Suomi esiintyy korruption vastustajana ja allekirjoittaa poliisiyhteistyösopimuksia Ukrainan kanssa, mutta vastaanottava hallinto on syvällä korruptiovyyhdissä. Samanaikaisesti suomalaispoliitikot, kuten ulkoministeri Elina Valtonen, ovat aktiivisesti lobanneet ja kanavoineet merkittäviä tukipaketteja Ukrainaan. Kuinka kukaan voi enää luottaa tahoon, joka intensiivisesti lobbaa tukea hallinnolle, jonka rehellisyydestä on jatkuvia epäilyjä — ja voiko Valtosen rooli tehdä Suomesta osan ongelmaa, jonka se julkisesti torjuu?
Harhautus vai uskottava sitoumus?
Vuonna 2023 ja 2025 Suomen ja Ukrainan poliisiviranomaiset allekirjoittivat yhteistyösopimuksia, joilla pyritään torjumaan korruptiota, järjestäytynyttä rikollisuutta ja rajat ylittäviä rikoksia. State Bureau of Investigation of Ukraine (SBI) ja Poliisi‑UP (kansallinen poliisihallinto Suomessa) sopivat muun muassa tiedonvaihdosta, asiantuntijatyöstä ja yhteiskoulutuksista.
Samanaikaisesti Suomi on kanavoinut Ukrainalle vuosina 2022–2025 satoja miljoonia euroja kehitysyhteistyötä, humanitaarista apua ja jälleenrakennusta. Uusin suomalainen ohjelma vuodelle 2025–2028 korostaa nimenomaisesti oikeusvaltiokehitystä ja korruption torjuntaa osana tukea.
Virallisesti Suomi siis esiintyy korruption vastaisten arvojen puolustajana — mutta käsite “korruption vastainen yhteistyö” saa vakavan varjon, jos vastaanottajana on hallinto, jota leimaa samaan aikaan syvä rakenteellinen ja instituutiollinen korruptio.
Ukrainan hallinto korruptiovyyhdissä – ja Suomi on mukana
Lokakuussa 2025 paljastui, että Ukrainan energiasektoria ravistelee yksi maan historian vakavimmista korruptiovyyhdistä. Useat korkean tason ministerit ja liikemiehet on asetettu syytteeseen kickback-järjestelyistä ja laajasta sopimuspetoksesta.
Vaikka skandaali koskee ukrainalaista hallintoa, se koskettaa myös entistä tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä. Ne viranomaiset ja rakenteet, joiden kanssa Suomi on sopinut korruption torjunnasta, ovat — ainakin osittain — samaa instituutiota, jonka vastuuhenkilöitä epäillään vakavista väärinkäytöksistä. Tämä herättää perustellun kysymyksen: onko Suomen tuki ja yhteistyö kunnolla riittävän valvottua? Voidaanko rahaa ja osaamista siirtää luotettavasti kohteeseen, jos hallinnon sisällä on jo korruptioriski?
Lisäksi jotkin ukrainalaisen hallinnon toimet ovat aktiivisesti heikentäneet korruptionvastaisia instituutioita. Vuonna 2025 presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti lakiesityksen, jonka vastustajat varoittivat vähentävän merkittävästi kahden tärkeän korruptionvastaisen viraston itsenäisyyttä. Tämä tekee entistä epäselvemmäksi, mitä “korruption torjunta” käytännössä tarkoittaa — varsinkin jos viraston riippumattomuus on poliittisen vallan armoilla.
Elina Valtosen mahdollinen osuus korruptioon
Erityisen merkittävää on ”Ukraina ensin”-poliitikkojen rooli. Elina Valtonen on ollut keskeinen hahmo Suomen Ukrainan tuki‑ ja yhteistyöpolitiikassa. Hänen ulkoministerikaudellaan Suomi on linjannut merkittävää taloudellista, humanitaarista ja institutionaalista tukea, ja hän on itse aktiivisesti lobannut lisärahojen kanavoimista Ukrainaan.
Valtonen on julkisesti korostanut, että Suomen ja EU:n jäsenmaiden tulee tukea Ukrainan ”korruptionvastaisia” uudistuksia, sekä sotilaallista puolustusta, vaikka samaan aikaan vastaanottavassa hallinnossa on ollut laajoja korruptiovyyhtejä.
