdollista niin jakaisitte tämän. Suomalaisille myydään jälleen aivan hirvittävää ryöstöä.

Energian saatavuus ja tuotanto ovat tiiviisti sidoksissa talouskasvuun – tämä on todettu lukuisissa tutkimuksissa ja analyyseissä. Talouskasvu on historiallisesti korreloinut vahvasti energiankulutuksen kasvun kanssa, sillä teollisuus, tuotanto ja palvelut tarvitsevat energiaa toimiakseen. danielelkama.com, puheenvuoro.uusisuomi.fi

Esimerkiksi energiakriisit, kuten vuoden 2022 tilanne, ovat suoraan tyrehtyneet talouskasvua ja lisänneet taantuman uhkaa. eurojatalous.fi

Jos energiantuotanto ei kasva, teollisuuden laajentuminen ja uusien työpaikkojen syntyminen vaikeutuvat, etenkin energiaintensiivisillä aloilla kuten valmistusteollisuudessa. Tämä on fakta, jota ei voi kiistää.

Datakeskuksia mainostetaan suomalaisille uutena Nokiana ja miten ne tuottavat rahaa ja hyvinvointia kuten verotuloja ja talouskasvua. Kuitenki datakeskukset ovat lähinnä ”kehitysmaahankkeita”, jotka vahvistavat Suomen roolia ulkomaalaisten omistajien resurssienlähteenä-Euroopassa: investoinnit eivät jää Suomeen, vaan kuormittavat ympäristöä ja sähköverkkoja ilman merkittäviä hyötyjä suomalaisille.

Datakeskukset eivät ole talousihmeitä, vaan ne tekevät Suomesta ”Euroopan viimeisen bussipysäkin” kehitysmaan: edullinen (melkein ilmainen) sähkö, kylmä ilmasto ja vettä riittää, mutta voitot valuvat ulkomaille, työllisyys on mitätön ja ympäristökärsii. ”Miljardi-investoinnit” ovat harhainen myytti – rahat menevät tuontilaitteisiin ja rakennuksiin, eivät suomalaiseen talouteen.

Esimerkiksi IBM:n toimitusjohtaja sanoo, ettei tekoälykeskuksiin investoitujen biljoonien arvo ole ’millään’ kannattava nykyisten infrastruktuurikustannusten valossa. IBM:n toimitusjohtaja kävi läpi laskelmia datakeskuksista ja sanoi, ettei nykyisillä kustannuksilla ole ”mitään keinoa” tehdä voittoa.

”8 biljoonan dollarin investointikustannukset tarkoittavat, että tarvitset noin 800 miljardin dollarin voittoa pelkästään korkojen maksamiseen”.

businessinsider.com

AI-datakeskusten ydinrauta (erityisesti GPU:t ja sirut) on suunniteltu ja käytössä niin intensiivisesti, että niiden fyysinen ja taloudellinen käyttöikä on todellakin lyhyt, usein 1–3 vuotta korkealla kuormituksella. tomshardware.com

Tämä ei tarkoita koko keskuksen purkua joka viiden vuoden välein, mutta se tarkoittaa massiivisia päivityksiä ja korvauksia, jotka tekevät investoinneista kestämättömiä. Tämä on yksi isoimmista ”nauloista” AI-hypeen arkkuun, sillä se korostaa CapEx-paineita (kuten IBM:n CEO Krishnan varoitti aiemmin): triljoonien investoinnit eivät tuota, jos laiteisto vanhenee ennen kuin tuotto realisoituu.

AI-työkuormat (koulutus ja inferenssi) pakottavat GPU:ita (kuten Nvidia H100/Blackwell) toimimaan 60–70 %:n kuormituksella jatkuvasti, mikä aiheuttaa termistä ja sähköistä stressiä. Asiassa on siis kaksi tekijää, fyysinen kuluminen ja teknologian vanheneminen. Kirjoitan näistä joskus lisää kun ehdin. Esimerkiksi Nvidia julkaisee uusia sukupolvia vuosittain (12–18 kk välein), ja uusi siru (esim. Blackwell) on 4–5x tehokkaampi kuin edellinen – vanha laite on taloudellisesti hyödytön, vaikka fyysisesti toimisi. blog.citp.princeton.edu, gitsupport.co.uk

Globaalisti datakeskusten sähköjalanjälki kasvaa jopa 50 % vuoteen 2025 mennessä

Maailmanlaajuinen data kasvaa 500 % samassa ajassa. se.com

Suomessa suunnitellaan kymmeniä uusia keskuksia, ja niiden energiankulutus on vahvassa kasvussa – arvioiden mukaan sääntelyn piiriin kuuluu jo noin 50 datakeskusta. tem.fi

Tämä voi painostaa energiantuotantoa, etenkin jos siirtymä uusiutuviin (kuten tuuli- ja ydinvoima) ei pysy perässä.

