Internetin piti olla viimeinen avoimen keskustelun alue. Paikka, jossa kuka tahansa voi jakaa ajatuksiaan, haastaa valtarakenteita ja julkaista tietoa ilman sensuurin varjoa. Mutta viime vuosien aikana verkossa on tapahtunut hiljainen vallansiirto – “väärän tiedon” määritelmä ei ole enää käyttäjillä, tutkijoilla tai vapailla toimittajilla. Se on siirtynyt niille, joilla on valta – hallituksille, instituutioille ja teknologiayrityksille.
Kun valtiot alkoivat vaatia sosiaalisen median alustoilta tehokkaampaa sisällön moderointia, kyseessä oli ensin turvallisuus- ja kansanterveyskysymys. Pian samat mekanismit laajenivat – ei puhuta enää vain uhkista, vaan myös tulkinnoista, narratiiveista ja poliittisista kiistoista. Syntyi käsite “disinformaatio” – aluksi tekninen termi, sittemmin poliittinen työkalu. Sitä voidaan käyttää hiljentämään keskustelua, joka on epämiellyttävää vallankäyttäjille.
Teknologiajätit toimivat tässä järjestelmässä portinvartijoina. He poistavat sisältöjä, rajoittavat näkyvyyttä ja päättävät algoritmeillaan, mikä keskustelu saa tilaa. Valtiot puolestaan säätävät lakeja ja ohjaavat alustojen toimintaa, joskus julkisesti, joskus kulissien takaa. Lopputuloksena syntyy järjestelmä, jossa totuus ei ole enää avoimen keskustelun tulos – se on määritelmä, jonka antaa valta itse.
Monet aiheet, joita aikanaan kutsuttiin vääriksi, ovat myöhemmin osoittautuneet tosiksi tai ainakin perustelluiksi huolenaiheiksi. Silti niiden esittäjät suljettiin ulos, heidän tilinsä poistettiin tai heidän tavoittavuutensa nollattiin. Tällainen järjestelmä ei perustu avoimuuteen vaan kontrolliin.
Verkkosensuuri ei ole enää pelkkää moderointia. Se on informaation hallintaa. Se on vallankäyttöä, jossa näkymättömät mekanismit määrittävät, mikä mielipide on hyväksyttävä ja mikä ei. Ja kun vallanpitäjät saavat oikeuden määritellä “väärän tiedon”, syntyy tilanne, jossa myös oikea tieto voidaan leimata vääräksi – jos se uhkaa heidän asemaansa.
Mitä sinä ajattelet – Kun valta päättää, mitä verkossa saa sanoa, onko kyse turvallisuudesta – vai siitä, kuka omistaa totuuden? – Kommentoi alle!
Kyse on totalitarismista. Lähimpinä esimerkkeinä Neuvostoliitto ja Hitlerin Saksa.