Euroopan unioni syntyi ja myytiin kansoille aikoinaan talousliittona – yhteistyön, rauhan ja yhteismarkkinoiden projektina. Mutta vuosien saatossa sen luonne on muuttunut. Lainsäädäntövalta, budjettiohjaus, rahapolitiikka ja poliittinen vastuu ovat hivuttautuneet entistä kauemmas yksittäisten jäsenmaiden käsistä ja siirtyneet kohti ylikansallisia, vaaleilla vain osittain tai ei lainkaan valittuja elimiä.
Liittovaltiokehitys ei tullut yhdessä yössä. Se eteni askel askeleelta, kriisistä kriisiin.
Finanssikriisin ja eurokriisin aikana EU otti käyttöön valvojan roolin, jossa jäsenvaltioiden budjetteja alettiin tarkkailla ja ohjata. Talouskurisäännöt, vakausmekanismit ja tukipaketit sitoivat kansallisen päätöksenteon entistä tiukemmin Brysseliin. Moni maa huomasi, ettei se saanut enää päättää omista verotuksellisista, taloudellisista tai budjettipoliittisista toimistaan ilman ylikansallista hyväksyntää.
Samalla Euroopan parlamentin ja komission välinen dynamiikka vahvistui tavalla, joka siirsi todellista toimeenpanovaltaa komissiolle – elimelle, joka ei ole vaaleilla valittu. Komissio alkoi toimia “Euroopan hallituksena”, joka tekee esitykset suurimmasta osasta sääntelyä. Neuvosto ja parlamentti hyväksyvät, mutta aloitteellinen voima ei ole kansallisilla parlamenteilla.
Myös oikeusjärjestelmä muuttui. EU-tuomioistuimen linjaukset laajenivat koskemaan yhä useampia politiikan aloja, välillä jopa kansallisen perustuslain tulkintaa vasten. Tuomioistuin ei ole pelkkä tulkitsija – siitä on tullut aktiivinen integraation moottori.
Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, puolustusyhteistyö, rajavalvonta ja maahanmuuttolinjaukset ovat seuranneet samaa suuntaa. Askeleet ovat olleet usein pieniä, mutta jatkuvia. Toimivaltaa siirretään vähitellen niille, jotka eivät vastaa äänestäjille kansallisella tasolla. Ja kun valta on siirretty, se harvoin palaa takaisin.
Liittovaltiokehitystä on perusteltu tehokkuudella, vakaudella ja yhteisellä edulla. Mutta samalla se on johtanut rakenteeseen, jossa yhä harvempi ihminen tekee yhä suurempia päätöksiä – päätöksiä, joiden vaikutukset ulottuvat valtioiden rajojen yli.
Euroopan unioni ei ole enää vain yhteistyöprojekti. Se on yhä selvemmin poliittinen kokonaisuus, jonka tavoite ei ole liittovaltiomalli “joskus tulevaisuudessa”, vaan se rakentuu jo nyt pala palalta.
Kysymys ei ole siitä, onko liittovaltio hyvä vai huono. Kysymys on avoimuudesta ja demokraattisesta prosessista. Tapahtuuko kehitys rehellisesti keskustellen – vai hiipien ”kriisien” varjolla, ilman että kansalaiset huomaavat kokonaiskuvaa?
Mitä sinä ajattelet – Mitä tapahtuu kansalliselle itsemääräämisoikeudelle, kun merkittävimmät päätökset tehdään enenevissä määrin taholla, jota emme voi vaihtaa vaaleissa? – Kommentoi alle!
Tulen muistamaan 2019 eduskuntavaalit lopun ikäni.. kun EU vastaiset puolueet (IPU ja SKE) saivat alle 5000 ääntä.. tämä Suomen todellinen oppositio olisi mahtunut Kouvolan jäähalliin.. promille kansasta halusi irti EUsta. Nyt VL on saanut paremmin kannatusta, mutta onko niillä aitoa halua olla EU vastainen puolue.. jää nähtäväksi. Mutta joo, Suomi on se viimeinen ja pöydässä istuja, kun valomerkki tulee.. ja tyhmin maksaa tietenkin kaikkien muiden juhlijoiden laskun.
Luetelkaapa EU-eron puolesta puhuvat puolueet. Aivan, mikäli Vapuden Liittoa ei lasketa niin niitä ei ole. Te jotka jotenkin vielä onnistutte näkemään persut EU-vastaisena puolueena niin korjatkaa toki jos olen väärässä mutta puolueen virallinen linja on nykyään että ”EU-erosta ei tarvitse toistaiseksi puhua koska kansa ei sitä tahdo. Katsotaan sitten joskus”. Luuletteko todella että tuo joskus vielä joku päivä tulee?
Muistutan vielä lopuksi siitä että persut olisivat yksinään voineet pysäyttää koko EU:n velkaelvytyspaketin. Siis koko EU:n laajuudelta. Muutama persukansanedustaja estikin paketin hyväksymistä jarrutuskeskustelulla mutta vain pari täysin hyödytöntä päivää. Jotkut olivat kyllä uhonneet jatkavansa jarrutuskeskustelua vaikka yli juhannuksen mutta 16.5.2021 tuo jarrutuskeskustele loppui mystisesti kuin seinään. MIKSI? Ostiko ylikansallinen Sekoomus (ja muut globalistit?) persut hiljaiseksi tarjoten hallituspaikkaa seuraavassa hallituksessa vastineeksi? Vai tuliko käsky puolueen sisältä CIA:n ”työmieheltä? Joka tapauksessa persuja vielä kannattavien pitää keksiä joku tapa valkopestä tämä pois?
ei siirry mihinkään vaan tyhmät poliiitikot niitä riittää jokaisella itsenäisellä valtiolla on omat juttunsa
Jotenkin se EU eskaloi sodan Venäjää vastaan. Onko se sitten se niiden ennalta ehkäisevä isku.