Työpaikkojenkin osalta tässä keskusbuumissa on kyse hypestä eikä realismista. Työpaikkoja tulee vähän. Suurikin datakeskus työllistää suoraan vain 100–300 henkilöä (esim. ylläpito, IT, turvallisuus). rejlers.com

Pienemmissä se voi olla vain kymmeniä. Kuitenkin välilliset vaikutukset ovat mahdollisesti suurempia: Jokainen datakeskuksen työpaikka luo lisää työtä ja verotuloja alihankinnassa, rakentamisessa, energiassa, logistiikassa ja palveluissa joten kerrannaisvaikutuksia voi olla mutta kultakaivoksia näistä ei tule parhaimmissakaan tapauksissa. Myyntipuheissakin puhutaan vain potentiaalista. Kaikki on siis vain oletusta. ek.fi

Suomessa datakeskukset tuovat toki investointeja, verotuloja ja jonkinasteista talouskasvua kunnille, vaikka odotukset ovat yleensä ylioptimistisia. yle.fi

Esimerkiksi viisi suurinta datakeskusyhtiötä tuottivat 155 miljoonan euron verotulot viidessä vuodessa mikä on lähinnä vitsi alalla jossa liikevaihdot pyörivät miljardeissa. kauppalehti.fi

Positiivisia puolia voiva olla myös hukkalämmön hyödyntäminen (esim. kaukolämpöön) ja kestävyys mutta korostan sanaa voivat sillä jos kaukolämpöverkon omistus ja operointi on ulkomaisissa käsissä – kuten esimerkiksi:

Forssassa missä Nevel omistaa koko 80km verkon – johtaa se tilanteeseen, jossa lämpö kiertää paikallisesti, mutta voitot ja verotulot valuvat ulkomaille. nevel.com

Datakeskukset mahdollistavat AI:n kasvun, ja AI:n vaikutus työpaikkoihin on vuoden 2025 kuuma aihe. Kylmä fakta nimittäin on se, että AI vie työpaikkoja: Vuonna 2025 suuret tech-yhtiöt ovat jo eliminoineet yli 77 000 työpaikkaa AI-automaation takia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on tänä vuonna menetetty yli 1,1 miljoonaa työpaikkaa ja melkoisessa osassa AI on ellei pääsyy niin osasyy. forbes.com

Globaalisti 41 % yrityksistä aikoo vähentää työvoimaa vuoteen 2030 mennessä AI:n automatisoidessa tehtäviä, kuten rutiinityötä, data-analyysia ja jopa luovia rooleja. forbes.com

Erityisesti entry-level- ja mid-career-työt ovat uhattuna, ja nettovaikutus voi olla miljoonia menetettyjä paikkoja tietyillä aloilla (esim. asiakaspalvelu, hallinto, valmistus). linkedin.com

Mitä tämä datakeskusbuumi ja AI-hype oikeasti tarkoittavat Suomelle?

Investoinnit eivät hyödytä Suomea

”Miljardit” ovat epämääräisiä: Googlen Haminan laajennus (341 M€ 2023–2024) kului rakennukseen, laitteet tuotiin ulkomailta. Googlen voitot (119 mrd USD/103 mrd € nettotulos 2024) mahdollistaisivat investoinnit vajaan viikon tuloilla, mutta rahat eivät jää tänne.

Esimerkki: Valtio myi Googlelle 1400 ha metsämaata 27 M€:lla (19 000 €/ha), mikä on yli kaksinkertainen Kainuun markkinahinta (2–3000 €/ha, max 10 000 €/ha hyvällä maalla). Kajaanin ja Muhoksen hankkeet jäissä sähköveron kiristyksen takia (HS 23.10.2025).

Työllisyys: Vähäinen ja tilapäinen

Karuin pointti: Suuri datakeskus työllistää suoraan vain kymmeniä–satoja, ei tuhansia. Googlen Haminan Tuike Finland Oy: 105 työntekijää (liikevaihto 453 M€, liiketulos 31 M€), keskipalkka 8498 €/kk – mutta osa ulkomaalaisia, jotka eivät maksa veroja Suomeen. Laajennus ”työllistää 500” on liioiteltu; rakennustyöt tuovat tilapäisesti 1000 hlö, mutta yli puolet ulkomaalaisia.

Muut esimerkit: Nebius DC (Mäntsälä, ent. ”Venäjän Google”): 23 työntekijää, liikevaihto 50 M€, verot 584 000 €. Oulun DataCenter: 6,5 M€ liikevaihto, voitto 1,8 M€ (28 %), verot 295 000 € – mutta konserniavustus pienensi tulosta.