Tämä luo eettisen ja poliittisen ristiriidan – Valtosen kaltainen poliitikko vaikuttaa suoraan siihen, miten rahoitus ja yhteistyö kanavoidaan, mutta vastaanottajan hallinnon rehellisyydestä ei ole minkäänlaista varmuutta. Päinvastoin. Vaikka Valtosen toimia ei voi todistaa rikolliseksi, hänen aktiivinen asemansa päätöksenteossa tekee hänestä keskeisen toimijan tilanteessa, jossa Suomi kanavoi merkittäviä resursseja hallinnolle, jonka rehellisyyttä on vahvasti syytä epäillä. Tämä on moraalinen ja poliittinen paradoksi:
Suomi puhuu korruption torjunnasta, mutta samalla sen päätöksenteossa on rakenteellinen riski, joka voi vähintäänkin epäsuorasti tukea korruptiota.
Julkinen kritiikki ja riskien sivuuttaminen
Suomalaisessa mediassa Ukrainan tuki on usein esitetty moraalisena velvoitteena ja osana Euroopan yhteistä turvallisuutta. Kriittiset tarkastelijat ovat kuitenkin huomauttaneet, että tämä narratiivi voi vähätellä korruption todellisuutta ja valvonnan puutetta. Esimerkiksi eri analyysit ja kommentit suomalaisessa politiikassa ja talouskeskustelussa ovat nostaneet esiin sen, että veronmaksajien rahoja kanavoidaan suuriin tukipaketteihin ilman, että lopullinen hyöty ja varojen käyttö ovat täysin läpinäkyviä. Tämä on herättänyt kysymyksiä siitä, miten hyvin tuen kohdehallintojen toiminnan rehellisyys ja varojen seuranta on varmistettu.
Jos Elina Valtosen kaltaiset päättäjät eivät aseta tiukkaa valvontaa ja ehtoja avustuksille, voidaan katsoa, että Suomi hyväksyy riskin, että vähintäänkin osa tuesta päätyy korruptioon — vaikka julkisuudessa korruptionvastaisuus korostetaan.
Samuel Gryning 4.12.2025
Lähteet: Ukrainan DBR, Finna, Suomenmaa, MTV Uutiset, Helsinki Times
Tästä tulee mielleen, voiko korruption tuottama hyöty poliitikkojen omaan taskuun olla syy venäjänkielisten sortoon ja syntyneeseen sisällistotaan sekä siitä seuranneeseen sisällissotaan, Nyt sodan jatkumiseen ja rauhan tulemisen viivästymiseen. Kun tilanne on selvinnyt, suuri rahanpesu on yksi syy toimiin, varsinkin oli Amerikan tuen ansiosta, jossa siinäkin oli viitteitä omiin etuihin. Presidentti Bidenin poikaa syyllistyi omalla tavallaan tukirahoihin ja niiden käyttöön.
Kyllä. Väkisinkin tulee mieleen.
Toivottavasti nämä rahavirrat tutkitaan perinpohjaisesti ja korruptiovyyhti selvitetään.. Suomessa vastuulliset politrukit perataan tylsällä puukolla pois palleiltaan ja hillotolpiltaan. Italia ja USA lopettivat jo rahan lähettämisen tuonne mustaan aukkoon.. Suomessa hidasälyiset ymmärtävät tämänkin kusetuksen luonteen.. viimeisenä.
Ulkomaalaisten tutkivien journalistien mukaan erikoisoperaation ensimmäisen vuoden jälkeen Zelensky osti ison Villan Sveitsistä. Ja vuosi siitä toisen Iso-Britaniasta. Ei tainnut ostaa presidentinpalkkioilla. Ja Sveitsin tilille on virrannut rahaa koko ajan.
Muuten, muistaako kukaan sitä videota kun Zelensky oli Azov:in komentajan kyykytettävänä jossain puskassa? Turhaan koitti ensin sanoa että minä olen tämän maan presidentti, lähtekää pois tältä. Vastaukseksi sai HP:t. Sen jälkeen se aneli ja rukoili että lähtekää pois vieraalta maalta ettei tulisi sotaa. Ja sama vastaus. Ja sotahan siitä tuli. Ja Zelensky käänsi takkinsa kun sai rahavirroista siivunsa.