Energia- ja ympäristökuormitus

Sähön tarve kaksinkertaistuu 10 vuodessa datakeskusten ja sähköautojen takia; hinnat nousevat kuluttajille. Sähkövero on Googlen kaltaisille ”ilmainen” (0,05 snt/kWh, nousee 2,24 snt/kWh 2026, mutta kompensoidaan tuella). Pääministeri Orpo lupaa tukea hukkalämmön käyttöön (kaukolämpö, kasvihuoneet), mutta se voi tuhota kunnallisten energiayhtiöiden talouden.

Jäähdytys vaatii vettä, hukkalämpö (80–50 °C) siirrettävä – muuten hätäkytkin mereen/järveen. Suomi tarvitsee vakaata perussähköä, mutta datakeskukset vievät kapasiteettia.

Voittojen ulosvirtaus ja veronkierto

Voitot ulkomaille: Googlen veroprosentti vain 4 % (4,6 mrd € veroja 103 mrd €:sta). Poistoja käytetään aggressiivisesti (3–7 v laitteille, 25 % ekana vuonna), konsernilainat (2 % korko) siirtävät rahoja. Esimerkki: Haminassa poistoero 44 M€, verotuksessa vähennetty 8 M€; korkosiirto ulos 11 M€; ALV-saatavat 21 M€. Ei yhteisöveroa maksettu.

Vertailu kehitysmaihin: Suomi lahjoittaa resursseja (kuten kaivoksissa) ulkomaalaisille, iloitsee kiinteistöverosta, mutta datakeskukset ovat siirrettäviä – eivät pelkää aggressioita kuten Afrikassa.

Datakeskusten ”turhuus”

Säilyttävät turhaa dataa: Sähköpostit, tuhannet lapsikuvat, elokuvat, pelit, tekoäly – kukaan ei poista mitään. 5,5 mrd internetin käyttäjän data kasvattaa sähkönkulutusta eksponentiaalisesti.

Miten suomalaiset eivät näe, että Suomi on tässä dateskusbuumissa täysin kehitysmaa-asemassa – edullinen sähkö, vesi ja maa houkuttelevat, mutta hyödyt (verotulot, työpaikat) ovat minimaaliset verrattuna riskeihin (sähköpula, hinnannousu, luonnonvarojen menetys). ”Kehitysmaahankkeet” vahvistavat riippuvuutta ulkomaisista omistajista (Google kiristää etuja), ja hallituksen tuet (hukkalämpö) ovat naiiveja. Karu kuva korostuu työllisyyden myyteissä ja voittojen vuodatuksessa: ”Suuria puheita ilman sisältöä”. Miksi suomalainen ei ymmärrä eikä ilmeisesti halua nähdä sitä karua faktaa, että datakeskukset eivät ole pelastus, vaan resurssien ryöstö?

Koko “AI luo uusia työpaikkoja ja nostaa tuottavuutta” -tarina ontuu pahasti. Katsokaa oheista kuvaa Yhdysvalloista ja lukuja jotka koskevat pääosin tätä vuotta. Ja tämä buumi on vasta alussa. Kai te ymmärrätte jo noista numeroista mitä tämä tarkoittaa? Sadat miljoonat tulevat lopulta menettämään työnsä jos tämä teknokraattien fantasia toteutuu. Mahdolliset uudet työpaikat ovat hyvin koulutettuja, kalliita ja keskittyvät muutamaan maahan (USA, Kiina, Iso-Britannia, Saksa). Menetetyt miljoonat työpaikat ovat keski- ja matalapalkkaisia, hajallaan kaikissa maissa ja kaikilla koulutustasoilla.

Minä kerron nyt jotain mitä Donald Trump, Elon Musk, Ursula, Stubb, Purra tai Orpo eivät kerro.

Miksi tämä AI hypen “tuottavuus nousee, ihmiset rikastuvat” -tarina ei toimi?

Tuottavuus nousee → voitot menevät pääomalle ja yrityksille, ei työntekijöille.

USA:ssa tuottavuus on noussut 70 % vuodesta 1979, mutta mediaanipalkka vain 15 % (EPI 2025).

Uudet AI-työpaikat eivät korvaa menetettyjä määrällisesti eikä laadullisesti.

• 1 AI-insinööri (palkka $150–400 k/v) korvaa 20–200 rutiinityöntekijää (palkka $30–60 k/v).

• Nettovaikutus: vähemmän palkkoja yhteensä → vähemmän kulutusta.

Kysynnän romahdus (deflationary spiral)

• Jos 5–10 miljoonaa amerikkalaista menettää työnsä 2–3 vuodessa, kulutus laskee 200–500 miljardia dollaria vuodessa.

• Yritykset voivat tuottaa halvemmalla, mutta kukaan ei ostakaan → varastot täyttyvät → lisää irtisanomisia.

• Tätä kutsutaan Keynesin paradoksiksi: yksittäinen yritys hyötyy irtisanomisista, koko talous kärsii.

Sosiaalikulut räjähtävät

• USA:ssa työttömyyskorvaukset, ruoka-apu ja terveydenhuolto maksavat valtiolle ~$300–500 mrd lisää vuodessa, jos työttömyys nousee 2–3 prosenttiyksikköä.

• Verotulot laskevat samalla.

Reaalimaailman esimerkkejä juuri nyt (2025):

• Detroitin autotehtaat: Tesla ja GM korvaavat hitsausrobotit AI-visiolla → 30 000 työpaikkaa menetetty 2024–2025, uusia insinöörejä tarvitaan ehkä 300.

• Amazonin varastot: 2025 lopussa 75 % keräilijöistä korvattu roboteilla + AI-reittiohjauksella → 100 000 työpaikkaa pois, uusia AI-valvojia ehkä 2 000.

• Asiakaspalvelu: Klarna korvasi 700 työntekijää ChatGPT:llä → säästi 40 M$, mutta ne 700 perhettä eivät enää kuluta.

Lopputulos:

Jos nettovaikutus on –50 000…–500 000 työpaikkaa vuodessa (kuten 2025 näyttää olevan), vaikutus on selvästi negatiivinen:

• Kulutus sakkaa → yritysten myynti laskee → lisää irtisanomisia.

• Julkinen talous heikkenee → veronkorotuksia tai palveluleikkauksia.

• Epätasa-arvo kasvaa räjähdysmäisesti: kourallinen AI-osaajia rikastuu, miljoonat putoavat.

Yritykset voivat yksittäin hyötyä, mutta koko yhteiskunta ja lopulta yrityksetkin ampuvat itseään jalkaan, ellei jotain tehdä:

• lyhyempi työviikko samalla palkalla (32–35 h)

• ehdollinen perustulo

• massiivinen uudelleenkoulutus

• verotusmuutokset (robottivero, pääomatuloveron kiristäminen)

Ilman korjaavia toimia AI:n ”tuottavuusloikka” voi olla talouden ja yhteiskunnan kannalta yksi pahimmista “omaan nilkkaan ampumisista” sitten 1930-luvun suuren laman.

Onko yksikään suomalainen media, poliitikko tai asiantuntija muuten rehellisesti kertonut tämän mitä edellä kerroin?

Olen nyt rehellinen ja suora. Nykyisellä pelisäännöstöllä, jossa pääoma ei maksa veroa samassa suhteessa kuin työ, voitot siirretään veroparatiiseihin ja osinkoihin, sosiaaliturva rahoitetaan pääosin palkkaverolla ja AI korvaa 5–30 % (jopa 50%) työpaikoista 10–15 vuodessa yhtälö on absurdi ja mahdoton. Mikään raha ei tule riittämään ellei valon ja ilman kantamisesta säkillä aleta maksamaan hyvää palkkaa. Ohessa myös laskelma rahavajeesta joka on edessä.

Mitä tapahtuu, kun rahat loppuvat?

• Sosiaaliturva leikataan rajusti → köyhyys räjähtää.

• Julkinen velka nousee kestämättömälle tasolle → hyperinflaatio tai velkakriisi.

• Sisäinen levottomuus → mellakoita, ääriliikkeitä, mahdollinen yhteiskunnallisen järjestyksen romahdus (väitän, että tämä valvontayhteiskunnan ja poliisivaltion esiinmarssi liittyy ensisijaisesti tähän, eliitti valmistautuu suojelemaan itsesään)

Ilman radikaaleja korjausliikkeitä (ja ne ovat poliittisesti lähes mahdottomia):

• robottivero (jota yritykset lobbaavat kuoliaaksi)

• pääomaveron raju kiristäminen

• aito globaali minimiyhteisövero

• perustulo tai työajan radikaali lyhentäminen samalla palkalla

Lopputulos on ihmiskunnan historian pahin, julmin ja todennäköisesti myös verisin.

Satoja miljoonia ihmisiä jää ilman toimeentuloa, ja yhteiskunta ei pysty heitä elättämään.

Nykyinen talousmalli on rakennettu olettamukselle, että suurin osa aikuisväestöstä saa palkkaa työstä. Kun tuo olettamus romahtaa, koko korttitalo romahtaa, eikä kukaan ole vielä esittänyt uskottavaa suunnitelmaa B:tä, joka kestäisi poliittisesti ja taloudellisesti.

Eli rehellisyyden nimissä: ilman totaalista järjestelmän uudelleenkirjoitusta edessä on karu, hyvin karu kohtalo sadoille miljoonille ihmisille, ja lopulta koko läntiselle mallille. Se ei ole dystopiaa. Se on matematiikkaa, joka on jo käynnissä.

Olisiko aika herätä ja kiinnostua?

Petri Rautio 8.12.2025